MOT seurasi puoli vuotta lähettimien avulla käytettyjä vaatteita Afrikkaan asti

Fida yllättyi: ”Oho! Ei mennyt meidän käsikirjoituksen mukaan”

MOT ompeli lähettimiä käytettyihin vaatteisiin, jotka vietiin keräyspisteisiin vuodenvaihteessa. Nyt vaatteet ovat saapuneet määränpäihinsä, eikä lopputulos ilahduta tutkijaa: ”Hirveä show, että ne kuskataan toiselle puolelle maapalloa jätteeksi maihin, joissa on puutteellinen jätehuolto.”

Halusimme testata, mihin käytetyt vaatteet päätyvät erilaisista kierrätyspisteistä.

Ompelimme vaatteisiin pienet, GSM-verkossa toimivat lähettimet niiden liikkeiden seuraamiseksi. Kerroimme ensimmäisen kerran vaatteiden liikkeistä helmikuussa julkaisemassamme selvityksessä.

Puoli vuotta kierrätykseen laittamisen jälkeen suurin osa vaatteista on saapunut määränpäähänsä.

Näin kierrätysvaatteiden matka maailmalle eteni:

Kaikki kuusi vaatetta lähtivät ulkomaille. Yhteys kahteen vaatteeseen kuitenkin katkesi jo satamissa. Molemmat satamiin jääneistä vaatteista olivat takkeja. Ensimmäisen lähettimen virta loppui, toiseen menetimme yhteyden tuntemattomasta syystä. Emme siis saa tietää, minne niiden matka jatkui.

Kolmas lähettimellä varustettu vaate oli takki, joka päätyi Latviaan. Neljäs vaate oli farkut, jotka päätyivät Euroopan suurimpaan lajittelukeskukseen Soexiin Saksan Bitterfeld-Wolfeniin.

Pisimmät matkat tekivät puserot. Keltainen collegepusero saapui toukokuussa Keniaan. Viimeisenä perille pääsi Fidan kierrätyspisteeseen jätetty vihreä huppari. Heinäkuun lopussa se paikantui Nigeriaan, Länsi-Afrikkaan, vaikka Fida on vakuuttanut, ettei se myy vaatteita EU:n ulkopuolelle.

Fidan kierrätyslaatikkoon jätetty vaate: vihreä huppari. MOT

Fidan keräyslaatikkon jätetyn hupparin reitti Helsingistä Liettuan kautta Nigeriaan. MOT

Kerromme Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakolalle vaatteen matkasta.

– Oho! Ei ole mennyt ihan meidän käsikirjoituksen mukaan, loppupään pitäisi olla Euroopassa. Harmittaa ihan valtavasti, että se meni Nigeriaan asti.

Ilmaston ja Afrikan oman tekstiiliteollisuuden kannalta olisi parempi, jos vaatekierrätys tapahtuisi lähempänä, joko Suomessa tai Euroopassa, Hakola selittää. Sen takia Fida ei myy vaatteita suoraan Afrikkaan.

– Olemme hyvin pahoillamme. Tuo osoitti haavoittuvuuden, joka meillä on prosessissa.

Fida myy parhaat vaatteet myymälöissään Suomessa. Tämä on noin viidesosa kaikista Fidan keräämistä vaatteista. Sen lisäksi osa vaatteista myydään Fidan outlet-myymälässä tai lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

”Olemme hyvin pahoillamme. Tuo osoitti haavoittuvuuden, joka meillä on prosessissa.”― Harri Hakola, Fidan toiminnanjohtaja

Hakola sanoo, että märät ja rikkinäiset vaatteet toimitetaan energianpolttoon Suomessa. Noin puolet Fidalle lahjoitetuista vaatteista myydään eurooppalaisille yhteistyökumppaneille.

Fidan yhteistyökumppaneiden mukaan vain noin 10 prosenttia vaatteista viedään Euroopan ulkopuolelle, kuten Afrikkaan.

MOT:n seuraama huppari oli huonossa kunnossa. Sen saumat olivat revenneet ja siinä oli iso öljytahra. Kuuluuko tällainen vaate lähettää Afrikkaan?

– Ei missään tapauksessa, sanoo Hakola.

UFFille kierrätykseen jätetyt vaatteet: keltainen paita, hopeanvärinen takki ja miesten puvuntakki.

Keltaisen collegepaidan matka UFF:n keräyslaatikosta Helsingistä Keniaan kesti viisi kuukautta. Hopeinen takki matkasi kahdessa viikossa Helsingistä Viron kautta liettualaiseen Klaipedan satamaan. Miesten takki kävi UFF:n lajittelukeskuksessa Klaukkalassa ja jatkoi sieltä Vuosaaren satamaan. Sieltä lähetin antoi viimeisen signaalinsa. UFFille kierrätykseen jätetyt vaatteet: keltainen paita, hopeanvärinen takki ja miesten puvuntakki. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT

Koska UFF on Suomen ylivoimaisesti suurin käytettyjen vaatteiden kerääjä, laitoimme kolme vaatetta UFF:n pääkaupunkiseudun keräyslaatikoihin. Vaatteet olivat eri kuntoisia, takit erittäin risaisia.

UFF:n mukaan vain käyttökelpoiset vaatteet myydään eteenpäin.

Siitä huolimatta UFF:n laatikoihin laitetuista risaisista vaatteista kaksi lähti ulkomaille. Kolmanteen vaatteeseen menetimme yhteyden suomalaisessa satamassa, mistä sen matka oli todennäköisesti jatkumassa ulkomaille.

Keltainen collegepusero päätyi Keniaan.

UFF: ”Inhimillinen virhe”

UFF ei antanut MOT:lle haastattelua, vaan vastasi sähköpostitse kysymyksiin.

Järjestö sanoo, ettei se itse toimita vaatteita Keniaan, mutta lähettimellä varustettu paita on voinut päätyä sinne UFF:n tukkuasiakkaiden kautta.

UFF:n mukaan vaatteen päätyminen Keniaan johtuu todennäköisesti lajittelussa tapahtuneesta inhimillisestä virheestä.

Lähettääkö UFF lajittelemattomia vaatteita ulkomaille?

”Uudelleenkäyttöä varten ja muualla lajiteltavaksi myytiin noin puolet vuonna 2019 kerätyistä vaatteista”, UFF vastaa.

Toiselle puolelle maapalloa jätteeksi

Kerromme alan tutkijoille, minkälaisen matkan lähettimillä varustetut vaatteet tekivät.

– Eihän tämä hyvältä kuulosta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Helena Dahlbo.

Kiertotalouden asiantuntija Dahlbo on tutkinut Suomen tekstiilivirtoja.

– Kyllähän toimijat itse sanovat, että vaatteet, jotka lähetetään eteenpäin Afrikkaankin, ovat uudelleen käyttöön soveltuvia, eli puhtaita ja ehjiä. Kuulostaa vähän erikoiselta, että vaatteet, jotka eivät täytä kriteereitä, pääsevät läpi.

Dahlbo on yllättynyt siitä, kuinka kauan vaatteiden matka kesti. Keltaisen collegepuseron matka Keniaan kesti viisi kuukautta, vihreän hupparin matka Nigeriaan puoli vuotta.

”Hirveä show, että ne kuskataan toiselle puolelle maapalloa niiden maiden jätteeksi, joissa on puutteellinen jätehuolto.”― Henna Knuutila, Kiertotalouden asiantuntija

Myös Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden asiantuntija, lehtori Henna Knuutila ihmettelee vaatteiden matkaa.

– Hirveä show, että ne kuskataan toiselle puolelle maapalloa niiden maiden jätteeksi, joissa on puutteellinen jätehuolto. Poissa silmistä, poissa mielestä ei ole hyvä tässä kohtaa, Knuutila sanoo.

Knuutilan mielestä käytettyjen vaatteiden rahtaamiseen ympäri maailmaa kiteytyy tekstiiliteollisuuden ongelma. Vaatteen elinkaari tuotannosta jätteeksi on liian nopea, eikä ketju kaikkine välikäsineen ole tarpeeksi läpinäkyvä.

– Tekstiiliä tuotetaan ja kulutetaan yltiöpäisesti. Se on aivan liian halpaa ja se laitetaan herkästi pois.

Suomalaiset heittävät vuosittain pois 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä
80 prosenttia menee sekajätteeseen
Erilliskeräykseen viedyistä vaatteista suurin osa viedään ulkomaille
Vain murto-osa myydään uusiokäyttöön Suomessa
Ehjiä vaatteita keräävät hyväntekeväisyysjärjestöt Fida, UFF, Punainen Risti ja Pelastusarmeija sekä muutama yritys ja vaateketju
Muutamalla paikkakunnalla on järjestetty lumppukeräys, muualla käyttökelvoton tekstiili laitetaan sekajätteeseen

Lähteet: Texjäte-selvitys 2015, Pohjoismaiden ministerineuvoston selvitys 2016, vaatekeräysjärjestöjen vuosikertomukset.

Kiertotalouden asiantuntija Henna Knuutilan mukaan kaikki osapuolet ovat vastuussa rikkinäisestä järjestelmästä: vaateteollisuus, kuluttajat, lainsäätäjät ja vaatteita keräävät järjestöt.

– Ihmiset laittavat – osa huomaamattaan, osa välinpitämättömyyttään – rikkinäisiä vaatteita hyväntekeväisyysjärjestöjen laatikoihin.

Toisaalta vaatteita keräävillä järjestöillä pitäisi olla resursseja lajitella vaatteet Suomessa, jotta huonokuntoisia vaatteita ei päätyisi ulkomaille ja pahimmassa tapauksessa Afrikkaan, Knuutila huomauttaa.

Fidan mukaan tarkka lajittelu on kallista. Järjestön oma lajittelu keskittyy Suomessa myyntikelpoisten vaatteiden löytämiseen ja roskien pois heittämiseen.

”Tämä (MOT:n selvitys) korostaa entisestään tarvetta vähentää tekstiilijätettä ja saada lajittelua ja käsittelyä tänne kotimaahan.”― Helena Dahlbo, Kiertotalouden asiantuntija, Suomen ympäristökeskuksen tutkija

Iso osa vaatteista menee suoraan tarkempaan lajitteluun Eurooppaan.

– Meidän lajitteluprosessimme ei ole niin tarkka. Tähtäämme kuitenkin tehokkuuteen ja voitolliseen toimintaan, Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola sanoo.

Sekä tutkijat että vaatteita keräävät järjestöt toivovat, että Suomeen saataisiin pikaisesti poistotekstiilin jatkojalostusta.

– Tämä (MOT:n selvitys) korostaa entisestään tarvetta vähentää tekstiilijätettä ja saada lajittelua ja käsittelyä tänne kotimaahan, sanoo Helena Dahlbo.

Suomessa ei ole tällä hetkellä kapasiteettia lajitella ja kierrättää omaa poistotekstiiliä.

Lounais-Suomen Paimioon rakennetaan parhaillaan pilottilaitosta, jossa aletaan lajitella ja käsitellä poistotekstiiliä ensi vuonna. Tutkijat arvelevat, että tilanne paranee muutaman vuoden kuluttua, kun tekstiilin kierrätys saadaan laajamittaisemmin käyntiin.

Vihreä huppari

Katso ohjelma: Käytetyn vaatteen jäljillä

Käytetty vaate kierrätykseen, omatunto kuntoon? Todellisuudessa monen vaatteen määränpää on hämärän peitossa. MOT seurasi kierrätysvaatteiden matkaa lähettimien avulla ja kävi myös Afrikassa valtavilla käytettyjen vaatteiden markkinoilla.