Hyppää pääsisältöön

Minä ite! Hyvät liikkumisen taidot vahvistavat lapsen pätevyyden kokemusta

Super-Senja ja lapset
Super-Senja ja lapset Kuva: Yle / Pikku Kakkonen Pikku Kakkonen,Super-Senja

Lapsi voimaantuu – sekä fyysisesti että psyykkisesti – kun hän saa tehdä asioita itse. Motoriset taidot mahdollistavat pienelle lapselle selviytymisen itsenäisesti monista arkipäivän tehtävistä. Niistä suoriutuminen synnyttää kokemuksen pätevyydestä ja siksi motoristen taitojen harjaannuttamiseen kannattaa varata tilaa ja aikaa.

Lapset oppivat liikkumisen taitoja leikkiessään ja siirtyillessään paikasta toiseen. Liikunnalliset leikit yhdessä perheen kesken tai muiden lasten kanssa rohkaisevat lasta kokeilemaan uusia ja mahdollisesti vähän vaativampiakin tehtäviä. Vaihtelevat maaston muodot ja neljä vuodenaikaa eri tarjoumineen herättävät uteliaisuuden ja halun soveltaa opittuja taitoja uusiin tehtäviin.

Super-Senja innostaa lapsia kierimään. Se on hyödyllistä, sillä kieriessään lapsi saa tärkeitä tuntoaistimuksia eri puolille kehoa. Lapsi oppii jännittämään ja rentouttamaan kehoaan. Näitä taitoja tarvitaan kehon hahmottamista varten. Hyvä kehonhahmotus on edellytys paitsi monien liikuntataitojen opettelussa, myös piirtämiseen ja kirjaimien sekä numeroiden jäljittelemiseen.

Monet lasten leikit perustuvat juoksemiselle. Lujaa juokseminen on lapselle elämys, joka nostaa ilon pintaan. Taitava juoksija saavuttaa kovan vauhdin, mutta pystyy vaihtamaan nopeasti myös juoksusuuntaa. Erilaisissa kiinniottoleikeissä hyvät juoksijat saavatkin paljon onnistumisen elämyksiä. Juokseminen kiihdyttää lapsen hengitysrytmiä ja sydämen sykettä. Lapsi tarvitsee näitä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan kehittymiseksi.

Hyppäämisen taidon lapset oppivat tyypillisesti noin kolmevuotiaina. Tasajalkaa ponnistaminen harjaannuttaa eri aivopuoliskoja yhteistyöhön samalla, kun tasapainotaidot kehittyvät sekä jalkojen lihakset ja luusto saavat kaipaamaansa stimulaatiota. Erilaiset hyppäämiseen liittyvät leikit eivät tarvitse yhtä paljon tilaa kuin juoksuleikit, joten jokaisesta kodista tai pihasta löytyy paikka hyppelyruuduille tai hyppynaruleikeille.

Yleensä kaikkia lapsia kiehtoo kiipeileminen. Ylhäältä päin katsottuna kaikki näyttää erilaiselta ja siksi tuollainen näkökulman muutos voi olla tärkeä tapa oivaltaa muotoja ja etäisyyksiä. Kiipeäminen vahvistaa käsilihaksia, koska lapsi joutuu hetkellisesti kannattelemaan omaa kehon painoaan. Hyvää otetta etsiessään, kädet hakevat paikkaa eri puolilta ja kehon keskilinjan ylityksissä kehon eri puolet harjoittelevat yhteispeliä. Kiipeäminen osoittaa myös rohkeutta.

Pallo on lapsen ensimmäisiä kiehtovia leikkiin ja vuorovaikutukseen houkuttelevia esineitä. Heittämällä palloon ja muihin pikkuesineisiin saa vauhtia, mutta ennen kuin heittäminen onnistuu, pallon käsittelyä on hyvä harjoitella kahdella kädellä vierittämällä. Kahdella kädellä alakautta- ja yläkauttaheitot kehittävät tasapuolisesti kehon oikeaa ja vasenta puolta. Yhdellä kädellä yläkauttaheittoon perustuvat monet leikit ja pelit, jopa läpi aikuisuuden harrastettavat liikuntalajit ja sen vuoksi monet taitavat pallonkäsittelijät jatkavat liikunnallista elämäntapaansa kokeillessaan myöhemmin eri elämänvaiheeseen sopivia pallopelejä sulkapallosta petankkiin.

Fyysinen aktiivisuus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia

Hyvät motoriset taidot lisäävät lapsen pätevyyden kokemusta liikkujina ja siksi niillä on osoitettu olevan vahva yhteys fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumiseen. Suositusten mukaan lapsille tulisi kertyä päivän mittaan vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta. Tuo aktiivisuus koostuu monipuolisista fyysisesti aktiivisista leikeistä, joissa välillä tasapainoillaan, kiipeillään ja temppuillaan, hypitään sekä juostaan. Fyysisesti aktiiviset leikit ovat lasten oikeus. Ne ovat lapsilähtöinen tapa kasvaa ja kehittyä kohti omaa potentiaalia. Niiden myötä lapsella on mahdollisuus omaksua jo alusta alkaen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tapa olla, elää ja oppia.

Vanhemmat ja isovanhemmat voivat tukea lapsen liikuntaa, kun muistamme että…

  • liikkuva elämäntapa syntyy ilon ja omaehtoisuuden kautta
  • huomioimme lapsen omat mielenkiinnon kohteet
  • liikumme yhdessä lapsen ja koko perheen kanssa
  • tarjoamme erilaisia harrastusmahdollisuuksia
  • lastakaan ei ihan aina huvita ja siksi pakottamista kannattaa välttää
  • lapsen päivään mahtuu liikuntaa sekä esim. televisio- ja tablettiaikaa. Vastakkainasettelua on hyvä välttää.

Arja Sääkslahti
lasten liikuntakasvatuksen dosentti, Jyväskylän yliopisto

Yhdessä Senjan kanssa on hauska opetella erilaisia liikuntataitoja. Kuinka onnistuu kuperkeikka tai vaikka jonglööraus?

  • Minä ite! Hyvät liikkumisen taidot vahvistavat lapsen pätevyyden kokemusta

    Lapsi voimaantuu, kun hän saa tehdä asioita itse.

    Lapsi voimaantuu – sekä fyysisesti että psyykkisesti – kun hän saa tehdä asioita itse. Motoriset taidot mahdollistavat pienelle lapselle selviytymisen itsenäisesti monista arkipäivän tehtävistä. Niistä suoriutuminen synnyttää kokemuksen pätevyydestä ja siksi motoristen taitojen harjaannuttamiseen kannattaa varata tilaa ja aikaa.

  • Super-Senja kannustaa liikkumaan!

    Senja opettaa liikkumisen perustaitoja lapsille.

    Super-Senja on liikuntaan kannustava sarja, jossa Senja opettaa liikkumisen perustaitoja kädestä pitäen sekä kannustaa lapsen ja vanhemman yhteiseen liikkumiseen. Sarjan jaksoissa käsitellään juoksemista, hyppimistä, kierimistä, pyörimistä, heittämista ja kiinniottamista sekä kiipeilemistä.

  • Rentoudu Nallen kanssa Pikku Kakkosessa

    Sarjassa opetellaan rauhoittumistaitoja Nallen kanssa.

    Mitä hyötyä mindfulness-harjoituksista on lapsille? Ja miten niitä voi harjoitella? Rentoudu Nallen kanssa -sarja auttaa lasta ja aikuista harjoittelemaan rauhoittumistaitoja yhdessä Nallen kanssa.