Hyppää pääsisältöön

Egenlandin rakennukset x 10

Kurkista saunakylään turvesuolla, Alvar Aallon ihannelähiöön, majakkaan maiden rajalla tai kummitusjutuistaan tunnettuun kartanoon. Suomesta löytyy erikoisia rakennuksia ja hienoa arkkitehtuuria. Tässä kymmenen yleisön Egenlandille ehdottamaa kohdetta. Katso videot!

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

1. Kammi-kylä – käsittämättömän kekseliäs saunakylä turvesuolla

Kauhajoen Nummijärvellä pitkospuut vievät Ruuhinevan suolle. Sinne on kymmenessä vuodessa noussut omaperäisten rakennusten hämmästyttävä ryhmä, josta on tullut myös matkailunähtävyys.

Kammi-kylä on nummijärveläisen Erkki Kalliomäen turvesuolle raivaama paikka luonnon äärellä oleskeluun ja rauhoittumiseen, jossa ei ole "mikään paikka vatupassis eikä suorakulmas".

Kammi-kylässä voi vierailla vapaasti. Rakennuksiin pääsee sisälle, saunaa voi vuokrata ja sen viereiseen turvelähteeseen pulahtaa uimaan. Nuotiopaikalla on lupa grillata purtavaa.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

2. Märket – tuulten piiskaama majakkasaari maiden rajalla

Märketin majakka on Suomen läntisin piste. Sen sijaintina on luoto, jonka Suomi jakaa Ruotsin kanssa. Passia ei kuitenkaan tarvita, vaan maiden välillä voi liikkua vapaasti.

Märketillä voi siis saunoa Suomen puolella ja pulahtaa uimaan Ruotsin puoleisessa laguunissa.

Märket rakennettiin aikanaan pakosta, sillä niin moni alus oli haaksirikkoutunut keskellä arvaamatonta Ahvenanmerta.

Toisin kuin monet muut majakat, Märket ei ole korkea ja hoikka, vaan pieni ja tukeva, jotta se kestäisi ulkomeren myrskyt. Pienen kallioluodon korkeimmalla kohdalla se on turvannut alusten kulkua vuodesta 1885.

Suomen majakkaseura pelasti pahoin rapistuneen majakan vuonna 2007. Se ylläpitää ja kunnostaa ainutlaatuista majakkaa vapaaehtoisten talkoolaisten voimin.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

3. Varjakan saari – autioituneessa sahakylässä vallitsee unenomainen tunnelma

Sata vuotta sitten Varjakansaaressa Oulun edustalla toimi Pohjoismaiden suurin saha, ja vilkkaassa kylässä oli oma paloasema, elokuvateatteri, kauppoja sekä putka.

Sähkötkin saatiin ennen mannerta. Sitten sahan toiminta lakkasi äkisti.

Autioituneessa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa 1900-luvun alun sahakylässä on jäljellä kymmeniä rakennuksia, pääkonttori ja paloasema.

Oulun lähistöllä sijaitsevaan saareen pääsee vierailemaan kesäisin veneellä tai käsikäyttöisellä lossilla ja talvella jäätä pitkin.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

4. Japanitalo – Ranualta löytyy pieni pala Japania

Jos et voi matkustaa Japaniin asti, vieraile Ranuan Japanitalossa. Tässä ystävyyden talossa voi saada kosketuksen japanilaiseen kulttuuriin ja syventää Japanin tuntemusta.

Todellisia Japani-faneja ilahduttaa perinteikäs ympäristö. Osassa huoneista on esimerkiksi japanilaisesta papererista tehdyt shōji-ovet ja tatamilattiat.

Taloa ympäröi japanilaistyylinen puutarha eri elementteineen. Japanilaiset vieraat ovatkin todenneet Japanitalon olevan japanilaisempi kuin monet talot Japanissa.

Japanitalossa voi osallistua japanilaiseen teeseremoniaan ja kokata japanilaista ruokaa. Talossa voi myös yöpyä – tatamilla tottakai.

Japanitalo rakennettiin keskelle Lapin luontoa yhteistyössä Ranuan japanilaisen ystävyyskunnan Iwasakimuran kanssa vuonna 1998.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Alueen hienous paljastuu vuosien saatossa – miltä nurmikko näyttää, miten talot sulautuvat maaston pinnanmuotoihin― Noora Kiili, Sunila
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

5. Sunila – Alvar Aalto -fanien kaupunginosa Kotkassa

Sunilan asuinalue ja sellutehdas ovat Alvar Aallon taidonnäytteitä. Kun Sunila rakennettiin 1930-luvulla se oli työväen paratiisi: toimivat sisävessat ja juokseva vesi niin duunareille, insinööreille kuin patruunallekin.

Sunila saikin sittemmin olla esikuvana monelle helsinkiläiselle lähiölle. Arkkitehtuuri on yhteydessä luontoon, ja ihmisten tarpeet on otettu huomioon.

– Alueen hienous paljastuu vuosien saatossa – miltä nurmikko näyttää, miten talot sulautuvat maaston pinnanmuotoihin, kuvailee asukas Noora Kiili.

Tänään japanilaiset Aalto-fanit harhailevat asukkaiden pihoilla, mutta paikallisaktiivit miettivät, että turisteja saisi olla enemmänkin.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

6. Yli-Sokojan kivikirkko – Suomen pienimmässä kivikirkossa ovet ovat aina avoinna


Yli-Sokojan pienestä kylästä Kokkolasta löytyy aito keskiaikainen kivikirkko
paanukattoineen, lasimaalauksineen ja valkoiseksi kalkittuine seinineen.

Erikoisen siitä tekee se, että se on pienoismalli Pyhtään Pyhän Henrikin kirkosta.

Piskuinen kivikirkko on 50-vuotislahja aviomiehelle. Sen rakennutti Leena Harjunpää pariskunnan kesäasunnon pihaan.

Vaikka kyseessä on pariskunnan yksityinen kirkko, ovat ovet aina avoinna ja vierailijat tervetulleita hiljentymään hetkeksi.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

7. Urajärven kartano – historiaa, kummituksia ja empire-tyyliä Asikkalassa

Urajärven kartanossa pääsee tutustumaan menneiden aikojen elämään – ja mahdollisesti nykyisiin kummituksiin.

Kartanon viimeisimmät asukkaat olivat naimattomat sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman, jotka testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona.

Päärakennus tarjoaa hämäläisen maaseudun rauhassa aikamatkan kosmopoliitin sisarusparin elämään. Syvänpunaisten seinien salongissa flyygeli odottaa soittajaansa, ja on kuin Hugo von Heideman olisi juuri noussut työpöytänsä kirjeveitsien ja pienoisveistosten ääreltä.

Kartanomuseossa järjestetään opastettuja kierroksia, myös kummitusteemalla. Kesällä kartanon historiaa kertoo esityksillään Urajärven kartanon kesäteatteri.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

8. Loviisan Wanhat Talot – tirkistelytapahtuma puutalofaneille

Joka vuosi elokuun lopussa loviisalaiset kutsuvat kylään koteihinsa. Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma houkuttelee vanhoista taloista sekä niiden kunnostamisesta ja sisustamisesta kiinnostuneita vaeltelemaan pittoreskeille puutalokujille.

– Usein kävijät huomaavat asioita, joihin me itse emme ole niinkään kiinnittäneet huomiota. On hauskaa nähdä oma kotinsa ikään kuin toisten silmin, kertovat keltasen puutalonsa yleisölle avanneet Kristian ja Rebecca Wahlström.

Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, kun se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Nyt vastaavia löytyy muistakin kaupungeista.

