Hyppää pääsisältöön

Osakepoiminta ei luultavasti ole sinua varten – se vaatii vaivaa, rahaa ja kilpailunhalua

Setelinippua pitelevä käsi.
Setelinippua pitelevä käsi. Kuva: Omid Armin / Unsplash, kuvankäsittely Yle/Mikko Lehtola raha,sijoittaminen

Moni mieltää sijoittamisen vain suorien osakkeiden ostamisena. Todellisuudessa suurimmalle osalle rahastosijoittaminen voisi sopia paremmin. 100 sijoituskirjaa lukenut Heikki Keskiväli kertoo, mitä ominaisuuksia osakepoimijalta vaaditaan.

Osakesijoittaminen vaatii opiskelua

Pian tulee kuluneeksi kymmenen vuotta, kun sijoituskirjailija Heikki Keskiväli, 31, osti ensimmäiset osakkeensa. Hän tuuppasi pörssiin vuosien kesätyö- ja lahjarahasäästöt, 20 000 euroa.

– Salkussani pyörivät osakkeet kovalla vauhdilla. Treidasin, ostin warrantteja, käytin viputuotteita. Ostin osakkeita nimen ja mediahuomion pohjalta.

Melko pian hän oli hävinnyt niistä puolet, kymppitonnin arvosta. Eurokriisi oli iskenyt yleisesti talouteen, mutta sitäkin pahemmin sijoituksiin..

Keskiväli tajusi, ettei hän ollut tehnyt minkäänlaista taustatyötä osakeostoksiaan varten. Sitä, mitä taitavat sijoittajat tekevät.

Ilman minkäänlaista pohjatyötä tai paloa aktiiviseen yhtiövalintaan ei voi pärjätä indeksiä paremmin kuin hurjalla, usein lyhytkestoisella onnella.― Heikki Keskiväli

– Se oli vähän sama kuin olisin pyrkinyt Manchester Unitediin käymättä yksissäkään futistreeneissä.

Jonkun täytyi muuttua, joten Keskiväli aloitti luku-urakan, joka paisui. Nyt hän on lukenut sata kirjaa sijoittamisesta ja poiminut jokaisesta muutaman opin matkaansa.

– En ollut aiemmin pitänyt kirjojen lukemisesta, mutta olin vain lukenut vääriä kirjoja. Ihmisille sopii erilainen kirjallisuus, ja minulle juuri sijoituskirjallisuus klikkasi.

Kirjoista alkoi kertyä osakesijoittamisen peruslogiikkaa: Kun ostaa yrityksen osaketta ja yritys menestyy, myös omistajat menestyvät joko kurssinousun tai osinkojen kautta. Niinpä pitkäjänteisen sijoittajan on perehdyttävä yksittäisten yritysten bisnekseen, kirjanpitoon ja tulokseen, jotta saa selville, miltä yhtiö näyttää – ja miten se pärjää – tulevaisuudessa.

Asiaan perehtyminen auttoi: Keskivälin osakepoiminnat alkoivat menestyä kerta kerralta paremmin.

Osakesijoittaminen vaatii aikaa ja innostusta

Niin sanottu passiivinen rahastosijoittaminen ei vaadi vastaavaa perehtymistä esimerkiksi yhtiöiden liiketoimintaan kuin mitä yksittäisten yhtiöiden aktiivinen valitseminen. Passiivisessa sijoittamisessa riittää, että ottaa selvää kiinnostavan rahaston hajautuksesta sekä kuluista ja aloittaa sijoittamisen.

Esimerkiksi koko maailmaan sijoittava indeksirahasto olisi yksi vaihtoehto, jossa rahat voi kerralla sijoittaa maailman suurimpiin yhtiöihin altistamatta itseään ainoastaan yhteen markkinaan. Oma varallisuus kasvaa maailmantalouden sekä näiden yritysten menestyksen tahdissa.

– Noin neljä viidestä ammattimaisesta sijoittajastakaan ei voita indeksiä. Ilman minkäänlaista pohjatyötä tai paloa aktiiviseen yhtiövalintaan ei voi pärjätä indeksiä paremmin kuin hurjalla, usein lyhytkestoisella onnella, Keskiväli sanoo.

Hän on kuitenkin itse ryhtynyt nimenomaan osakepoimijaksi siksi, että haluaa voittaa vertailuindeksin – ja on välillä onnistunutkin siinä.

Sijoittajan kannattaa opetella tuntemaan itsensä: miten ihminen reagoi, jos hän häviää sijoittamiaan rahoja?

Nykyään Keskiväli paitsi lukee sijoituskirjallisuutta myös seuraa erilaisten yritysten osavuosikatsauksia ja uutisia. Sijoitusharrastukseen menee helposti tunti päivässä.

– Urheillessa tai vaunulenkillä tyttäreni kanssa kuuntelen äänikirjoja sijoittamisesta. Kävellessäni tähän haastatteluun kuuntelin uutisia Disneyn tuloksesta.

Keskiväli pyrkii koko ajan löytämään uusia kiinnostavia yhtiöitä, enimmäkseen hän on kääntänyt katseensa yhdysvaltalaisiin osakkeisiin.

Mikäli rahastosijoittaja haluaa omistaa yhdysvaltalaisia osakkeita, maahan sijoittavia indeksirahastoja on runsaasti tarjolla. Yhtiöitä ei tarvitse lähteä erikseen valitsemaan, sillä jatkuvasti osakkeita tutkivat päivittävät hintoja passiivisen sijoittajan puolesta.

Osakesijoittaminen vaatii tunnekontrollia

Keskiväli on sitä mieltä, että sijoittajan kannattaa opetella tuntemaan itsensä: miten ihminen reagoi, jos hän häviää sijoittamiaan rahoja? Keskiväli sanoo, ettei hän aluksi tuntenut itseään, mistä moni virhe sai alkunsa. Osakemarkkina on kallis paikka opettelemiseen.

– Sitä ei tiedä, miten reagoi ennen kuin sen kokee itse. Samalla tavalla kuin ihminen ei voi kertoa, miltä rakastuminen oikeasti tuntuu tai miltä korkeanpaikankammoisesta tuntuu. Se on yksilöllistä aivokemiaa.

Vaikka aktiiviset sijoittajat tekevät yhtiövalinnat passiivisten sijoittajien puolesta, rahastosijoittajallakin tulee olla tunnekontrollia: hetkellisestä tappiosta paniikkiin menevä sijoittaja on aina riski omille rahoilleen. Vaikka rahastosijoittajan yhtiövalinta on ulkoistettu – esimerkiksi tietokoneen algoritmille – tehtyjä päätöksiä paniikissa tai euforiassa ei voi ulkoistaa.

Osakesijoittaminen vaatii historian ymmärtämistä

Se, että yritysten osakkeet ovat nousseet keskimäärin jo yli sadan vuoden ajan perustuu tuottavuuden kasvuun. Tämä asia on olennaista ymmärtää, kun puhutaan sijoittamisesta.

Keskiväli ottaa esimerkiksi valon, jota pidämme nykyään itsestäänselvyytenä. Tunti valaistusta maksaa nykyisin alle puolen sekunnin verran keskivertopalkkaa – ei siis käytännössä mitään. Sen sijaan aikoinaan Babyloniassa öljylamppu oli luksustuote, jonka polttaminen tunnin ajan maksoi noin 50 tuntia sen ajan keskivertopalkkaa.

– Teknologia kehittyy koko ajan, sitä ajaa ihmisen kärsimättömyys ja jatkuva innovointi, Keskiväli sanoo. Koulutukseltaan hän on energiatekniikan diplomi-insinööri.

Historian tuntemiseen kuuluu myös se, että oppii menneisyyden ylilyönneistä. Uudet keksinnöt houkuttelevat luokseen hirveän määrän pääomaa, joka aiheuttaa satunnaisia kuplia, joiden puhjetessa sijoittaja menettää rahaa. Joskus keksinnöstä ei tulekaan mitään – mutta ilman osakemarkkinoita keksintöä ei olisi koskaan päästy kokeilemaankaan.

Rahastosijoittajankin on hyvä ymmärtää historiaa. Indeksiin sijoittaminen hajauttaa kuitenkin sijoitukset usein niin laajalti, ettei yksittäinen yhtiö pilaa koko rahaston menestystä muiden rahaston yhtiöiden porskuttaessa.

Osakesijoittaminen vaatii kilpailunhalua ja riskinottoa

Keskivälin mielestä sijoittaminen on siitä hieno harrastus, että siinä on niin sanottu asymmetrinen riski-tuottosuhde. Sijoittamalla voi hävitä 100 prosenttia eli kaikki rahansa, mutta siinä voi myös voittaa moninkertaisesti. Jos osuu tarpeeksi hyvään yhtiöön, voi rikastua. Onnistuminen vaatii paitsi taitoa niin myös tuuria.

– Euromääräisesti paras yksittäinen sijoitukseni on toistaiseksi ollut Ruohonjuuri-ketju. Yksinään Ruohonjuuren tuotot ovat kattaneet noin 95 prosenttia kaikista tappioistani. Voittajat pitävät huolta häviäjistä.

Rahastosijoittaja ei samalla tavalla voi osua kultasuoneen kuin osakesijoittaja, muttei myöskään koe karvaimpia tappioita.

Osakesijoittaminen vaatii rahaa

Kun Keskiväli aikoinaan menetti pörssissä kymppitonnin, hän laskeskeli päässään, että siinä meni puolen vuoden palkka. Tuolloin hän oli töissä metallivarastolla ja ansaitsi noin kympin tunnilta. Rahastosijoittajan omaisuus voi yhtä lailla sulaa nopeastikin pörssin sukeltaessa, mutta hajautus pienentää riskiä.

Rahastoa voi ostaa vaikka kymmenellä tai viidelläkympillä kuussa. Sen sijaan suorien osakkeiden ostosta menee kaupankäyntikulu, joka riippuu palveluntarjoajasta. Jos maksaa 10 euroa osakkeen ostamisesta ja 10 euroa sen myymisestä, niin 20 euroa on jo aika iso prosentti, jos sijoittaa vaikkapa vain 50 euroa.

Tästä syystä osakkeita ei välttämättä kannata ostaa kerralla alle 500 eurolla.

Osakesijoittamista voi kuitenkin kokeilla!

Heikki Keskiväli on sitä mieltä, että paatuneimmankin rahastosijoittajan kannattaa kuitenkin kokeilla, voisiko suorien osakkeiden ostaminen olla hauska harrastus. Aloittamista helpottamaan Keskiväli kirjoitti kokemuksistaan ja oppimastaan kirjan Tähtäimessä osakkeet (Alma Talent).

– Parhaimmillaan sijoittaminen opettaa niin osakemarkkinoilla, työpaikoilla kuin yrittäjyydessäkin yleishyödyllisiä taitoja. Ei sitä koskaan tiedä, jos vaikka osakepoiminnasta innostuu ja käy ilmi, että onkin siinä tosi hyvä! Ei sitä kuitenkaan tiedä, jos vaikka innostuu ja käy ilmi, että onkin siinä tosi hyvä!

Kuuntele podcast sijoittamisesta

Entä jos säästöön jää vain 15 euroa kuukaudessa, mihin sitten voi sijoittaa? No rahastoihin! Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin jakso, jossa Helena Rostedt kertoo, miten hän aloitti sijoitustaipaleen työttömänä totaaliyksinhuoltajana.

– Kyllästyin siihen, että minun piti mennä ruokakauppaan aina laskin kädessä miettimään, mihin minulla on varaa. Päätin, että jonkin on muututtava.

Ovatko osakkeet sinun juttusi vai lämpenetkö enemmän rahastoille? Kerro näkemyksesi kommenttiosiossa!

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Keskustelu sulkeutuu 25.9.2020.
Keskustele