Hyppää pääsisältöön

Millaista on suomalainen muinaisusko, mitä herättivät hippiliike ja merirosvoradiot: kymmenen lukuvinkkiä kulttuurista

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa
Pertsa ja Kilu kavereineen tutkivat karttaa. Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Uppoudu Elävän arkiston toimittajien kirjoittamiin artikkeleihin ja tutustu niiden mediakoosteisiin kulttuurista ja kulttuurin ilmiöistä.

Ikonien luominen vaatii välineitä ja hermoja. Tiedätkö mikä on ikonostaasi? Ikoneja on myös tuhottu ja kielletty maalaamasta. Artikkelia tehdessä huomattiin, että ikonien tekijänoikeustietoja on hankalaa selvittää, mutta lopulta se kuitenkin saatiin julki.

Suomalaiset ovat mestareita järjestämään erilaisia omituisia tapahtumia. Jos etsit uutta lajia, miten olisi viikateniitto, saappaanheitto tai kesäpilkkiminen?

Maria Guzenina ja Lana Laser Linnunradan pianobaarissa 1998. Sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Areenaan marraskuussa 2018.
Linnunradan pianobaaria tehtiin vuonna 1998. Maria Guzenina ja Lana Laser Linnunradan pianobaarissa 1998. Sarja julkaistaan kokonaisuudessaan Areenaan marraskuussa 2018. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen Maria Guzenina-Richardson,Yle Elävä arkisto

Linnunradan pianobaarin vuonna 1998 tehdyt 30 jaksoa ovat kaikki katsottavissa Areenassa. Maria Guzeninan juontamassa musiikkisarjassa nähtiin kotimaisia ja eurooppalaisia muusikkoja, mutta myös drag-taidetta, mistä Guzenina iloitsee artikkelin haastattelussa: "Me tuotiin sinne drag! Siinä ajassa!"

Millaisia tapoja suomalaiseen kansanuskoon on kuulunut? Miltä näytti shamanismin uusi aalto vuonna 1992? Perttu Häkkisen ohjelmassa pohdittiin vuonna 2014, mikä muinaisuskossa vetoaa nykyajan ihmiseen.

Runoilija Arto Melleri on kirjoittanut Yleisradiolle useita kuunnelmia, joista lastenkuunnelma Seita syntyi Mellerin ollessa 12-vuotias. Kuuntele nuoren kirjoittajan haastattelu ja itse kuunnelma.

Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa
Pertsa ja Kilu seikkailevat edelleen Areenassa. Pertsa ja Kilu juoksevat kohti kameraa Kuva: Yle / Antero Tenhunen Pertsa ja Kilu

Pertsa ja Kilu olivat 70-luvun rakastetut seikkailijat, joiden kommelluksista koostettiin neljä lastenelokuvaa. Pertsan eli Tommi Auvisen äitiä esitti tämän oikea äiti Eila Roine.

Kotikadun Mauri ja Monika kippistävät kahvikupeilla veneessä.
Kotikatua tehtiin 18 tuotantokautta. Kotikadun Mauri ja Monika kippistävät kahvikupeilla veneessä. Kuva: Yle/Heli Sorjonen Kotikatu

Muistatko Kotikadun, muttet koskaan päässyt sarjaan oikein kiinni? Tai kaipaatko muistelumatkaa sarjan keskeisiin käänteisiin? Koosteartikkeli käy läpi sarjan käänteet ja juonikuviot, jotka voi kerrata vaikka katsoakseen seuraavan tuotantokauden, joita julkaistaan Areenassa.

Millaisia merirosvoradioita, eli ilman toimilupaa lähetystä merillä tekeviä radiokanavia oli 60-luvulla Suomessa? Sen saa tietää artikkelista, joka käsittelee 70-luvun hupailuohjelmaa. Merirosvoradio irvaili myös kankealle Yleisradiopolitiikalle. Aikansa sketsiohjelma repi huumoria muun muassa siitä, mitä tapahtuu kun Munkkiniemen Morsio ja Kulkurin Valssi eksyvät samaan elokuvaan.

Siskonpedin naiset valkoisissa vaatteissa, nauravat kuvassa. Niina Lahtinen, Sanna Stellan, Krisse Salminen, Pirjo Heikkilä.
Siskonpedin komediennet olivat valmiit nauramaan itselleen. Siskonpedin naiset valkoisissa vaatteissa, nauravat kuvassa. Niina Lahtinen, Sanna Stellan, Krisse Salminen, Pirjo Heikkilä. Kuva: Yle/Numi Nummelin Siskonpeti

Mietityttääkö joskus, miksi jotkin ohjelmat päätyvät katseluun ja toiset eivät? Millä perusteilla sarjoja tuotetaan Ylellä? Pitkän uran Ylen draaman ja viihteen tilaajana tehnyt Olli Tola kertoi 2016 eläkkeelle jäädessään, miten sarjat kuten Siskonpeti, Pasila, Kimmo, Uusi Päivä ja monet muut päätyivät hänen kauttaan tuotantoon.

Mattijuhani Koponen (vas) ja tunnistamaton mieshenkilö.
Mattijuhani Kopponen oli hippiaatteen näkyvimpiä edustajia. Kuva vuodelta 1969. Mattijuhani Koponen (vas) ja tunnistamaton mieshenkilö. Kuva: Yle kuvanauha Mattijuhani Koponen,1969,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto

Rakkauden vallankumous kiinnosti 1967 myös suomalaista mediakenttää. “Hippiäisiä” alettiin etsiä Suomesta ja reportterit kävivät haastattelemassa aatteen mukaan eläviä Kööpenhaminassa ja Afganistanissa. Välillä hippiliike julistettiin jo kuolleeksikin. Hautaamisesta huolimatta hipit jäivät elämään ainakin populaarikulttuurissa.

Elävä arkiston toimittajat kirjoittavat kulttuurin lisäksi kaikesta muusta, mikä suomalaisia on kiinnostanut ja koskettanut Ylen historian ajan. Lisää sisältöjä löytyy Elävän arkiston etusivulta. Voit seurata Elävää arkistoa myös Facebookissa ja Instagramissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto