Hyppää pääsisältöön

Karkkilakkoja, komeroita ja Kalevalaa -Tuula Viitaniemi etsii Kalevalan merkitystä nykyihmiselle

Juha Hurme ja Tuomari Nurmio puhuvat mikrofoneihin Kalevala elävänä tai kuolleena -julisteen edessä.
Juha Hurme ja Hande Nurmio Kalevala elävänä tai kuolleena -projektin lanseeraustilaisuudessa Semifinalissa. Juha Hurme ja Tuomari Nurmio puhuvat mikrofoneihin Kalevala elävänä tai kuolleena -julisteen edessä. Kuva: Sirpa Lahti Juha Hurme,Tuomari Nurmio,Kalevala,Suuren laulun jäljillä

Mikä on Kalevalan merkitys nykyihmiselle? Onko Kalevala elävä vai kuollut? Ainakin sen päällä on pölyä enemmän kuin yhdenkään muun kirjan, toteaa kirjailija Juha Hurme. Toimittaja Tuula Viitaniemi seuraa Juha Hurmeen syyskuussa ilmestyvän Suomi-romaanin syntyä ja Hande Nurmion ideoimaa Kalevala elävänä tai kuolleena -projektia uudessa radiosarjassaan Suuren laulun jäljillä. Yle haastatteli tekijää.

Miksi lähdit suuren laulun jäljille?

Kuulin joulukuussa 2018, että Juha Hurme aikoo kirjoittaa Uuden Kalevalan, ja että Tuomari Nurmio tekee Kalevalan pohjalta uutta musiikkia toisten muusikkojen kanssa. Projektin nimi oli Kalevala elävänä tai kuolleena.

Tiesin heti, että tässä se on: ohittamaton tilaisuus perehtyä viimeinkin kansalliseepokseen. Minulla oli Kalevalan kokoinen, nolo aukko yleissivistyksessä.

En tuntenut Hurmetta enkä Nurmiota, mutta tunsin heidän taidettaan, ja siksi uskalsin odottaa jotain mielenkiintoista, yllättävää ja hauskaa.

Lapsuudenkodista saamani Kalevala oli kulkenut koko elämäni mukanani, kirjahyllystä toiseen, mutta kertaakaan en ollut sitä avannut.

Nyt otin opuksen esiin – ja löysin kirjan välistä sopimuksen, jonka minä ja siskoni olimme 1980-luvulla laatineet karkkilakomme vahvistukseksi. Olin epäilemättä lapsena ajatellut, että Kalevalan välissä tuiki tärkeä asiakirja on turvassa, kun ei kirjaa kuitenkaan kukaan lue!

Millainen matka ohjelman tekeminen oli?

Oli todella kiinnostavaa päästä seuraamaan, miten Nurmion ja Hurmeen ajatukset kehittyivät sen reilun vuoden aikana, jonka heidän mukanaan kuljin.

Hurme lähti kirjoittamaan kansanruonoudesta tietokirjaa, jonka lopussa piti olla minieepos, trokeemittainen Uusi Kalevala. Prosessin aikana idea muuttui ja jalostui, ja syntyikin romaani nimeltä Suomi.

Hurme vertaa Kalevalaa porttiin, jota harva on avannut. Olen itse nyt sillä tasolla, että olen rapsutellut avaimenreiästä pahimpia ruosteita ja roskia pois, ja varovaisesti kurkistellut portin takana avautuvaa maailmaa.

Miten Suuren laulun jäljillä -ohjelman tekeminen vaikutti siihen, mitä ajattelet Kalevalasta nyt?

Kalevalan merkitys maamme historiassa on auennut minulle aivan uudella tavalla.

Kokonaan ei ole Kalevalaa lukenut edelleenkään. Se ei minusta ole kirja, jota kannattaa väkisin lukea alusta loppuun kerralla. Luen sitä palasina, maistellen.

Oli hauska huomata, että vaikka en ollutkaan lukenut Kalevalaa, kirja oli minulle läpikotaisin tuttu. Niin vahvasti Kalevala on kulttuurissamme läsnä. Seuraavaksi ajattelin lukea Hurmeen kovasti kehuman Kai Niemisen Kalevala. Nyt -kirjan.

Jos joku järjestäisi tapahtuman, jossa Kalevala lauletaan porukalla läpi, lähtisin heti mukaan!

Toimittaja Tuula Viitaniemi spiikkaa radio-ohjelmaa varten kotonaan, vaatekaappiin rakentamassaan studiossa.
Tuula Viitaniemi luki ohjelman kertojan osuudet komerossaan, sillä Pasilan studioihin ei ollut koronan takia asiaa Toimittaja Tuula Viitaniemi spiikkaa radio-ohjelmaa varten kotonaan, vaatekaappiin rakentamassaan studiossa. Kuva: Tuula Viitaniemi radio-ohjelmat,tuula viitaniemi

Miten koronapandemia vaikutti Suuren laulun jäljillä -ohjelman tekemiseen?

Koronapandemia vaikutti ohjelman tekemiseen paljon, melkein kaikki oli toisin. Normaalioloissa olisin istunut äänisuunnittelijan kanssa Pasilan studiossa koostamassa ohjelmaa, mutta nyt kumpikin teki työtä kotonaan. Luin omat osuuteni enimmäkseen vaatekomeron ovensuussa, viltti niskassa akustiikkaa pehmentämässä, mutta myös kesämökin parkkipaikalla autossa!

Editoitu otsikkoa 26.8.2020.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua