MOT selvitti: Kunnat valvovat omia hoivakotejaan lepsusti – työntekijöiden mukaan korona aiheutti kaaoksen Helsingissä, kaupungin mukaan virheitä ei tehty

Helsinki ei tee lainkaan tarkastuskäyntejä kunnan omistamiin hoivakoteihin. Sama käytäntö on monessa muussakin kaupungissa. Asiantuntijat pitävät tarkastusten puutetta huolestuttavana.

Töölön seniorikeskus Helsingissä, huhtikuun alkupuoli. Monikerroksisen hoivakodin yläkerroksissa riehui koronavirus.

Kaupungin mukaan laboratoriovarmistettuun koronavirustautiin kuoli Töölössä seitsemän asukasta huhtikuun aikana. Hoitajat ja omaiset ovat sitä mieltä, että luku saattaa olla suurempi, sillä kaikkia kuolleita ei ehditty testata.

Työntekijöiden arvioiden mukaan vajaa kolmasosa hoivakodin Olympia-osaston vanhuksista oli kuollut verrattain lyhyessä ajassa.

Osaston hoitajien työpäivästä osa kului normaalioloissakin muuhun kuin hoivatyöhön, kuten ruokailuun, pyykkäykseen tai roskien siivoamiseen.

Poikkeustilaa seuranneessa uudenlaisessa kiireessä työntekijöiden aika ei enää riittänyt. Roskakasat kasvoivat. Käytettyjä suojavaatteita kertyi yläkerrosten nurkkiin. Lakanoista alkoi olla pula.

Tilanne oli riistäytymässä käsistä.

Tieto epidemian puhkeamisesta yläkerroksissa ei tavoittanut kaikkia hoivakodin työntekijöiltä, asukkaita ja heidän omaisiaan.

Monet hoitajat olivat jo altistuneet virukselle, mutta kaikki eivät tienneet olevansa mahdollisia taudinkantajia.

Kaupunki: Virheitä ei tehty

Tiedot Töölön seniorikeskuksen tapahtumista perustuvat Ylen MOT-toimituksen haastattelemien työntekijöiden sekä hoivakodin asukkaiden omaisten kertomuksiin. Tapahtumat on vahvistettu useammasta lähteestä.

Työntekijät pelkäävät voivansa joutua ongelmiin työpaikallaan, jos heidän henkilöllisyytensä paljastuu. Omaisille asia on arkaluontoinen. Tämän vuoksi heistä ei kerrota tämän enempää.

Yle on jo aiemmin kertonut koronaviruksen aiheuttamasta sekasorrosta Kontulan seniorikeskuksessa, joka on vastaavankaltainen monikerroksinen hoivayksikkö kuin Töölökin. Molemmissa taloissa hoidetaan muun muassa muistisairaita vanhuksia.

Muutamassa viikossa Kontulassa kuoli kymmenen hoivakodin asukasta.

Haastateltujen mukaan hoivakodin johto ei ottanut koronavirusta riittävän tosissaan, ja siksi viruksen aiheuttamaan tautiepidemiaan ei valmistauduttu riittävästi.

Kontulan ja Töölön tapaukset näyttävät kertomusten perusteella samankaltaisilta.

Helsingin kaupungin virkamiesjohdon näkemys tapahtumista poikkeaa kuitenkin voimakkaasti haastateltujen kuvauksesta kummassakin tapauksessa.

Helsingin hoivapalveluista vastaava johtaja Seija Meripaasi sanoo, että kaupunki valmistautui hyvin koronaviruksen tuloon. Helsingin sairaala- kuntoutus- ja hoivapalveluiden johtaja Seija Meripaasi Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,vanhustenhoito,kuntoutus,hoivapalvelut,Helsingin sairaala- kuntoutus- ja hoivapalveluiden johtaja

Kaupunki on selvittänyt hoivakotien tapahtumia koronakevään jälkeen. Puutteita ei ole löytynyt, ja koronaepidemiaan valmistautuminen sujui kuten pitikin, kertoo sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden johtaja Seija Meripaasi.

– Valmistautumisessa ei ole tehty virheitä. Kaikki seniorikeskukset, Kontula ja Töölö, ovat olleet täysin hereillä, Meripaasi sanoo.

Työntekijöiden mukaan heidän hätäänsä ei ole kuultu, eikä tieto tapahtumista ole kulkenut ylöspäin.

Kontula ja Töölö ovat Helsingin omia yksiköitä. Kaupunki valvoo niitä eri tavoin kuin yksityisiä hoivakoteja.

Suurin ero on, että Helsinki ei ole tehnyt omiin hoivakoteihinsa lainkaan tarkastuskäyntejä.

Asiantuntijoiden mukaan käytäntö on huolestuttava, ja saattaa myötävaikuttaa Kontulan ja Töölön kaltaisten tapausten syntyyn.

Kunnalliset hoivakodit vähemmällä valvonnalla

Suomen kunnat valvovat omia hoivakotejaan lepsummin kuin yksityisiä hoivakoteja.

Tässä jutussa esimerkkinä käytetään Helsinkiä, koska sillä on kokonsa vuoksi käytössään muita kuntia suurempi valvontakoneisto ja täten ainakin teoriassa parhaat mahdollisuudet monipuoliseen valvontaan.

Lisäksi koronakevään ongelmat näyttivät Helsingissä korostuvan kunnallisissa hoivakodeissa.

Helsingin, kuten muidenkin Suomen kuntien, lakisääteinen tehtävä on valvoa alueensa hoivakoteja. Mukana on runsaasti yksityisiä hoivakoteja, joilta Helsinki ostaa palveluita, sekä kunnallisia yksiköitä, joissa se tuottaa itse palvelut.

Sosiaalipalveluiden järjestämistä ja valvontaa säännellään pääasiassa kahdella eri lailla: kunnallisia yksiköitä koskevalla sosiaalihuoltolailla sekä lailla yksityisistä sosiaalipalveluista.

Vaikka yksityisiä palveluntuottajia koskeva laki on valvonnan suhteen yksityiskohtaisempi, päämäärä on molemmissa laeissa sama: Valvonnan tarkoitus on varmistaa turvallinen ja tasalaatuinen hoiva sekä puuttua mahdollisiin epäkohtiin.

Yksityisen ja julkisen hoivan tulisi siis olla yhtä laadukasta. Laki ei kuitenkaan velvoita, että sen miten kunta valvoo hoivan laatua, tulisi olla samanlaista.

Etenkin omaa palvelutuotantoaan koskien kunnilla on melko vapaat kädet järjestää valvonta.

Ja tämä näkyy.

Koronakevät pakotti hoivakotien asukkaat pitkäksi aikaa sisätiloihin. Nyt ulos taas pääsee. Vanhusta kuljetetaan pyörätuolissa Helsingin Kontulassa. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,vanhustenhoito,vanhusten palvelutalot,vanhustyö,vanhukset,pyörätuolit,Kontula

Helsingin tapauksessa ero julkisten ja yksityisten hoivakotien valvonnassa tiivistyy siihen, miten kaupunki tekee tarkastuskäyntejä eri yksiköihinsä.

Helsingin vuoden 2019 palveluraportin mukaan kaupunki teki kaikkiaan 83 ennalta ilmoittamatonta tarkastuskäyntiä ostopalveluyksiköihin.

Omiin yksiköihinsä se ei tehnyt samalla ajanjaksolla yhtään tarkastuskäyntiä.

Tarkastuskäyntien kokonaismäärässä Helsinki kalpenee esimerkiksi Tampereen rinnalla. Väkimäärältään huomattavasti Helsinkiä pienempi Tampere teki vuonna 2019 yhteensä 109 tarkastuskäyntiä Tampereen ja Oriveden ikäihmisten palveluihin, joista 48 käyntiä kohdistui kunnallisiin yksiköihin.

Vaikka lukumäärät eivät välttämättä ole täysin suoraan verrannollisia, näyttää selvältä että Tampere on tarkastusten suhteen Helsinkiä aktiivisempi.

Se, ettei Helsinki tehnyt viime vuonna tarkastuskäyntejä omiin yksiköihinsä, ei ole poikkeus vaan käytäntö.

Hoivapalveluista vastaava johtaja Seija Meripaasi kertoo, että kaupunki hoitaa valvonnan muilla keinoin. Meripaaden mukaan omavalvontaa on kehitetty systemaattisesti ja siitä saatavaa tietoa hyödynnetään tehostetun palveluasumisen kehittämisessä. Helsinki tarkkailee hoivan laatua erilaisilla mittareilla. Näitä ovat muun muassa haittailmoitustilastot, asiakastyytyväisyyskyselyt ja vanhusten kuntoa mittaavat RAI-arviointitulokset.

Lisäksi kaupunki luottaa valvonnassa auditointiin. Auditointi on käsitteenä hankala määritellä, sillä sen sisältö vaihtelee eri puolilla Suomea.

Tyypillisesti auditointi kuitenkin sisältää erilaisia hoivan laatua mittaavia menetelmiä. Auditointiin voi liittyä myös käyntejä hoivayksiköissä, ja niitä Helsinkikin tekee. Helsinki myös dokumentoi auditoinnit.

Meripaasi sanoo, että esimerkiksi RAI-mittaustuloksissa Helsinki pärjää vertailussa hyvin.

– Me olemme jo monta vuotta olleet tietyissä asioissa pidemmällä ja paremmissa tuloksissa kuin valtakunnallisesti. Meillä on hyvä laatu sekä ostopalveluissa että omissa, vaikka valvonta on erilaista.

RAI-järjestelmään, kyselyihin ja muuhun mittaustietoon liittyy kuitenkin ongelmia. Ne eivät kerro kaikkea.

Asiantuntijat: Perustelut ontuvat

MOT:n haastattelemat hoiva-alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Helsingin toimintatavalle ei ole hyväksyttävää perustetta.

– Valvonnan täytyy ilman muuta koskea omaa tuotantoa ihan samalla tavalla kuin kunnan hankkimia ostopalveluita, gerontologi Riitta Räsänen sanoo.

Räsäsellä on monipuolinen kokemus hoiva-alasta. Räsänen toimii hoiva-alan kouluttajana, ja hänellä on myös tutkijan tausta.

Sote-vaikuttavuuden ja sosiaaligerontologian professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta on Räsäsen kanssa samaa mieltä.

– Veronmaksajan raha menee ihan samalla tavalla omaan kuin yksityiseenkin toimintaan. Taustalla vaikuttanevat sekä raha että asenteet. Ehkä oletetaan kunnan oman toiminnan olevan aina hyvää. Se ei pidä toki paikkaansa.

Myös sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirasto Valvirasta kerrotaan, että laista ei löydy perustetta sille, että kunta valvoo yksityisiä ja omia yksiköitä eri kriteerein.

Helsingin valvontamittaristo saa niin ikään kritiikkiä.

RAI-arvioinnissa mitataan muun muassa vanhusten terveydentilaa ja muistia. Vanhus ja hoitaja (jalat näkyvissä) Kontulassa. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,vanhustenhoito

Vanhusten RAI-arviointi on todettu oikein käytettynä hyödylliseksi. Ongelmana on, että hoitajat kokevat RAI-arvioinnin tekemisen usein työlääksi ja aikaa vieväksi, eikä arviointeja tästä syystä aina tehdä kunnolla. Arvioinnin tekeminen on myös vaikeaa, jos hoitaja ei tunne arvioitavaa.

Myöskään asiakastyytyväisyyskyselyt eivät välttämättä tuota totuudenmukaista tietoa, sillä tehostetun palveluasumisen asiakkailla on useimmiten jonkin asteinen muistisairaus.

Marja Vaaraman mukaan monipuolinenkaan laatumittaristo ei poista tarkastuskäyntien tarvetta. Laatumittaristo ei kerro, miten vanhukselle puhutaan ja miten häntä kohdellaan.

Auditointikäynnit puolestaan eivät vastaa sisällöltään tarkastuskäyntejä, eikä niitä voi käyttää tarkastusten korvikkeena. Auditointien määrittely on ylipäänsä hankalaa, koska niiden sisältö vaihtelee.

Riitta Räsäsen mukaan Helsingin valvonta ei ole lain hengen mukaista. Palveluiden tuottajia pitäisi kohdella samalla tavalla. Jos näin ei tehdä, sillä voi olla pitkällä aikavälillä ikäviä seurauksia.

– Se johtaa pahimmillaan jopa siihen, että kunnan yksiköissä syntyy käsitys että meillä on kaikki hyvin, eikä ongelmiin kiinnitetä huomiota.

Seija Meripaasi ymmärtää kritiikin, mutta ei allekirjoita sitä.

– Meillä on avoin systeemi, meille voi tulla koska vaan. Pelkästään se, että keskitytään näihin tarkastuskäynteihin - että meillä ei tehdä niitä - ei kuvaa koko totuutta.

Yli puolet kunnista ei tehnyt tarkastuksia

MOT selvitti, miten Suomen 20 suurinta kuntaa valvovat omia kunnallisia tehostetun vanhushoivan yksiköitään. Selvityksen tulokset eivät mairittele kuntia, sillä yli puolet kunnista eivät vuoden 2015 jälkeen olleet tehneet ainoatakaan viralliseksi tulkittavaa tarkastuskäyntiä omiin hoivayksiköihinsä.

Infografiikka: Hoivakotien valvonta Kuva: Miia Anttila / Yle MOT,infografiikka,vanhustenhoito

Kunnat perustelivat tarkastuskäyntien puutetta kirjavasti. Vastausten perusteella valvontaa suoritetaan runsaasti epävirallisten vierailukäyntien, keskustelujen ja palaverien kautta.

Moni kunta luottaa auditointeihin. Auditointi näyttääkin osittain korvanneen perinteiset tarkastuskäynnit.

Epäkohtia yritetään seuloa esimerkiksi RAI-mittaustuloksia seuraamalla ja haittatilanneilmoituksia analysoimalla.

Useassa kunnassa valvontaa varten ei ole palkattu lainkaan henkilökuntaa, vaan virkamiesjohtajat tekevät valvontaa muiden töidensä lomassa. Seinäjoella valvontakoordinaattorin virkaa yritettiin perustaa, mutta esitys tyssäsi talousarviokäsittelyyn. Myös Rovaniemellä tarkastuskäyntien puuttumisen osasyyksi ilmoitettiin rahan puute.

Oulu puolestaan ilmoitti tekevänsä tarkastuskäyntejä myös omiin yksiköihinsä, jos niihin olisi tarvetta. Vuodesta 2015 lähtien tarvetta ei ole ollut.

Lähtökohtaisesti kaikki kunnat pohjaavat valvontansa kuitenkin siihen, että yksiköt valvovat itse itseään. Puhutaan omavalvonnasta, jonka toimivuus kyseenalaistui viimeistään vuoden 2019 hoivakriisissä.

– Käytännössä tiedetään, että omavalvonta ei toimi toivotulla tavalla. Mitä tiukemmalle vedetään taloudelliset edellytykset, sitä lepsumpaa omavalvonta on, Marja Vaarama sanoo.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että jos omavalvonta saadaan toimimaan nykyistä paremmin, se ratkaisisi monia hoivapalveluihin liitettyjä ongelmia. Vaaraman mukaan myös lainsäädännössä olisi parantamisen varaa.

Infografiikka: tarkistusten laatu kaupungeittain Kuva: Miia Anttila / Yle MOT,infografiikka

Tarkastuskäynnit pitävät varpaillaan

Hoivakotiyksiköiden johtajat ovat hankalassa tilanteessa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Hoivapalvelut tulisi tuottaa tehokkaasti ja mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Samaan aikaan hoidon tulisi kuitenkin täyttää lain ja palvelun maksajan laatuvaatimukset.

Valtakunnallinen hoitajapula ei auta asiaa. Hoivakotien asiakkaat ovat myös jatkuvasti huonokuntoisempia hoivapaikan saadessaan.

Tällaisessa tilanteessa yksikön johdolle voi syntyä motiivi kaunistella hoivakodin arkea. Etenkin, jos johdolla on tieto siitä, että kaupunki ei tee tarkastuskäyntejä.

– Pidän hyvin vaarallisena, jos lähtee syntymään sellainen tilanne, että “meillä on kaikki hyvin, meidän ei tarvitse tehdä mitään muutoksia”, Riitta Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan tieto siitä, että joku voi minä päivänä tahansa tulla tarkastuskäynnille, estää tällaisten illuusioiden syntyä.

– Se pitää varpaillaan, positiivisella tavalla.

Suurin osa kaikista kuntien omiin yksiköihinsä tekemistä tarkastuskäynneistä tehdään siten, että niistä ilmoitetaan ennalta. Marja Vaaraman mukaan näin ei pitäisi tehdä.

– Ei niillä ole mitään tehoa, jos niistä sovitaan etukäteen. Kaikki ehditään laittaa kuntoon ja näyttämään hyvältä. Tarkastuskäyntien pitäisi aina olla ennalta ilmoittamattomia.

Kontulan seniorikeskuksen ryhmäkodeissa on 261 paikkaa. Kontulan seniorikeskus Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,Kontula,vanhustenhoito,vanhukset,vanhusten palvelutalot

Työntekijöiden kertoman mukaan Töölön ja Kontulan tapauksissa tukipalvelut, kuten ateria-, pyykki-, ja siivouspalvelut, kasautuivat epidemian puhjettua hoitotyötä tekevien harteille.

Kun esimerkiksi suojavarusteiden pukeminen teki työnteosta aiempaa raskaampaa ja hitaampaa, tilanne kävi nopeasti erittäin hankalaksi.

