Hyppää pääsisältöön

9 kysymystä, jotka selvittämällä pariskunnan rahariidat vähenevät

Mies ja nainen suutelevat keittiössä.
Mies ja nainen suutelevat keittiössä. Kuva: Yle / Mikko Lehtola, kuva Unsplash/Toa Heftiba parisuhde,suutelu

Ensitreffeillä ei kannata kysellä toisen palkkaa, mutta suhteen edetessä rahasta kannattaa alkaa keskustella avoimesti. Viimeistään silloin, kun suunnitellaan yhteen muuttamista, kannattaisi omat talousluvut nostaa pöydälle. Niistä ei ole koskaan liian myöhäistä puhua vakiintuneessakaan suhteessa.

Laadimme Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattilan kanssa 9 kysymystä, jotka parin olisi syytä kysyä toisiltaan tai pohtia yhdessä.

Suhtautuminen rahaan ja sen käyttämiseen

1. Miten rahaan suhtauduttiin lapsuudessasi?

Lapsuuden perheen tapa käyttää rahaa ja puhua siitä vaikuttaa siihen, miten rahasta nykyään ajattelee. Jos rahasta on aina ollut pulaa, saattaa se johtaa joko vahvaan pihistelyyn tai siihen, että kaikki tilille tullut raha käytetään heti. Rahan käyttäminen on taito siinä missä ruoan laittaminenkin. Jos toinen pariskunnan osapuoli osaa vaikkapa säästää ja sijoittaa, hän voi opettaa sitä toiselle. Kun pohtii, mistä omat rahauskomukset kumpuavat, niitä voi tarvitessaan myös pyrkiä tietoisesti muokkaamaan.

Lapsuudesta saattaa myös kummuta ajatuksia ja käytänteitä, jotka eivät ole enää nykypäivää.

– On ihan tällaisia harhaluuloja, että miehen pitää maksaa kaikki ja elättää vaimonsa ja lapsensa. Olemme nähneet, miten tällainen ajattelu on velkaannuttanut perheitä, Mattila sanoo.

Lisäksi pari voi keskustella, millaisia tunteita raha herättää: negatiivisia vai positiivisia? Tuoko raha turvaa vai ahdistaako sen käyttäminen? Paljonko rahaa pitäisi olla säästössä.

– Suuri osa meistä on Aku Ankkoja, joita kiinnostaa rahalla eläminen. Harva on sellainen Roope Ankka, joka vain haluaa istua rahakasan päällä, Mattila sanoo.

2. Millaisiin asioihin haluat käyttää rahaa ja mihin et?

Ajatukset siitä, mikä on turhaa tuhlaamista ja mikä taas fiksua rahankäyttöä voi erota parin paljon.

– Raha on paitsi väline, myös peili. Se kertoo ihmisen arvoista ja siitä, millaista elämäntyyliä hän tavoittelee, Mattila sanoo.

On ihan tällaisia harhaluuloja, että miehen pitää maksaa kaikki ja elättää vaimonsa ja lapsensa.― Minna Mattila, Takuusäätiö

Kannattaa kuunnella, millaiset asiat ovat toiselle tärkeitä eikä ajatella, että vain oma rahankäyttötapa on oikea. Yksi saa suurta nautintoa ravintoloissa käymisestä ja toisen elämänlaatu paranee, kun koti on sisustettu tyylillä. Toinen on impulsiivinen rahankäyttäjä, toinen taas harkitsee ostoksia pitkään.

Tärkeintä on oppia ymmärtämään toisen päätöksiä, ja tähän auttaa juuri keskusteleminen.

Nykyinen rahatilanne

3. Millaiset tulot sinulla on?

Tarkan palkkasumman kysyminen ja kertominen toiselle voi tuntua vieraalta, sillä suomalaiset eivät ole tottuneet puhumaan palkoistaan. On kuitenkin tärkeää tietää molempien tulot, jotta voidaan yhdessä hahmottaa, minkälaiseen elämäntyyliin parilla on varaa, jotta kumpikaan ei velkaannu.

4. Minkälaiset menot sinulla on ja jääkö rahaa säästöön?

Minna Mattila on huomannut, että etenkin aikuisiällä yhteen menneet ihmiset voivat olla niin tottuneita käyttämään omaa rahaa, ettei toista haluta sotkea omiin raha-asioihin.

Menojen ja säästöjen tietäminen auttaa parin tai perheen yhteisen budjetin tekemisessä.

5. Minkälaiset säästöt tai velat toisella on?

On myös tilanteita, joissa toisella menee taloudellisesti hyvin ja toisella huonosti.

– Heikossa rahatilanteessa oleva ei halua kuormittaa toista huolillaan ja toinen ei välttämättä halua edes kuulla.

Kuitenkin jos pari muuttaa yhteen, olisi tärkeää hahmottaa molempien talouksien kokonaiskuva.

– Kyllä rahavaikeuksista pitää pystyä puhumaan kumppanin kanssa.

Säästöjen määrä auttaa myös tulevaisuuden suunnitelmien tekemisessä. Jos halutaan vaikkapa ostaa yhteinen asunto, on tärkeää tietää, minkälaiseen käsirahaan yhdessä on varaa.

Toisen rahankäyttöä ei kannata tuomita, vaan suhtautua siihen lempeästi.

Käytännön raha-asiat

6. Miten jaamme tulot ja menot?

Kun tulot ja menot ovat tiedossa, voidaan alkaa tehdä yhteistä budjettia. Rahojen jakamiseen on kolme totuttua tapaa: Omat tilit ja yhteinen taloustili, täysin yhteiset tilit tai täysin erilliset tilit ja rahat. Se, mihin päädytään, vaatii usein pitkää ja perusteellista keskustelua.

– Suomessa ollaan totuttu itsenäiseen rahankäyttöön, ja lakikin ohjaa siihen suuntaan, että toisen verkkotunnuksia ei käytetä, Mattila sanoo.

Toisaalta viime vuosina yhteiset tilit ovat yleistyneet, koska digitalisaation myötä tilien perustaminen on entistä helpompaa.

Parin olisi tärkeää listata kaikki yhteiset menot ylös, paperille tai vaikkapa Excelille. Näin molemmat saavat kokonaiskäsityksen siitä, paljonko rahaa menee ruokaan, asumiseen, autoon, mahdollisten lasten menoihin ja muihin yhteisiin hankintoihin.

– Tämä mahdollistaa sen, että ihmisillä on raamit siihen, miten yhteisiä laskuja maksetaan.

Aina kun jommankumman rahatilanne muuttuu, budjetista ja rahan jaosta kannattaa keskustella uudestaan.

Helposti heteroparien kohdalla käy edelleen niin, että mies maksaa vaikkapa asuntolainaa ja nainen juoksevia menoja – joista saattaakin tulla kalliimpia kuin yksittäisestä lainanlyhennyksestä.

Menojen jakamista voidaan puljata niin pitkään, että homma tuntuu reilulta. Jos tulot ovat samanlaiset, kaikki voidaan maksaa puoliksi. Toinen vaihtoehto on, että kumpikin maksaa sen osuuden kuluista, mitä omat tulot ovat koko talouden tuloista. Tällöin enemmän ansaitseva maksaa enemmän.

Kolmas vaihtoehto on se, että kulut jaetaan niin, että niiden jälkeen omaan käyttöön jäävä summa on molemmilla puolisoilla sama.

Voit katsoa Ylen laskurista erilaisia vaihtoehtoja oman talouden rahan jakoon.

7. Miten rahat jaetaan elämän muutostilanteissa?

Aina kun jommankumman rahatilanne muuttuu, budjetista ja rahan jaosta kannattaa keskustella uudestaan. Jos tilannetta voi ennakoida, aiheesta voidaan mielellään keskustella jo etukäteen: miten pari vaikka jakaa menot, mikäli perheeseen syntyy lapsia? Myös kriisitilanteissa asiasta kannattaa keskustella mahdollisimman nopeasti ja kiihkottomasti.

– Jos toinen joutuu velkaongelmiin, puolisolle kertominen on äärimmäisen tärkeää. Velkojen salaaminen johtaa ahdistavaan tilanteeseen.

Mattila sanoo, että Takuusäätiössä pelätään koronairtisanomisten ja -lomautusten johtavaan rahaan liittyvän häpeän nousuun. Omaan rakkaaseen kumppaniin kannattaa suhtautua lämmöllä ja pitää puheyhteys myös raha-asioista hankalissa tilanteissa.

– Oikein ahdingossa olevat ihmiset saattavat pelätä jopa avioeroa, mikäli puolisolle paljastuisi rahatilanne.

Tulevaisuuden suunnitelmat

8. Pitäisikö meillä olla avioehto?

Mikäli pariskunta menee naimisiin tai on naimisissa, avioehto on asia, josta kannattaa ainakin keskustella. Aina se ei ole reilu jommallekummalle osapuolelle. Lue Ylen jutusta, milloin avioehto kannattaa – tai ei kannata.

9. Millaisia taloudella mahdollistettavia haaveita meillä on?

Parhaimmillaan puolison kanssa voi unelmoida kivoista tulevaisuuden jutuista. Millaisen kodin haluaisimme nyt tai viiden vuoden päästä? Entä haaveileeko jompikumpi jostain isommasta hankinnasta, kuten pitkästä reissusta tai vaikka mökistä? On ihan ymmärrettävää, etteivät haaveet aina osu yhteen, mutta toisen unelmia ei kannata kuitenkaan lytätä suoralta kädeltä vaan kuunnella niitä avoimesti.

Yhdessä säästäminen voi muuttua kivaksi projektiksi, jossa molemmat innostavat toisiaan raha-asioiden haltuun ottamiseen.

Kuuntele jakso parisuhteen raha-asioista

Tämän viikon Melkein kaikki rahasta -podcastin jaksossa toimittaja Julia Thurén käy puolisonsa Josi Tikkasen kanssa läpi nämä kysymykset.

– Minun mielestä me puhumme kotona vähän liikaa rahasta, Tikkanen kommentoi.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Kommentit
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.