Hyppää pääsisältöön

Why Do We Dance? – palkittu tanssidokkari menee syvälle ihon alle

tanssipari kaupunkimaisemassa
tanssipari kaupunkimaisemassa Kuva: Sky Arts, Italia/Britannia tanssi,balettitanssijat

Teeman uusi suursarja Why Do We Dance? (Miksi tanssimme?) tutkii tanssia ja kehollisuutta viidestä eri näkökulmasta tuoden jakso jaksolta tanssin lähemmäs katsojaa.

Prix Italia -palkittu italialais-brittiläinen sarja hengittää ihmiskehon ainutlaatuisuutta maailman parhaimpien tanssijoiden ja koreografien kautta.

Why Do We Dance? uusintana Teemalla sunnuntaisin 11.7.–8.8.2021 iltapäivisin. Koko sarja Areenassa 30.10.2021 asti.

Pieni lapsi tanssii automaattisesti optimaalisessa asennossa, vapaana kehon ja mielen lukoista.

Tanssi on ihmisen luonnollisin tapa ilmaista itseään. Pieni lapsi tanssii automaattisesti optimaalisessa asennossa, vapaana kehon ja mielen lukoista. Jossain vaiheessa elämää kuitenkin menetämme tämän lapsenomaisen vapauden liikuttaa kehoamme. Voisiko sen saavuttaa uudestaan?

Liikumme kaikkialla, kaiken aikaan. Tanssi elää meissä kaikissa. Tästä huolimatta moni kokee tanssin vaikeasti lähestyttävänä taiteena. Kysymys kuuluukin: Miksi me tanssimme?

Vastauksia tähän kysymykseen etsii brittiläinen huipputanssija ja koreografi Akram Khan. Khan on koko elämänsä ajan kokenut maailman liikkeen kautta. Hänen erityispiirteensä on yhdistää intialaista kathak-tanssia perinteiseen nykytanssiin. Taustalla vaikuttavat myös Khania inspiroineet liikkeen nerot kuten Michael Jackson, Fred Astaire, Buster Keaton sekä Kung fu -mestari Bruce Lee.

Tanssimmeko kertoaksemme tarinoita vai kenties muuttaaksemme maailmaa?

Kehomme ovat menneisyytemme säiliöitä. Kokemuksemme jäävät kehomuistiin tiukemmin kuin aivojen säilömuistiin. Näistä kokemuksista syntyy tarinoita, ja tarinat tekevät meistä ihmisiä. Sarjan avausjaksossa pohditaan, miten kansantarut, sadut ja nykypäivän tapahtumat tulkitaan tanssin keinoin. Jaksossa esitellään useita tarinallisia koreografioita kuten Angelin Preljocajin Lumikki ja intialaisen Aditi Mangaldasin raiskausrikokseen pohjautuva tanssiteos Within.

Mustan miehen keho on edelleen kulttuurin kyseenalaistama instrumentti.― Bill T. Jones

Tanssi on hienostunut, mutta tehokas väline ravistella vallitsevaa tilaa. Toisessa jaksossa tutkitaan tanssia yhteiskunnallisen keskustelun välineenä. USA:ssa tummaihoinen mies tulee yhdeksän kertaa todennäköisemmin ammutuksi poliisin toimesta kuin muut amerikkalaiset. Koreografit Kyle Abraham ja Bill T. Jones ovat ottaneet tehtäväkseen tuoda näkyväksi tätä epätasa-arvoa. Abraham kasvoi Pittsburghissa jengiväkivallan täyteisellä 80-luvulla. Nuoruusajan syrjinnällä ja väkivaltaisilla kokemuksilla (ja Boyz n the Hood -elokuvalla) on ollut valtava merkitys Abrahamin tanssiin.

Ulkopuolelle jäämisen tunne sytytti myös Floridassa kasvaneen Bill T. Jonesin luovuuden. Jones tuo työssään tanssijana esiin kokemaansa julmaa syrjintää HIV-positiivisena afroamerikkalaisena. Tanssi on Jonesille elinehto, vaikka se tuottaa hänelle myös epämukavia tuntemuksia. "Lavalla tunnen oloa, kuin olisin myytävänä orjahuutokaupassa", Jones kuvailee.

Belgialainen tanssin huippunimi Alain Platel liikkuu elämän epämukavuusalueilla tutkien ihmisen pahuutta, haurautta ja mielisairautta. Teoksissaan hän ei päästä katsojaa helpolla ja usein joku yleisöstä poistuu kesken näytöksen.

Aikamme pöyristyttävin koreografi, belgialainen Jan Fabre puolestaan hätkähdyttää performansseilla, jotka saattavat katsojat oman sietokykynsä rajoille. Fabren Mount Olympus on 24 tuntia kestävä teos täynnä hulluutta, insestiä, murhaa, tanssia, tappelua mutta myös huumoria ja hassuttelua.

miestanssija tanssii voimakkaasti
Jan Fabren Mount Olympus vuodelta 2015 miestanssija tanssii voimakkaasti Kuva: Sky Arts, Italia/Britannia tanssi

Koskettaaksemme sielua vai löytääksemme yhteyden muihin?

Kaikista taiteista tanssi vaikuttaa eniten sieluun. Luodakseen koskettavaa tanssia on mentävä syvälle kehon ja mielen yhteyteen. Kolmannessa jaksossa sukelletaan tanssin syvimmälle sielutasolle.

Bandaloop-ryhmän perustaja Amelia Rudolph vie tanssijat osaksi luontoa. Hänen teoksissaan koetaan myös lentämisen estetiikkaa tanssijoiden riippuessa valjaissa korkeiden rakennusten seinillä.

Amerikkalaiskoreografi Alonzo King puolestaan kokee tanssijat runoilijoina, joiden mieli ja sydän soittavat kehon instrumenttia. Mutta kuinka saavutetaan flamencon transsimainen duende-tila? Entä miten taiwanilainen tanssitaiteilija Lin Hwai-Min toteuttaa itämaista rauhaa ja yksinkertaisuutta?

Mikään ei ole kauniimpaa kuin useat kehot liikkumassa samanaikaisesti yhteisen rytmisen vaiston ajamina.― Why Do We Dance?

Ihmisellä on primitiivinen tarve yhdistyä muihin, olla osa laumaa. Nykymaailma ei aina tue yhteisöllisyytemme tarvetta, ja siksi ihmiset tanssivat nyt enemmän kuin koskaan. Yhdessä tanssiminen on myös helpottanut yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.

Hiphop-kulttuuri syntyi 70-luvun Bronxissa taloudellisten ja sosiaalisten mullistusten aikana tarjoten syrjäytyneille tummaihoisille ja latinoille mahdollisuuden kokea yhteisöllisyyttä ja pitää hauskaa, ilman syrjintää. Samalla syntyi hiphop-tanssi, joka on yksi maailman laajimmin levinneistä yhteisöllisistä tanssimuodoista. Myöhemmin laji on jakautunut moniin eri alalajeihin, mutta ydinajatus yhteisöllisyydestä on säilynyt.

Neljännessä jaksossa tutustumaan maailman parhaisiin katutanssijoihin, Memphisissä syntyneeseen jookin-lajiin ja sen suureen taituriin Lil Buckiin sekä Voguing-guru Alex Mugleriin.

Onko sittenkin kyse vain seksistä?

Kun näemme ihmisen tanssivan, olemme tietoisia hänen fyysisyydestään ja seksuaalisesta voimastaan. Tämä voima on innoittanut tanssijoita ja koreografeja aina. Sarjan päätösjakso tutkii tanssin seksuaalista tasoa. Onko seksi lopulta vastaus suureen kysymykseemme?

Argentiinalaisen tangon sanotaan olevan kuin rakastelua pystyasennossa.

Säädyttömänä pidetty siirtolaisten suosima tanssilaji tango syntyi Buenos Airesissa halaamisen tarpeesta. Argentiinalaisen tangon sanotaan olevan kuin rakastelua pystyasennossa. Tangon maailmanmestarit Maricel Giacomini ja Bruno Gibertoni tapasivat ja rakastuivat sen pyörteissä. Koreografi Sidi Lardi Cherkaoui loi heille upean tangon, jossa on mukana kolmas tanssija. Teos tutkii kolmiodraamaa parisuhteessa.

mies ja nainen tanssii tangoa
Tangon maailmanmestarit Maricel Giacomini ja Bruno Gibertoni rakastuivat tanssin pyörteissä. mies ja nainen tanssii tangoa Kuva: Sky Arts, Italia/Britannia tanssi,Tango,argentiinalainen tango

Leikittelevän itseiroinen, mutta viiltävän älykäs ranskalainen tanssintekijä Olivier Dubois pröystäilee seksuaalisuudella. Jaksossa esitellään hänen debyyttiteos Pour tout l'or du monde eli "kaikesta maailman kullasta". Teos on kieli poskessa tehty esitys, jossa lavalla lentää dildot ja paljasta pintaa ei säästellä. Teoksen ydinajatus on kuitenkin pyrkimys vastata yleisön haluihin, ja kyseenalaistaa ne.

miestanssija lattialla tekopeniksien keskellä
Olivier Dubois`n teos Pour tout l'or du monde eli "kaikesta maailman kullasta" vuodelta 2006 miestanssija lattialla tekopeniksien keskellä Kuva: Sky Arts, Italia/Britannia tanssi

Yksi Dubois'n tunnetuimmista ja rohkeimmista teoksista on vuonna 2015 nähty Pret À Baiser eli "valmis suudelmaan". Esitys on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Kaksi miestä istuvat vastakkain ja ainoa näyttämöllä nähtävä liike on miesten lähentyminen kohti suudelmaa vajaan tunnin aikana. Lavalla tapahtuu vähän, mutta samaan aikaa niin paljon.

kaksi miestä lähekkäin
Olivier Dubois`n Pret À Baiser eli "valmis suudelmaan" kaksi miestä lähekkäin Kuva: Sky Arts, Italia/Britannia tanssi

Lähde viisiosaiselle kehomatkalle tanssin ja liikkeen kiehtovaan maailmaan. Sarjan katsottuasi ymmärrät tanssitaidetta entistä syvemmin ja samalla opit jotakin tärkeää itsestäsi. Artikkelissa mainittujen teosten ja koreografien lisäksi sarjassa esiintyy myös lukuisia muita arvostettuja tanssintekijöitä.

Tanssii robottien kanssa

Katso myös 5.9. Teemalla nähtävä brittidokumentti Tanssii robottien kanssa (Can We Live With Robots?, Britannia 2018), jossa Akram Khan perehtyy robottien ja ihmisten kanssakäymiseen, odotuksiin ja ristiriitoihin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Robottitutkimustensa huipentumana hän rakentaa teoksen, jossa tanssija Ching Ying Chien tanssii robottien kanssa. Areenassa 13 päivää.

  • Miksi tanssimme? (Why Do We Dance), Italia/Britannia 2019. Ohjaus: Marco Pianigiami

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa