Hyppää pääsisältöön

Sorsapuiston sijaan Puistokonsertti näkyy ja kuuluu suorana Areena-lähetyksenä Tampere-talosta – osallistu Kesäpäivä Kangasalla -yhteislauluun ja nauti Santtu Matias Rouvalin johtamasta konsertista

Paulina Ahokas seisoo Tampere-talossa ja hymyilee kameralle.
Paulina Ahokas seisoo Tampere-talossa ja hymyilee kameralle. Kuva: MIKAEL AHLFORS info@keksiagency.fi Paulina Ahokas,Tampere-talo,Tampere Filharmonia

Yleisö pääsi äänestämään Puistokonsertissa kuultavaa yhteislaulua kahdeksan vaihtoehdon joukosta. Ylivoimainen enemmistö äänistä eli 20 prosenttia meni Kesäpäivä Kangasalla -kappaleelle, joka on myös Pirkanmaan alueen maakuntalaulu. Harvoin sitä pääsee täyden sinfoniaorkesterin säestämänä laulamaan!

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas kertoo, että Puistokonserttien yhteislaulu-osuuksista tulee jokavuotinen perinne. Tällä kertaa äänestyksen voitti sattumalta maakuntalaulu.

Minulla on tällainen salainen intohimo, että yhden tai kahden drinkin jälkeen minä haluan laulaa maakuntalauluja.― Paulina Ahokas

Kesäpäivä Kangasalla on rakastettu laulu Pirkanmaalla ja koko Suomessa. Monelle kappale on tullut tutuksi koulun musiikkitunneilla ja juhlatilaisuuksissa. Pirkanmaan maakuntalauluksi se nimettiin vuonna 1995.

– Siinä on kaunis melodia ja luontoa juhlistavat sanat. Olen käynyt pitämässä yhteislaulukonserttia joka kesä ja joulu tamperelaisessa senioritalossa. Siellä minä aina säestän Kesäpäivä Kangasalla -kappaletta yhdessä lasteni kanssa. Minulle on muodostunut lauluun nykyisen kotipaikkani Tampereen myötä hyvin lämmin suhde, Ahokas sanoo.

Konsertti tarjolla taskussasi

Monelle Puistokonsertti on loppukesän perinne, jonne tullaan säällä kuin säällä. Ahokas sanoo, että vesisateellakin Sorsapuistoon saapuu tuhansia ihmisiä. Tänä vuonna konserttielämys tulee Areenan välityksellä suorana lähetyksenä taskussasi olevaan kännykkään, tablettiisi tai olohuoneesi isolle näytölle.

Tampere-talon Isossa salissa orkesteri esiintyy kutsuvieraille, jotka ovat kohdanneet koronan eturintamassa ja pitäneet yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Turvavälien vuoksi yleisö istuu salissa väljästi.

– Olemme kutsuneet konserttiin terveydenhuoltoalan ammattilaisia, siivoojia, vartijoita ja henkilöstöä ruokakaupoista apteekkeihin sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. He kaikki ovat meille hyvin tärkeitä ammattiryhmiä. Kaikki olivat onnellisia konserttikutsusta. Kyllä sen huomaa, että ihmisillä on ollut hirveä ikävä tällaisten yhteisten elämysten pariin.

Myös muusikoilla on ollut kaipuu päästä soittamaan yhdessä oikealle yleisölle. Ahokas seurasi riemua, kun Tampere Filharmonian soittajat, ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali ja sopraano Marjukka Tepponen harjoittelivat Tampere-talossa.

– Marjukka Tepponen sanoi minulle, että on ihana päästä pitkästä aikaa laulamaan ja esiintymään ihan oikealle yleisölle Tampere Filharmonian kanssa. Onhan se odotettu hetki kaikille muusikoille.

Loppuhuipennuksena yhteislaulua ja Finlandiaa

Konsertin loppupuolella on yhteislaulun aika, kun Kesäpäivä Kangasalla kajahtaa ilmoille. Konsertti päättyy kaikille tuttuun kappaleeseen.

– Viimeisenä kuullaan Sibeliuksen Finlandia, joka oli viime kesän konsertissa aivan sykähdyttävä. Santtu-Matiaksella on niin valtavan upea tulkinta siitä ja orkesteri lähtee mukaan niin taiturimaisesti. Hän on valinnut konserttiin suhteellisen lyhyitä ja rakastettuja klassisen musiikin kappaleita.

Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalia rakastetaan. Normaaliaikana konsertteja ei tarvitse soittaa tyhjille penkkiriveille. Ahokas perustelee, miksi tamperelaiset ovat niin mieltyneitä Rouvaliin:

– Hänestä pidetään niin Tampereella, New Yorkissa, Lontoossa kuin Berliinissäkin. Tamperelaiset vain ensimmäisinä oivalsivat, miten Santtu-Matias johtaa orkesteria ihan maagisella tavalla. Hän saa muusikot mukaan ja yrittämään aina parastaan. Se välittyy yleisölle ihan heti. Hän on valloittava persoona.

