Hyppää pääsisältöön

Kansallispuistot, siilit, pieni jääkausi ja upea saaristomeri: kymmenen lukuvinkkiä luonnosta

Kesäistä Saaristomerta.
Kesäistä saaristomerta. Kesäistä Saaristomerta. Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen Saaristomeri

Uppoudu Elävän arkiston toimittajien kirjoittamiin artikkeleihin ja tutustu niiden mediakoosteisiin luonnosta ja luontoon liittyvistä ilmiöistä.

“Metsänhoito on tunteisiin vetoavaa”, todetaan 1994 tuotetussa neliosaisessa metsän suojelua ja metsäteollisuutta käsittelevässä ohjelmasarjassa. Millaista oli keskustelu metsän käytöstä yhdeksänkymmentäluvulla? Pentti Linkola oli tietenkin yksi haastateltavista.

Repoveden kansallispuiston maisemaa
Repoveden kansallispuisto. Repoveden kansallispuiston maisemaa Kuva: Yle/Minttu Heimovirta repoveden kansallispuisto

Jos kesä 2020 ei kulu kansallispuistossa patikoidessa, voi kahdeksaan niistä tehdä virtuaalimatkan tässä artikkelissa. Kuuntele, miten pasuunan soitto kaikuu Helvetinjärvellä.

Luontoillan "seitsemän veljestä" radiostudiossa vuonna 2005.
Alkuperäisen Luontoillan kokoonpano pelkäsi ohjelman siirtyessä televisioon heidän partojensa epäilyttävän katsojia. Luontoillan "seitsemän veljestä" radiostudiossa vuonna 2005. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle kuvapalvelu Kauri Mikkola,Harri Dahlström,Seppo Vuolanto,Ilkka Koivisto,Seppo Vuokko,Veikko Neuvonen,Matti Helminen,Luontoilta

Alkuperäistä Luontoiltaa tehtiin 32 vuotta. Ohjelmassa asiantuntijaraati pohti yleisökysymyksiin vastauksia. Löydettiinpä yleisöhavaintojen avulla yksi uusi sienilajikin Suomesta. Moni muistaa Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Pedro Hietasen Yömyöhä-hupailujen Luontoilta-parodiat, joista myös ohjelman juontaja Veikko Neuvonen piti ja kutsui parivaljakon mukaan lähetykseen 1988. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Pirkka-Pekka Petelius päätyikin juontamaan Luontoiltaa uuden asiantuntijaraadin kanssa.

Dora på Lammholm
Dora nähdään omassa dokumentissaan ulkosaaristossa. Dora på Lammholm Kuva: Mikaela Weurlander

Suomalainen saaristo majakoineen on kiehtonut ja kiinnostanut läpi vuosien. Tutustu ulkosaariston Doraan, jonka asumista Lammholmin saarella dokumentti seurasi vuoden ympäri, ja moniin muihin saaristossa kuvattuihin filmeihin.

Saaristomeren rehevöitymisestä oltiin huolissaan jo vuoden 1994 luontodokumentissa. Silmää hiveleviä maisemia on uhannut Itämeren saastuminen, mutta millainen on niiden tulevaisuus?

Arno Kasvi ja Tarja Flemming
Viherpeukalo opetti puutarhanhoitoa. Arno Kasvi ja Tarja Flemming Kuva: Yle Arno Kasvi,Viherpeukalo

Viherpeukalo-ohjelmassa Arno Kasvi opetti aloittelijoille puutarhanhoitoa. Kotipuutarhan saa kukoistamaan Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurin ohjeilla, joka painotti mielellään myös kotimaisten hyötykasvien käyttöä. 1986-1998 kuvattua sarjaa voi katsoa Areenasta. Ajan verkkainen TV-kerronta yhdistettynä puutarhanhoitoon rauhoittaa.

EU suunnittelee palmuöljyn käytön kieltämistä liikennekäytössä vuoteen 2030 mennessä, mikä ei miellytä Malesiaa, joka on maailman toiseksi suurin palmuöljyn tuottajamaa. Tutustu palmuöljydieselistä käytyyn keskusteluun MOT- ja Silminnäkijä-dokumenteista.

Siilinpoikanen juo leikkilapiosta.
Siili on nisäkkäistä vanhimpia. Siilinpoikanen juo leikkilapiosta. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen siili

Tuhisevat piikkipallot ovat tärkeitä suomalaisille, ja ohjeita siilien auttamiseksi on kyselty Ylen ohjelmissa. Ota talteen siilin talvipesän rakentamisohjeet.

Pieni jääkausi koettiin Euroopassa 1500-1800. Arkeen ilmaston jäähtyminen vaikutti aika lailla, eikä aina suotuisasti. Esimerkiksi Suomessa 1600-luku alkoi maatilojen autioitumisella kylmän sään johdosta, mutta kelien lämmetessä koitui riesaksi rutto. Neljä puolen tunnin jaksoa ovat historia-aiheisten podcastien ystäville hyvin kiinnostavaa kuunneltavaa, kun neljä asiantuntijaa katsovat samaa asiaa eri näkökulmista.

Saimaannorppa on Koloveden vanhimpia asukkaita.
Norppia Koloveden kansallispuistossa. Saimaannorppa on Koloveden vanhimpia asukkaita. Kuva: Yle Koloveden kansallispuisto,saimaannorppa,Yle Elävä arkisto

Saimaannorppa on Suomen luonnonsuojelun maskotti ja hyljelajina ainutlaatuinen. Norppakuvaajana tunnetun Juha Taskisen dokumentit norpista ja harmaahylkeistä ovat paitsi kaunista seurattavaa, myös herättävät ajattelemaan luonnon tilaa.

Elävä arkiston toimittajat kirjoittavat luonnon lisäksi kaikesta muusta, mikä suomalaisia on kiinnostanut ja koskettanut Ylen historian ajan. Lisää sisältöjä löytyy Elävän arkiston etusivulta. Voit seurata Elävää arkistoa myös Facebookissa ja Instagramissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto