Hyppää pääsisältöön

Kuka kokosi temppelimäisen kiviröykkiön tämän saaren laelle?

Hurjaa ja haikeaa historiaa: 10 kotimaan matkakohdetta


Haluatko matkustaessasi tutustua tarinoihin kauniiden maisemien ja sievien seinien takana? Tässä 10 kohdetta, jotka heräävät henkiin, kun kuulet niiden taustan.

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

1. Aikamatka viidakoituneeseen autiokylään: Varjakansaari, Oulu

Autiosaarella vallitsee unenomainen tunnelma.

Se ottaa valtaansa erityisesti paloaseman korkeaa tornia katsellessa: ylväs rakennus muistuttaa siitä, miten sata vuotta sitten täällä asui satoja ihmisiä ja omalle pelastuslaitokselle oli tarvetta. Kontrasti nykyhetkeen ei voisi olla suurempi.

1900-luvun alussa Oulun edustalla Varjakansaaressa sijaitsi Pohjoismaiden suurin saha. Sen ympärille syntyi kokonainen yhdyskunta: pääkonttori, kymmeniä asuinrakennuksia työläisille, oma elokuvateatteri. Sähkövalot saatiin ennen mannerta.

Sitten sattui onnettomuus, joka autioitti vilkkaan sahakylän.

Lue lisää: Autiosaarella aika on pysähtynyt 1900-luvun alkuun – Pohjoismaiden suurimmasta sahasta jäi Varjakansaareen viidakoitunut aavekylä

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

2. Kun Suomessa paloivat noitaroviot: Galleria Gottorp, Kristiinankaupunki

Brita Larsdotter ei ole jäänyt kuuluisuudeksi historiankirjojen lehdille, mutta tässä pienessä museossa hän on päähenkilö.

– Hän oli varmaan sellainen nainen, joka piti oman päänsä ja sanoi vastaan. Sellaiselle naiselle saattoi käydä huonosti, sanoo Stina Engvall, Galleria Gottorpin omistaja.

Näyttely kertoo ajanjaksosta, jolloin taikausko siivitti yhteisöjä joukkohysteriaan kautta läntisen maailman. Oli vaarallista olla omapäinen tai omaperäinen. Erityisesti jos sattui asumaan pienellä paikkakunnalla ja olemaan vielä nainen. Engvallin kotikaupungissa oli 1600-luvulla vain 200 asukasta, kun lyhyen ajan sisään neljä naista tuomittiin kuolemaan noituudesta syytettynä.

"Häxhuset" on ainoa noitavainoille omistettu museo Suomessa ja kolmen sisaren yhteistyön tulos. Stina Engvall on tehnyt maalaukset ja Rose-Marie Engvall tekstannut tarinan. Sonja Lapveteläinen on rakentanut nuket.

Galleria Gottorpissa voi tututustua myös Engvallin tekemään taiteeseen. Pihapiirissä sijaitsee lisäksi kesäkahvila, kirpputori ja Ihmemaan Liisan leikkimökki.

Lue lisää: Galleria Gottorpin noitamuseo kertoo pikkukaupungin historian synkästä vaiheesta – 1600-luvulla Kristiinankaupungissa poltettiin roviolla toisinajattelijoita

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

3. Rannaton meri ja raa'at ryöstöretket: Perämeren suurin saari Hailuoto

Yhtenä yönä satoja pakolaisia menetti henkensä. Hailuodossa elettiin kauhun vallassa, kun täällä koettiin 1700-luvulla Suomen historian pahin siviileihin kohdistunut verilöyly.

Nykymatkailija hakee rannattomasta horisontista rauhaa kiireestä kireälle mielelleen, mutta aikoinaan Hailuodossa on tähyilty merelle huoli rinnassa: näkyykö tuntemattomia veneitä, hyökkääkö vihollinen taas varkain?

Perämeren suurin saari on lossiyhteyden päässä ja tarjoaa seesteistä oleilua sekä mahdollisuuden mietiskellä ihmisen kohtaloa, jos sattuu syntymään vainoaikaan.

Egenland matkusti lossilla kevättalviseen Hailuotoon ja tutustui pienpanimoon, tikkuröijyihin sekä taideteokseen, jossa on maailman parhaimmat kaiut.

Pimeä historia -sarjan jaksossa Teemu Keskisarja ja Marko Kämäräinen kertovat isonvihan aikaisista tapahtumista Hailuodossa.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

4. Unohtunut puutarha herää unestaan: Hörtsänän arboretum, Orivesi

"Täällä on hämyisiä katvepaikkoja, jotka houkuttelee hakeutumaan omiin ajatuksiin."
– Puutarhaa kunnostanut hortonomi Esa Kallio

"Suomalaisen talonpojan ihmetarha" esiintyi taajaan suomalaisessa lehdistössä 1920- ja -30-luvuilla. Oriveteläinen voimahahmo ja aikaansa seurannut kulttuurivaikuttaja Hugo Hörtsänä oli perustanut mailleen arboretumin, joka niitti mainetta ja keräsi ihailijoita. Mitkä lajit säilyisivät, siitä saisi käsityksen sadan vuoden perästä, isäntä pohdiskeli haastattelussa.

Hugo Hörtsänä alkoi ikääntyä ja kaavaili pojastaan jatkajaa puutarhalle. Kaikki oli pedattu valmiiksi siirtymää varten; sitten elettiinkin jo 1930-luvun loppua. Tapahtumien kulkuun niin Orivedellä kuin muuallakin maailmassa puuttui sota.

Mutta ei ihmetarhan tarina siihen päättynyt.

Lue lisää: Unohtunut puutarha herää unestaan Orivedellä – Hörtsänän arboretumilla on kiehtova ja monivaiheinen historia

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

5. Luonnonsuojelun uranuurtajan ristiriitainen muisto: Hytermä, Kerimäki

Puruvedellä soudellessa saattaa silmään osua erikoinen näky: mikä temppeli metsäisen saaren kätköistä kohoaa kohti korkeuksia?

Heikki Häyrynen oli legendaarinen nimismies Kerimäellä. Kansan parissa Romu-Heikkinä tunnettu pitäjän voimahahmo oli ronski suustaan ja äkkiväärä mielipiteissään. Heikin ja Lilli-vaimon intohimo oli luonnonsuojelu, ja Hytermänsaaret on heidän elämäntyönsä.

Ehtiväinen nimismies paneutui myös museotoimintaan, keräsi kansanperinnettä sekä oli erityisen mieltynyt myllynkiviin. Ne hän yhdisti työntekoon, jonka merkityksestä hänellä oli yleviä ajatuksia. Järvelle kajastanut temppelinnäköinen rakennelma onkin vuonna 1937 valmistunut Työn muistomerkki, 99 myllynkivestä koottu monumentti, joka on omistettu Savon kivisten peltojen raivaajille.

Rakennustyö oli mittava urakka sekin, ja hankkeen taustoista tiedetään yhtä ja toista. Toisinaan Romu-Heikki nimittäin käytti asemansa suomaa arvovaltaansa tämän päivän valossa kyseenalaisesti. Rikollisia, jotka eivät olleet tehneet ihmisen henkeen eikä terveyteen liittyviä rikoksia, nähtiin puurtamassa Hytermässä. Vankityövoimaakin saaressa joskus käytettiin.

Muistomerkkiä varten saareen rahdattiin sata myllynkiveä. Mitä sille yhdelle tapahtui? Se selviää Egenlandin videolta tai artikkelista:

Lue lisää: Romu-Heikki jahtasi pirtutrokareita, keräili roinaa ja rompetta ja oli paha suustaan – jätti jälkeensä luonnonsuojelualueen joka on vertaansa vailla

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

6. Eivät he kaikille näyttäydy: kartanon kummitukset Asikkalan Urajärvellä

"Se oli hetken aikaa siinä ja viuh! Hävisi pois." – Satu Tala, näyttelijä-käsikirjoittaja

Von Heidemanien suku asui Urajärven kartanossa 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Suvun persoonallisista jäsenistä on jäänyt elämään kiehtovia tarinoita ja erikoisiakin anekdootteja. Monivaiheinen historia on tuonut kartanolle myös virallisen kummituskartanon arvonimen.

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

7. Museo kansalle, jolta vietiin maa: Ä’vv, Näätämö/Neiden, Norja

Tämä museo sijaitsee Norjassa, Suomen rajan tuntumassa, mutta oikeastaan täällä ollaan Kolttainmaalla.

Kolttasaamelaisia on nykyisin noin 1000. Alueen alkuperäisväestö asuu Suomessa, Norjassa ja Venäjällä: historian kulku ja valtion rajat ovat erottaneet sukulaiset ja ystävät toisistaan.

Vuonna 2017 perustetun museon tehtävä on kertoa kolttasaamelaisten elämästä ja historiasta, joka on ollut osin dokumentoimatta. Se tekee myös näkyväksi koltan kieltä. Ä’vv tarkoittaa koltan kielellä auringon kiloa eli auringon säteiden heijastusta.

– Voisi sanoa, että tämä on Norjan valtion anteeksipyyntö kolttasaamelaisille, joihin kohdistui 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa erittäin vahva norjalaistamispolitiikka, totesi museon silloinen kuraattori Honna Havas vuonna 2018.

Lue lisää: Kolttasaamelaisten oma museo Ä’vv sijaitsee Norjassa, koska perinteisten sukualueiden läpi vedettiin raja-aita

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

8. Kiihkeä kiista kattomaalauksista: Toivakan kirkko

Miltä enkeli näyttää? Entä Jeesus? Tai Aatami ja Eeva? Taiteilija on palkattu kunnostamaan kotiseurakuntansa kirkon kattomaalaukset, ja näitä kysymyksiä hän pyörittelee mielessään.

Jeesuksen trumpettilahkeet ja poikkeukselliset enkelit aiheuttivat Suomessa ainutlaatuisen taidekohun kirkon seinämaalauksista. Kiistan ollessa kiivaimmillaan kirkkoherra lukitsi kirkon ovet ja taiteilijan apuri kiipesi katon kautta päästämään taiteilijan sisään jatkamaan työtään.

Lue lisää: Näistä enkelikuvista syntyi skandaali – ennakkoluulottomat maalaukset 1970-luvulta ovat pienen Toivakan suurin nähtävyys

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

9. Hyytäviä naparetkiä ja inuiittien arkea: arktinen museo Nanoq, Pietarsaari

Vuoden -76 retki oli päättyä huonosti. Kuljimme melkein 300 kilometriä pidemmän matkan kuin mitä oli aikomus. Ruoka oli loppumassa ja kengät jäätyivät jalkoihin kiinni, ja silloin muistan ajatelleeni, että olisin voinut istua alas ja paleltua siihen...

Nanoq tarkoittaa jääkarhua inuiittien kielellä. Arktinen peto on erityisen merkityksellinen eläin museon perustajalle, naparetkeilijä Pentti Kronqvistille. Hän perusti talkooporukan kanssa kotiseudulleen museon lisätäkseen tietoa ja kiinnostusta arktisia alueita kohtaan. Pietarsaaren Fäbodassa pääsee perehtymään Grönlannin ja muiden napa-alueiden kulttuuriin ja tutkimusretkien hurjaan historiaan.

Kronqvist ei halua museossaan kuitenkaan vahvistaa liikaa historiankirjoille tyypillistä yksilönpalvontaa.

Näyttelyssä nostetaan esiin tarinoita naparetkeilyn katvealueilta ja kerrotaan esimerkiksi siitä, kuinka inuiitit ja muut eskimot tekivät länsimaisten tutkimusmatkailijoiden huimapäiset retket mahdollisiksi, mutta jäivät suurien sankareiden varjoon.