Ahokkaan työ on aina ollut tulvillaan musiikkia.

– Minua motivoi työssäni musiikki itsessään. Saan siitä hirveästi voimaa ja hyvää mieltä. Esimerkiksi eilen iloitsin leikatessani nurmikkoa, kun samalla kuuntelin kuulokkeista musiikkia. Nautin työssäni onnistumisista ja siitä, kun musiikki oikeasti koskettaa ihmisiä.

Puistokonsertissa Tampere Filharmoniaa johtaa ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali ja solistina esiintyy sopraano Marjukka Tepponen.

Konsertissa kuullaan kappaleet:
Gioacchino Rossini: Semiramide -alkusoitto
Charles Gounod: Sopraanoaaria Ah! Je veux vivre
Richard Strauss: Ruusuritari-valssit
Edward Elgar: Enigma-muunnelmat: Nimrod ja Finaali
Giacomo Puccini: Toscan rukous: Vissi d’arte
Luigi Arditi: Il Bacio (Suutelo)
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7: Finaali
Heino Kaski: Preludi Ges-duuri
Oskar Merikanto: Kesäillan valssi
Oskar Merikanto: Kun päivä paistaa
Gabriel Linsén: Kesäpäivä Kangasalla
Jean Sibelius: Finlandia

Areenan suora lähetys alkaa la 8.8. klo 18. Konsertti jää tallenteena vuodeksi Areenaan.

  • Maa oli Pietari Brahen luutunsoittoon sangen tyytyväinen

    Levyarvostelu

    1600-luvulla elänyt Pietari Brahe tunnetaan Suomen kuvernöörinä, joka laittoi hallintoa, kulttuuria ja arkielämää kuntoon sivistyneellä otteella ja siksi päätyi kansallisuusaatteen monumentiksi. Nykyajan musiikki-ihmisenä haluan ajatella, että Pietari Brahen suosio poliitikkona johtui siitä, että hän harrasti musiikkia. Brahen taidoista luutunsoittajana on jäänyt todisteeksi nuottikirja, johon hän kopioi suosikkikappaleensa opiskeluaikanaan Saksassa, ja Mikko Ikäheimon uutuuslevyn myötä pääsemme eläytymään nuoren Brahen musiikkimakuun.

  • Valoisa perusvigilia Latvian-tehtaalta

    Levyarvostelu

    Kaikki tietävät että Latvian radiokuoro on taitava, ja kaikki tietävät, että silloin tällöin se levyttää ortodoksista kirkkomusiikkia, jota Ondine innolla julkaisee. Siksi uusien levyjen tulvasta voisi perustellusti poimia jotain aivan muuta. Mutta toisaalta Latvian kuorotehtaan uusin valmiste, Aleksandr Gretshaninovin vigilia, on valonhohtoista, täyteläistä ja yksinkertaista kuoroherkkua, joka mainiosti sopii marraskuun lohtumusiikiksi.

  • Sibeliuksen pientä pianomusiikkia niin hyvin kuin se antaa myöten

    Levyarvostelu

    Suomalaisen kansallisromantiikan pienistä pianokappaleista on joskus vaikea ammentaa musiikkia, mutta pianisti Janne Mertanen on siinä onnistunut. Esimerkiksi Mertasen hiljattainen suursaavutus, viiden levyn Sibelius-boksi, on tyylikkäin, tasapainoisin ja musikaalisin katsaus Sibeliuksen opusnumeroituun eli varsinaiseen pianomusiikkiin. Nyt Mertanen on jatkanut projektia kaapimalla laarinpohjalta mukaan myös Sibeliuksen opusnumeroimattomia pianokappaleita. Mokomaa silppua ei Mertasen taikakosketuskaan muuta kullaksi, mutta musiikkia hän kaivaa esiin niin paljon kuin se on mahdollista.

  • Pehmeän luutun syleilyyn

    Levyarvostelu

    Ruotsalaissyntyinen luuttuguru Jakob Lindberg on saanut käsiinsä harvinaisen, ikivanhan luutun, jonka pehmeää, henkevää sointia olen aiemminkin ylistänyt Uudet levyt -ohjelmassa. Nyt Lindberg luuttuineen on tarttunut Bachin musiikkiin, mikä vaatii näkemyksellistä sovitustyötä. Lindbergin kokemus ja hänen luuttunsa erityinen sointi kuuluvat BISin julkaisemalla levyllä, mutta omassa levyhyllyssäni kilpailu on kovaa tälläkin erikoisalalla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua