Hyppää pääsisältöön

Wikipedisti Tuomas Ahola ylläpitää maailman suurinta tietosanakirjaa

Tuomas Ahola katsoo kameraan ja taustalla Wikipedian logo
Tuomas Ahola katsoo kameraan ja taustalla Wikipedian logo Kuva: Tuomas Ahola/Muokkaus Joni Nieminen Yle Oppiminen,Wikipedia,wiki,wikipedisti

Tuomas Aholasta tuli wikipedisti jo koululaisena. Nyt 19-vuotiaana hän toimii yhtenä ylläpitäjänä suomenkielisen Wikipedia-yhteisön jäsenenä.

Suomenkielisessä Wikipediassa on 34 ylläpitäjää. Lisäksi suomalaisia ylläpitäjiä on myös esimerkiksi ruotsin- ja englanninkielisessä Wikipediassa.

Wikipedian aktiiviset toimijat kutsuvat itseään wikipedisteiksi.

Tuomas auttaa Wikipedian tekniikka-asioissa eli hän osaltaan vastaa siitä, että sivut toimivat teknisesti ja huolehtii muutenkin ylläpidosta. Ylläpitäjillä on oikeudet poistaa artikkeleita ja estää käyttäjiä, mikäli nämä eivät noudata palvelun periaatteita.

Vapaan sisällön ideologia

Aholan mielestä Wikipedia toimii, koska sitä hallinnoidaan anonyymina ja se perustuu tiedon vapauteen. Siellä voi toimia nimimerkin suojissa, eikä se vaadi rekisteröitymistä. Yleisö voi tutkia muokkaushistoriaa vapaasti.

Tuomas Ahola oli tutustunut Linux-käyttöjärjestelmään jo aiemmin. Hänelle Linuxissa ja Wikipediassa on tärkeää ideologia: vaatimus ohjelmistojen ja tiedon vapaudesta.

Wikipediassa tarkistettavuus on tärkeämpää kuin oikeellisuus.― Tuomas Ahola

– Ajatus, että on ihmisiä, jotka koluavat kirjastojen perähyllyjä yhteisen hyvän vuoksi, oli innostava.

– Pohdin, kuinka voisin nuorena koodarina olla parhaiten avuksi ja Wikipedia tuntui luontevalta ratkaisulta, Ahola lisää.

Wikipedisti Tuomas Ahola tietokoneen ja tietokirjan ääressä
Wikipedisti on kiinnostunut lähteistä. Wikipedisti Tuomas Ahola tietokoneen ja tietokirjan ääressä Kuva: Tuomas Ahola Yle Oppiminen,Wikipedia,wiki,wikipedisti
Wikipedisti Tuomas Ahola katsee taivaalle vihrean pensaan edessä
Wikipedisti Tuomas Ahola uskoo tiedon vapauteen ja tietoon itseensä. Wikipedisti Tuomas Ahola katsee taivaalle vihrean pensaan edessä Kuva: Tuomas Ahola Yle Oppiminen,Wikipedia,wiki,wikipedisti
Tuomas aholaa tutkii karttakirjaa
Karttakirjat kiinnostivat Aholaa jo 3-vuotiaana. Tuomas aholaa tutkii karttakirjaa Kuva: Tuomas Ahola Yle Oppiminen,Wikipedia,wiki,wikipedisti

Wikipedistiksi jo 13-vuotiaana

Tuomas Ahola loi käyttäjätunnukset Wikipediaan marraskuussa 2014 ja saman vuoden jouluna hänestä tuli jo seuloja eli eräänlainen Wikipedia-artikkelien läpikäyjä.

Vuonna 2016 Tuomas Ahola kävi Helsingin kirjamessuilla. Siellä hän törmäsi Wikimedia Suomi ry:n messuosastoon ja jäi rupattelemaan. Rupattelun seurauksena hän päätyi samaisille messuille esittelemään Wikipedian toimintaa muille messuvieraille.

– Tietynlaista hulluuttahan tässä tarvitaan, että viitsii tämmöstä hommaa vapaaehtoisesti tehdä.

Wikipedistit eivät ole asiantuntijoita

Wikipedistit eivät ole kaikkien sisältöjen asiantuntijoita, vaan he huolehtivat siitä, että Wikipedian periaatteet toteutuvat.

– Wikipediassa tarkistettavuus on tärkeämpää kuin oikeellisuus, hän teroittaa.

Wikipedia on vapaa tietosanakirja. ideologiaan kuuluu ennen kaikkea avoimuus: lukijoiden ja ”toimittajien” välinen raja on hyvin häilyvä.

Tutkijan urasta haaveileva Tuomas Ahola näkee yhtäläisyyksiä wikipedistin ja tutkijan työssä.

Oikeastaan Wikipediaa voisi verrata jopa mustaan pörssiin, jossa kuka tahansa voi myydä mitä tahansa.― Tuomas Ahola

– Me wikipedistit viihdymme kirjastojen pölyisimmissä paikoissa, hän naurahtaa ja siteeraa M.A. Nummisen laulua Kirjasto ja sivistys, jossa "tiedon voi myös köyhä hankkia ja omistaa".

Ahola on aina tiennyt haluavansa tutkijaksi. Tänä keväänä hän pääsi erinomaisella ylioppilastodistuksella Turun yliopistoon lukemaan matematiikkaa.

– Luvassa on erikoinen syksy ja poikkeuksellinen opiskelujen aloitus, koska yliopistosta ilmoitettiin, että koronaepidemian takia lähiopetusta ei järjestetä ennen lokakuun loppua.

Miten Wikipediaan tulee suhtautua?

Tuomas Ahola tähdentää, että Wikipediaa on luettava kriittisesti. Täytyy pohtia, millaisia muokkaajia kukin aihealue saattaa vetää puoleensa.

Esimerkiksi Wikipedian alkuaineista kertoviin artikkeleihin kannattaa suhtautua eri tavalla kuin esimerkiksi poliittisiin tai taloudellisessa hyötymistarkoituksessa tehtyihin artikkeleihin.

Wikipedia on erittäin suosittu tiedonhakukanava, mutta sillä ei itsellään ole minkäänlaista auktoriteettiasemaa, ei ainakaan kuuluisi olla. Eli Wikipedia ei pyri määrittelemään, miten asiat ovat tai miten asioihin pitäisi suhtautua.

– Oikeastaan Wikipediaa voisi verrata jopa mustaan pörssiin, jossa kuka tahansa voi myydä mitä tahansa, Tuomas Ahola kärjistää.

Tuomas Ahola sanoo, että Wikipedian käyttökelpoisuus perustuu siihen, että sieltä saa tietoa (vaikkakin ilman mitään takuuta sen oikeellisuudesta) nopeasti ja vaivattomasti aiheesta kuin aiheesta.

Vaikeat käsitteet on linkitetty (wikitetty), joten jos asia alkaa kiinnostaa, lisälukemista löytyy heti.

– Viitseliäs tiedon etsijä ei luekaan Wikipediaa kuin virallista totuutta, vaan etsii käsiinsä lähdeteokset.

Kuinka päästä wikipedistiksi?

Wikipediaa saa kuka tahansa muokata, koska sisäänkirjautuminen ei ole pakollista. Kaikki Wikipediaa muokanneet eivät kuitenkaan ole wikipedistejä.

Titteli on tyypililsesti varattu Wikipedian vapaaehtoiskunnalle eli muokkaajayhteisölle. Joukkoon pääsevät kaikki, jotka haluavat toimia projektin tavoitteiden eteen. Wikin käytäntöihin kannattaa siksi tutustua jo alusta lähtien.

– Vaikka Wikipedia on vapaa, on sillä silti omat sääntönsä, hän painottaa.

Tuomas Aholalla on noin 3700 muokkausta Wikipediassa. Lukumäärä kertoo wikipedistin ja satunnaisen muokkaajan välisestä erosta.

– Itse asiassa määrä on pieni, wikipedistien piirissä työn sankarin arvonimen saa vasta 15 000 muokkauksella, Tuomas Ahola tarkentaa.

Wikipedia on maailman suurin tietosanakirja

Kuvittele maailma, jossa kaikilla on vapaa pääsy kaikkeen inhimilliseen tietämykseen. Se on tehtävämme: Jimmy Wales - Wikipedia-hankkeen toinen perustaja.

  • Wikipedia on ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja. Vapaata sisältöä saa muokata ja jakaa.
  • Se on perustettu vuonna 2001. Perustajat ovat yhdysvaltalaiset Larry Sanger ja Jimmy Wales.
  • Wikipedian nimi juontuu havajinkielisestä sanoista wiki wiki, joka tarkoittaa nopeaa ja kreikan kielestä johdetusta encyklopedia-sanasta.
  • Wikipediaa voi muokata kuka tahansa, mutta se ei tarkoita, että Wikipediaan saa kirjoittaa mitä tahansa. Tähän Wikipediassa on olemassa säännöt artikkelin merkittävyydestä ym.
  • Wikipedian Viisi pilaria on peruslähtökohta kaikille artekkeleille.
  • Englanninkielinen Wikipedia on yksi maailman suosituimmista internetsivuista.
  • Suomenkielinen Wikipedia avautui vuonna 2002 ja on maailman 25. suurin Wikipedia.
  • Suomenkielisellä Wikipedialla on tuhansia muokkaajia ja n. 40 ylläpitäjää.

Valveutunut internetnatiivi

Ahola on valveutunut internetin käyttäjä, eikä esimerkiksi mielellään kirjaudu käyttäjäksi minnekään. Hän lähetti palautetta Yle Oppimisen artikkelista sähköpostilla, koska ei ole kirjautunut edes Ylen sivuille.

Hänellä on koneessaan Linuxin käyttöjärjestelmä ja hän on myös Linuxin erityisosaaja.

– Luotan vapaisiin järjestelmiin enemmän kuin internetjättien toimintaan. Jo kirjautuminen herättää epäilyksiä tietoturvasta, hän kertoo.

Maailma ja yhteiskunta kiinnostavat

Ahola kertoo lukevansa paljon. Häntä kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat ja hän lukee mielellään jopa eduskunnan asiakirjoja ja mietintöjä. Kaunokirjallisuus jää vähemmälle.

– Viimeksi luin Aldous Huxleyn Uusi uljas maailma -romaanin ja se teki kyllä vaikutuksen. Pitäisi ryhdistäytyä ja lukea enemmän romaaneja.

Ahola pitää edelleen tietokirjoja parhaina tietolähteinä. Hän painottaa, että taustojen selvittäminen ja asiakokonaisuuden hahmottaminen on tiedon kannalta oleellista.

– On ihan lyömätön juttu, kun joku asia kootaan kirjan muotoon, hän sanoo.

Tuomas oppi lukemaan 3-vuotiaana. Silloin hän oli kiinnostunut muun muassa karttakirjoista, joista hän opetteli eri valtioiden lippuja.

Oikeastaan koko tämä artikkeli sai alkunsa juuri lipuista: Tuomas huomasi muutamia virheitä Yle Oppimisen lipputestissä ja otti yhteyttä sähköpostilla.

Virheet korjattiin ja samalla heräsi kiinnostus tätä wikipedistiksi itseään kutsuvaa kirjoittajaa kohtaan.

Artikkelin kuvat ovat Tuomas Aholan äidin ottamia.

– En ole ehkä koskaan ottanut itsestäni selfietä.

Lue lisää:

Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

Mediataidot

Kommentit

Media- ja digitaidot