Lue lisää: Pentti Kronqvistin hengenvaaralliset hiihtoretket Grönlannin jäätiköillä synnyttivät ainutlaatuisen museon: Nanoq kertoo arktisista seikkailuista ja inuiittien arjesta

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

10. Räjähdysten jälkeen hiljaisuus: talvisodan muistomerkki Raatteentiellä Suomussalmella

Kainuussa Suomussalmen itärajalla sijaitsee Raatteentien risteys, jossa käytiin yksi talvisodan suurimmista ja tunnetuimmista taisteluista. Nykyisin paikalla on kokonaisen kentän täyttävä Talvisodan Monumentti.

Räjähtävän äänimaiseman muistoksi on aseteltu 17 000 hiljaista kiveä, yksi jokaista talvisodassa kaatunutta sotilasta kohden, kansallisuuteen katsomatta. Kivenlohkareiden keskellä soi tuulen käydessä 105 vaskikelloa, yksi jokaista talvisodan päivää kohti.

Egenland vieraili muistomerkillä tämän jakson alussa:

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

Ekstra: Paheita pitsiverhojen kätköissä: Vanha Malmi, Parainen

Mökkeilijät tankkaavat usein Paraisilla virvokevarastot matkalla saaristoon. Kuivasuisten reissaajien palvelemisella onkin paikkakunnalla pitkät perinteet.

Jos poikkeaa sillan yli kanavan toiselle puolelle, löytää Vanhan Malmin. Paraisten historiallinen keskus on pittoreskien puutalojen, kiemurtelevien kujien ja vehreiden puutarhojen hurmaava idylli. Älkää kuitenkaan antako pitsiverhojen hämätä: paheita on harrastettu täälläkin!

Rinteen laella kohoaa harmaakivikirkko, jonne tultiin aikoinaan pitkienkin taipaleiden takaa. Kun saarna oli kuunneltu, matkalaisen kitalakea kihelmöi. Siihen löytyi usein apu läheltä.

Mäenrinteeseen laskeutuva, tiiviisti asutettu alue toi järjestyksenpitäjille harmia: heille valitettiin toistuvasti, että puutalojen suojissa pidettiin sunnuntaisin salakapakoita kirkkomatkalaisille.

Vierailijoiden poistuttua jaloista eli suurimman osan aikaa täällä toki alueen asukkaat kuten puusepät, räätälit ja muut käsityöläiset, toimittivat arkisia askareitaan.

Vanha Malmi on turhan vähälle huomiolle jäänyt kiinnostava rakennusperintökohde ja puutaloalue, joka on säilynyt poikkeuksellisen hyvin 1800-luvun asussa. Kannattaa koukata vaikkapa mökkimatkalla. Virvokkeita löytää nykyisin varmimmin keskustan puolelta.

Lue lisää: Harva tuntee Paraisten puutalokaupunginosan – "Porvoossa vastaavasta alueesta on rakennettu brändi”

Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä aaltoja

Egenlandin kohteet kartalla:

Egenland

Yleisö luo Egenlandin
Egenland on kaksikielinen kulttuurimatkailuohjelma ja matkaopas, joka esittelee teidän, yleisön, lähettämien matkavinkkien parhaimmistoa. Egenland on vastaanottanut jo yli 4000 yleisövinkkiä. Ohjelman nettimatkaoppaasta löydät niistä yli 100.

Onko sinulla jokin mielipaikka, josta koko Suomen tulisi tietää? Jaa vinkkisi Egenland-toimituksen kanssa vinkkilomakkeella, osoitteessa egenland@yle.fi tai lähetä viesti toimitukselle instagramissa.

Egenland on kaikille
Koe ainutlaatuinen maamme seuraavilla alustoilla:

Oletko kiinnostunut vaihtamaan vinkkejä yllättävistä reissukohteista Suomessa? Silloin olet lämpimästi tervetullut facebookryhmään Poikkea polulta/På andra vägar. Ryhmää ylläpitää Egenland-toimitus.