Kohteiden kiertelyn lomassa voi istahtaa johonkin lukuisista pihakahviloista, shoppailla katukirppiksillä tai tutustua näytteilleasettajiin.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Vanhoja rakennuksia kannattaa säilyttää, sillä niissä on oma henki ja tunnelma. Se on tullut historian ja elämän kautta. Talot ovat kokeneet kovia välillä, ja sen kaiken voi aistia.― Petra Karjalainen, Pulsan asema
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

9. Vaasan vesitorni – maamerkki toimii kiipeilijöiden tukikohtana

Pohjanmaalla on tasaista, mutta Vaasan keskustassa kohoaa 49 metrin korkeuteen Suomen vanhin yhä käytössä oleva vesitorni.

Jugend-tyylinen, vuonna 1915 valmistunut punatiilinen rakennus on todellinen helmi vesitornien joukossa ja Vaasan maamerkki.

Veden lisäksi tornin sisällä virtaa energia, sillä sen sisällä toimii kiipeilyseura Vaasan High Sport. Seuran 20-metrinen kiipeilyseinä on Suomen toiseksi korkein.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

10. Pulsan asema – pariskunta pelasti ainutlaatuisen asemakylän

Pulsan rautatieaseman alue on ainoa vastaavana säilynyt 1800-luvulla rakennettu asemakylä Suomessa. Matkaa Lappeenrannasta on noin 25 kilometriä.

– Eihän me asemaa olisi tarvittu, mutta asema tarvitsi meidät, Lasse Karjalainen toteaa.

Lasse ja Petra Karjalainen pelastivat Pulsan aseman tuhoutumiselta ja nyt siellä on taas eloa: kahvila, aamiaismajoitusta ja tapahtumia.

Rautatie synnytti aikoinaan tänne Lappeenrannan perukoille liikenteen solmukohdan ja eläväisen kylän. Vuonna 1977 Pulsa hiljeni, kun juna ei enää pysähtynyt asemalla matkallaan Pietariin tai pääkaupunkiseudulle.

Vilkkaasta aikakaudesta on jäljellä mielikuvitusta ruokkiva miljöö, viehättävää arkkitehtuuria ja suojaisa puisto.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

Eikä siinä vielä kaikki! Saammeko esitellä: Suomen (ellei jopa maailman) pisin seinä!

Tai ei tämä seinä taida ihan Suomen pisin olla, mutta skeittaavat kaverukset keksivät tehdä siitä silti nähtävyyden.

Skeittaukseen sopivia kadunpätkiä etsiessä Valtterin Karjulan ja Henri Ylikuljun katse kiinnittyi keltaisen talon erikoiseen seinään. Laudat aaltoilivat hauskan näköisesti silmiinpistävän pitkässä seinässä, jossa oli vain yksi pikkuruinen ikkuna.

– Alettiin kysellä kavereilta, että tiedättekö, missä on Raahen pisin seinä. Joskus siitä tuli Suomen pisin seinä, ja kyllä siitä voi nyt jo melkein sanoa, että se on maailman pisin seinä, Ylikulju veistelee.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen vasara

Egenlandin kohteet kartalla:

Egenland

Yleisö luo Egenlandin
Egenland on kaksikielinen kulttuurimatkailuohjelma ja matkaopas, joka esittelee teidän, yleisön, lähettämien matkavinkkien parhaimmistoa. Egenland on vastaanottanut jo yli 4000 yleisövinkkiä. Ohjelman nettimatkaoppaasta löydät niistä yli 100.

Onko sinulla jokin mielipaikka, josta koko Suomen tulisi tietää? Jaa vinkkisi Egenland-toimituksen kanssa vinkkilomakkeella, osoitteessa egenland@yle.fi tai lähetä viesti toimitukselle instagramissa.

Egenland on kaikille
Koe ainutlaatuinen maamme seuraavilla alustoilla:

Oletko kiinnostunut vaihtamaan vinkkejä yllättävistä reissukohteista Suomessa? Silloin olet lämpimästi tervetullut facebookryhmään Poikkea polulta/På andra vägar. Ryhmää ylläpitää Egenland-toimitus.