Hyppää pääsisältöön

Oppimistaidot

Historiavisa: Millä nimellä taskukelloa kutsuttiin? Miten aikaa mitattiin ennen almanakkaa?

Tyttö ilmoittaa ruoka-ajasta lyöden gongia (kattilan pohjaa).

Tyttö ilmoittaa ruoka-ajasta lyöden gongia (kattilan pohjaa). Kuva: Helsingfors stadsmuseum, Fotograf:Eino Heinonen gongi

Julkaistu 11.07.2020 - 06:00. Päivitetty 11.07.2020 - 06:00

Ajan mittaamisen historia on pitkä. Mittausapuna on käytetty erilaisia kelloja, kalentereita ja muita apuvälineitä. Nykyään tikittää munakellon sijasta kännykän ajastin. Helsingin kaupunginmuseo laatii viikoittain kysymyksiä menneen ajan ilmiöistä. Tällä kertaa aiheena on aika ja ajan mittaaminen.

Historiavisa on tehty yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Museo laatii viikoittain kysymyksiä menneen ajan ilmiöistä ja vastaa pääosin myös kysymyksiin liitetyistä kuvista.

Yle Oppimisen testit

Kommentit

Historiavisa: Millä nimellä taskukelloa kutsuttiin? Miten aikaa mitattiin ennen almanakkaa?

Historiavisa: Aika

Helsingin kaupunginmuseo laatii viikoittain kysymyksiä menneen ajan ilmiöistä. Tällä kertaa aiheena on aika ja ajan mittaaminen.

Kommentteja 5
Maailmanmestari, joka muistaa piin likiarvon 100 000 desimaalin tarkkuudella: “Kuka tahansa voi saada itselleen uskomattoman muistin” – näillä tekniikoilla onnistut

Muistiguru antaa vinkkejä huonomuistisille.

– Muistin enemmän, nopeammin ja helpommin, kertoo muistin maailmanmestari siitä, mitä tapahtui kun hän alkoi käyttää eri muistitekniikoita. Artikkelissa muistiguru antaa vinkkejä siihen, miten voit oppia muistamaan paremmin.

Kommentteja 6
Täällä opettaja ei lyö ja seksistä puhutaan – maahanmuuttajanuoret vertaavat Suomen ja kotimaansa koulua

Miltä peruskoulu näyttää maahanmuuttajanuoren silmin?

Peruskoulua kehutaan ja parjataan. Entä jos suomalaiseen kouluun hyppää mukaan kesken kaiken, mikä koulussa ilahduttaa ja mikä kummastuttaa?
Kenellä on ongelma, kun lapsi raivoaa?

Erota lapsen tunteet omista tunteistasi.

Vanhempi ottaa usein lapsen ongelman henkilökohtaisesti, vaikka ei tarvitsisi, kirjoittaa vuorovaikutuskouluttaja Elina Kauppila.

Kommentteja 22

Historiavisa: Ketä kutsuttiin Laiska-Jaakoksi? Kuka oli Piikakenraali?

Tunnetko historian henkilöiden lempinimiä ja sanontoja?

Nyt muistelemme Suomen historian henkilöitä. Joillekin kansa on keksinyt lisänimiä, toiset taas itse ovat päästäneet suustaan unohtumattomia lausahduksia. Ketä sanottiin Laiska-Jaakoksi tai Piikakenraaliksi?
Historiavisa: Mitä viestivät posliinikoirat ikkunalla? Miten touvit liittyvät merenkulkuun?

Tunnetko merenkulun historiaa?

Meriteitse on kuljettu vuosituhansia ja meri on antanut monille elannon. Ulapalla tuulta purjeisiinsa ovat saaneet niin ihmiset, aatteet kuin tavaratkin. Mutta miten merenkulkuun liittyy varvi tai touvi?
Historiavisa: Mikä oli postimanifesti? Miten kirjeet ennen suljettiin?

Millaista oli tiedonkulku entisinä aikoina?

Viestit kulkivat tehokkaasti – vaikkakin nykyistä hitaammin – jo ennen sähköpostin ja netin keksimistä. Tunnetko postinkulun historiaa?

Kommentteja 1
Aikakone keksitään vuonna 2034 – ihminen ja arvoitus nimeltä aika

Ihminen ja arvoitus nimeltä aika.

Jos siirrät herätyskellon yöpöydältä lattialle, se käy hitaammin. Tai jos sinulla on rannekello ranteessasi ja matkustat lentokoneella, tuo kello käy hitaammin kuin se kävisi, jos pysyttelisit paikallasi maan pinnalla. Eikä ainoastaan kello käy hitaammin, vaan tapahtuu jotakin oudompaa. Kaikki tapahtuu hitaammin. Aika kuluu hitaammin.

Kommentteja 5

Historiequizet: Tideräkning, tid och klockor

Ett historiequiz för hela familjen.

Helsingfors stadsmuseum sammanställer varje vecka frågor om gamla tiders fenomen. Den här gången är temat tid och tideräkning.
Historiequizet: Kaffeskatt, surrogat och världsrekord på kaffedrickande

Ett historiequiz för hela familjen.

Helsingfors stadsmuseum sammanställer varje vecka frågor kring gamla tiders fenomen. Denna gång är temat kaffe och te. Få företeelser i vårt samhälle är lika populära och spridda som kaffedrickande och kaffestunder. Länge var dock kaffe och te dyrbara lyxvaror som bara rikt folk hade råd med.
Historiequizet: Ljus i vårt hus och tändstickor att tända med

Ett historiequiz för hela familjen.

Helsingfors stadsmuseum sammanställer varje vecka frågor om gamla tiders fenomen. Den här gången är temat belysning.
Historiequizet: Farsoter, bristtillstånd och suspekta botemedel

Ett historiequiz för hela familjen.

Helsingfors stadsmuseum sammanställer varje vecka frågor om gamla tiders fenomen. Den här gången är temat hälsa.

Kommentteja 2

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

Ota haltuun opiskelutekniikat! Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin

Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Kun löydät itsellesi oikeat opiskelutekniikat, oppiminen helpottuu ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.
Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

Kommentteja 1
Palkittu opettaja Maarit Rossi: Muistan sen hetken, kun tajusin opettaneeni päin seiniä

Maarit Rossi

Miten leikkivästä ja “lässyttävästä” matematiikan opettaja Maarit Rossista tuli kysytty luennoitsija ja kouluttaja ympäri maailmaa? Hän kertoo, että kaikki sai alkunsa siitä, kun vieressä istuva professori ei osannut ratkaista luennolla annettua tehtävää. Muistan, kun olin Leedsin yliopiston luonnontieteiden kurssilla 90-luvulla.

Kommentteja 15
Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

Matematiikan opettaja joka ei opeta – Pekka Peuran pitkä tie unelmaansa

Pekka Peuran matematiikan opetus on kaukana mekaanisesta

Matematiikan ja fysiikan opettaja Pekka Peura näkee koulun tärkeimmäksi tehtäväksi hyvän itseluottamuksen ja oppimisen taitojen kehittämisen. Matematiikka on vain keino opettaa niitä.

Kommentteja 6
Empatiaa voi oppia myös digiaikana

Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?