Laura Korhonen
Yle
Helsingin juhlaviikonloppu kokoaa Suomen eturivin artisteja klassisen, popin ja jazzmusiikin kentältä. Yle näyttää koko viikonlopun omilla kanavillaan.
Elektropop ja blues eivät ole Suomessa aivan valtavirran musiikkia. Kuitenkin molemmista genreistä löytyy keikkapaikat täyteen yleisöä vetäviä bändejä ja artisteja. Suurta suosiota nauttivien Erja Lyytisen ja Ruusut-yhtyeen musiikki soi useiden kotien äänentoistolaitteissa.
Maailman toiseksi parhaaksi kitaristiksi juuri kuluvana keväänä valittu Lyytinen pohtii valtavirran ja marginaalin välistä ristiriitaa. Hän mieltää olevansa marginaalissa, mutta silti hänen keikkayleisössään saattaa olla satoja, tuhansia, jopa kymmenientuhansia ihmisiä.
– Keikat ovat pääsääntöisesti aina loppuunmyytyjä. Voisiko siis sanoa, että marginaalissa menee hemmetin hyvin! Ei enää ehkä haluakaan olla valtavirrassa, jossa kaikki tekeminen hukkuu muiden sekaan.
Lyytinen on luopunut ajatuksesta, että säveltäisi musiikkia radiosoittoa tavoitellen ja tekee sitä aidosti itselleen ja ennen kaikkea yleisölle. Biisejä on noussut hiteiksi yleisön keskuudessa ilman radiosoittoakin.
Ruusut-yhtyeen laulaja Ringa Manner on puhunut paljon marginaalisuudesta musiikissa, vaikka ei olekaan koskaan halunnut rajata omaa musiikkiaan mihinkään genrelaatikkoon. Nykyään hän näkee Ruusut-yhtyeen edustaman elektropopin olevan enemmän valtavirtaa. Musiikkityyli on tehnyt hänen mukaansa nousua viimeisen 15 vuoden ajan.
– Tärkeintä on miltä musiikki kuulostaa ja minkälaisia tunteita se herättää. Ei ole enää genrestä kiinni, mikä on suosiossa ja mikä ei.
Pysähtyminen mahdollisti uusia ideoita
Kulunut kevät on näyttäytynyt artisteille eri tavoin. Korona-aika on myös mahdollistanut paljon.
Lyytisellä on riittänyt tekemistä siirtyneistä keikoista huolimatta. Kesäkuussa striimattiin Kuopiossa näyttävä keikka Novapoliksen katolta, ja elokuussa on juuri lanseerattu uusi “Blues Queen” -nimeä kantava teemerkki. Myöhemmin syksyllä on tulossa myös oma laulukirja.
– On hienoa, että on päässyt artistina ideoimaan asioita niin monipuolisesti.
Pakollinen lepo on puolestaan auttanut Manneria kehittelemään uusia musiikillisia ideoita. Jotakin uutta hän lupailee Ruusuillekin.
– Lepo toimii sellaisena katalyyttinä, että uusia ajatuksia alkaa herätä. Muutama hyvä biisiaihio on kehittynyt myös Ruusuille.
Tärkeimpänä aitous ja ihmisyys
Ilmiöt vetoavat ihmisiin. Manner ei kuitenkaan itse halua olla ilmiö, vaan toivoo että hänet tunnetaan siitä mitä hän tekee. Niin kauan kuin tekee kaiken sydämellä, innolla ja aidolla palolla, suosio ei häiritse.
– Jos olen tunnettu siitä mitä teen musiikillisesti, ja joku suosittelee tekemisiäni jollekin toiselle, ei huomio silloin haittaa.
Mannerille on tärkeää saada tehdä jotain sellaista, joka liikuttaa kuulijan ajatuksia, tunteita tai kehoa. Hän myös toivoo, ettei heidän musiikkinsa saisi kuulijaa tuntemaan itseään ulkopuoliseksi. Ihmisyyden täytyy olla kaiken tekemisen perusta.
Musiikin tekemisessä ei kannata yrittää kikkailla liikaa, mutta kuulijaa ei myöskään saa aliarvioida.
– Olennaista on löytää ydin, joka on sovellettavissa useiden ihmisten elämään. Jokainen voi tunnistaa sieltä omia kokemuksiaan, vaikka ne musiikissa esiintyisivätkin vähän eri muodossa.
– Sama tunnemöykky voi olla jollakin toisellakin. Kuuntelija voi löytää kiinnekohdan johonkin tunteeseen jonkin Ruusujen biisin kautta.
Tarkoituksena ei siis ole antaa valmiita tulkintaehdotuksia, vaan musiikki vaikuttaa jokaiseen kuulijaan tämän omista lähtökohdista käsin.
– Emme halua moukaroida jotain tiettyä tunnetilaa kuulijaan.
Tämä on varmasti yksi syy yhtyeen suosion takana. Mannerilla on myös selkeä ajatus itsestään musiikin kuluttajana. Kappaleiden pitää olla tarpeeksi helppoja, mutta toisaalta tiettyä rajuuttakin pitää löytyä.
– Musiikin tekemisessä ei kannata yrittää kikkailla liikaa, mutta kuulijaa ei myöskään saa aliarvioida. En koe olevani kuuntelijana niin ainutlaatuinen. On varmasti paljon kaltaisiani, ja ilmeisesti samanlaiset asiat vetoavat muihinkin, koska yleisö on meidät löytänyt, Manner iloitsee.
Erja Lyytinen puolestaan pitää omassa musiikin tekemisessään tärkeimpänä aitoutta. Hänelle on karttunut uran varrella valtava määrä uusia taitoja, ja näitä oppeja hän haluaa hyödyntää musiikissaan.
– Musiikin tekemisessä tärkeintä on olla rehellisesti oma itsensä. Koskaan et voi kuitenkaan miellyttää kaikkia, joten miksi ei saman tien tekisi juuri sitä mitä itse haluaa, Lyytinen naurahtaa.
Häntä arvostetaan taitavana suomalaisena bluesmuusikkona, jonka musiikki puhuttelee myös maamme rajojen ulkopuolella.
Keikkoja tehdään edelleen
Lyytistä kutsutaan paljon ulkomaille soittamaan, ja hän joutuikin siirtämään keväältä ja kesältä kymmeniä keikkoja ensi vuodelle.
– Tietenkin se huolettaa, että koska pääsee taas tekemään keikkoja ulkomaille. Olemme kuitenkin päättäneet bändin kesken, että pidämme nyt itsemme terveinä ja keikkailemme Suomessa siihen asti. Kyllä työtä täälläkin riittää!
Vedetään rajusti ja täysillä!
Molemmat artistit esiintyvät Helsingin juhlaviikonlopun lauantain sisäpihakonsertissa. Odotettavissa on energiset vedot, vaikka yleisö ei fyysisesti olekaan paikalla.
Sekä Erja Lyytinen että Ringa Manner rakastavat energiaa ja vuorovaikutusta esiintyjän ja yleisön välillä. Tunnelma ei kuitenkaan latistu siitäkään huolimatta, että yleisön reaktiota ei näe livetilanteessa.
– Striimikeikalla tunnelma on eri, mutta vaikka siitä puuttuu niinkin tärkeä palikka kuin yleisö, pääsee siinä silti kivaan fiilikseen, Manner ajattelee.
– Koska aika on rajallinen, vedetään sitten rajusti ja täysillä! lupaa puolestaan Lyytinen.
Helsingin juhlaviikonlopun konsertit näkyvät Ylen kanavilla 21.–23.8. Lauantain sisäpihakonsertissa esiintyvät Erja Lyytinen, Jesse Markin, Ruusut ja Pariisin Kevät. Ohjelmaa voi seurata suorana 22.8. Yle Areenassa klo 17.00–21.30. Erja Lyytisen ja Pariisin Kevään keikat näkyvät myös Yle TV2:ssa klo 17–17.45 ja klo 20.30–21.30.