Seija Meripaaden mukaan näin ei ole tapahtunut, vaan tukipalveluihin on päinvastoin palkattu lisäkäsiä.

Kaupunki on saanut jo ennen koronaepidemiaa pyyhkeitä siitä, että se on teetättänyt tukipalveluita hoitohenkilökunnalla. Aluehallintovirasto kiinnitti asiaan huomiota helmikuussa 2019.

Tuolloin avi antoi valvontapäätöksen Koskelan seniorikeskuksesta. Se on samankaltainen ympärivuorokautista hoivaa järjestävä yksikkö kuin Töölö ja Kontulakin.

Valvontapäätöksen mukaan hoitohenkilökunnan työaikaa kului joka vuorokausi noin kymmenen tuntia muun muassa pyykkäämiseen ja ruokahuoltoon. Aluehallintovirasto moitti kaupunkia.

Seija Meripaaden mukaan kaupunki teki valvontapäätöksen jälkeen omaa työajanseurantaa Koskelassa ja päätyi huomattavasti pienempään lukuun.

– Emme missään nimessä ole saaneet aluehallintovirastolta suurempia puuttumisia näihin. Helsingissä ostettujen tukipalvelujen määrä on mittava. Ei ole niin, että pelkästään hoitajat hoitaisivat niitä.

Helsinki muuttamassa käytäntöjään

Helsinki on selvittänyt Kontulan seniorikeskuksen tapahtumia sen jälkeen kun Yle keväällä uutisoi sekasorrosta. Seniorikeskusta johtaa tällä hetkellä sijainen. Seija Meripaasi ei kommentoi, liittyvätkö asiat yhteen.

Myös Töölön tapahtumat on selvitetty. Meripaaden mukaan ongelmia ei ole havaittu kummassakaan selvityksessä.

– Sekä Kontulan että Töölön osalta on aivan selvää, että kaikkia ohjeita on noudatettu, Meripaasi sanoo.

Meripaasi ei osaa sanoa, mikä voisi selittää merkittävät erot työntekijöiden kertoman ja kaupungin selvityksen välillä. Hänen mukaansa hoivakodit ovat joutuneet tapetille pääasiassa siksi, että koronavirus saapui niihin ensimmäisenä.

Se, miten virus on hoivakoteihin kulkeutunut, ei Meripaaden mukaan ole edelleenkään tiedossa.

Helsinki on yhtenäistämässä hoivakotiensa valvontakäytäntöjä tänä syksynä. Meripaaden mukaan se tulee tarkoittamaan myös tarkastuskäyntien aloittamista omissa yksiköissä.

Poliisi ja avi selvittävät tapahtumia

Tällä hetkellä Helsingin kunnallisten hoivakotien tapahtumia selvitellään aluehallintovirastossa. Lisäksi yksi tapaus on poliisin selvitettävänä.

Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrottiin heinäkuun lopussa, että kesken on viisi valvontatoimenpidettä, jotka koskevat Helsingin kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköitä.

Kaksi valvonnoista koskee Töölön seniorikeskusta, toinen näistä pelkästään Olympia-osastoa. Kontulan seniorikeskuksesta on käynnissä yksi valvonta.

Valvonnoissa on kyse muun muassa hoitohenkilökunnan määrästä ja palvelujen laadusta. Koska valvonnat ovat kesken, aluehallintovirasto ei kerro niistä enempää. Esimerkiksi se, mitä ajanjaksoa valvonnat koskevat, ei ole tiedossa.

Myös Helsingin poliisi on tutkinut tapahtumia kaupungin hoivakodeissa koronaepidemian puhjettua. Toisessa tapauksessa poliisi suoritti esiselvityksen, mutta ei aloittanut varsinaista esitutkintaa. Tutkinta koski myös Kontulan ja Töölön seniorikeskuksia.

Tutkintapyyntö oli poliisin mukaan niin suurpiirteinen, että tutkintaa ei ollut mahdollista käynnistää.

Toinen poliisin pöydälle päätyneistä tapauksista on vielä esiselvitysvaiheessa. Tutkintapyynnön on tehnyt henkilö, jonka omainen kuoli helsinkiläisessä hoivakodissa. Poliisi on pyytänyt hoivakodilta selvitystä tapahtumista, mutta ei vielä kerro, mistä hoivakodista on kyse.

Seija Meripaasikaan ei vielä tiedä, mitä hoivakotia asia koskee.

Päätös varsinaisen tutkinnan aloittamisesta tehdään poliisin mukaan muutaman kuukauden sisällä.