Hyppää pääsisältöön

Lauri Achté teki miljoonastriimejä keräävää musiikkiaan anonyymina, mutta nyt sen täytyy muuttua

Huippusuositun chillhopin tekijät ovat riippuvaisia Spotifyn soittolistoista. Genren isoin huoli on: huomaako artistia kukaan?

Jos tapaat hakea Spotifysta musiikkia työn tai opiskelun taustalle, olet todennäköisesti kuunnellut Kuplaa.

Suomalaisartisti, oikealta nimeltään Lauri Achté, tavoittaa tavoittaa Spotifyssa kuukausittain yli 2,8 miljoonaa kuuntelijaa – tuplasti sen mitä Alma.

Siinä missä Almasta on kirjoitettu maailman sivu, Lauri Achtésta ei tiedetä juuri mitään. Siksi olemme nyt Keskuspuistossa, jossa Achté on tottunut käymään lenkillä jackrusselinterrierinsä Lunan kanssa. On elokuun alku ja puisto vihertää vielä.

Luna on mukana nytkin. Hän on seitsemän kuukautta vanha ja pelkää kuollakseen työmaakoneita, jotka rouhivat Pasilaa ehommaksi. Vähän väliä Luna istahtaa maahan ja kieltäytyy jatkamasta.

Lunalla on myös juoksuaika, minkä vuoksi häntä ei voi päästää lähelle muita koiria. Sekös turhauttaa.

Achté kertoo heti alkuun, ettei ihan tiedä miten suhtautua haastatteluun. Hän tekee työkseen rauhallista instrumentaalista hip hopia, eikä ole tottunut olemaan kameran tai nauhurin edessä.

Tämän haastattelun on järjestänyt Achtén vanha ystävä ja entinen bändikaveri, joka työskentelee nykyään viestintäalalla.

– Oon vähän varuillani. En ollut ihan varma haluanko edes antaa haastattelua. Mutta se on osa tätä ammattia, ei voi olla täysin maan alla. Keikkoja on helpompi saada, jos Google-haulla löytyy jotain, Achté sanoo.

Tällä hetkellä hänen kappaleensa soivat kaikkialla Brasiliasta Australiaan, mutta tuloista noin 80 prosenttia tulee Spotifysta. Valta-asetelma on haastava ja kertoo siitä, miten musiikin kuluttaminen ja musiikkiteollisuus ovat 2000-luvulla muuttuneet.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Mikä motivoisi ihmisen havahtumaan siitä focus modesta tsekkaamaan artistin? Se on genressä se isoin kysymys.― Lauri Achté

Kuplan musiikki on chillhopia tai lo-fi hip hopia. 2010-luvun puolivälissä syntyneen genren keskeisiä arvoja ovat nostalgia ja turvan tuntu. Se tarkoittaa muun muassa pehmeitä hip hop -biittejä, analogisia instrumentteja, kasettidekkien suhinaa ja sateen ropinaa.

Youtubessa musiikkia tuetaan animaatioklipeillä. Yksi suosituimmista kanavista on ChilledCow, jonka “beats to relax/study to” -livekanavalla on tavallisena arki-iltapäivänä kymmeniä tuhansia kuuntelijoita. Videoruudulla animehahmo kirjoittaa loopilla muistikirjaansa, viereisessä chatissa jaetaan opiskeluvinkkejä.

Musiikki pyörii kanavalla katkeamatta ja vailla lisätietoa, eikä se haittaa. Tässä genressä ei ole kyse artisteista tai edes kappaleista, vaan tunteesta, mielikuvista ja yhteisöstä (ChilledCow’n Discord-kanavalla on reilut 66 tuhatta rekisteröitynyttä jäsentä).

Kappaleista huokuu kaipuu lähimenneisyyteen, 2000-luvun alkuun, jolloin maailmassa oli vielä järkeä ja tekijät elivät omia teinivuosiaan. Kyse on miltei kapinasta jälkimillenniaalien hektistä ja pirstaloitunutta arkea vastaan. Musiikilliset juuret ovat vuosituhannen vaihteen vaihtoehtoisessa hip hopissa, J Dillassa ja Madvillainissa. Jälkimmäisen esikoisalbumi Madvillainy (2004) on genren kivijalkoja.

Chillhop on hirveän suosittua musiikkia, ja pandemia-aikana sen suosio on kasvanut entisestään, kun ihmiset ovat linnoittautuneet kotiin näyttöpäätteiden ääreen. (Useampi YleX:n artikkelikin on syntynyt kotisohvalla chillhopin tahtiin).

Kupla pystyi jättämään päivätyönsä jo kakkoslevynsä jälkeen. Hän työskenteli lontoolaisella voice over -studiolla, mutta Taiga Nativen (2017) myötä musiikki kattoi elinkustannukset. Suomalaisista myös Idealism, Misha, Cocabona ja Tomppabeats ovat keränneet Spotifyssa miljoonia kuuntelukertoja.

– Täällä on pitkät talvet, joten ehkä tekijöillä on aikaa istua himassa ja looppailla soundeja, Lauri Achté järkeilee.

Valtavat kuulijaluvut voivat kuitenkin hämätä, ja genren sisällä pelätään nyt kuplan puhkeamista.

Achtén miljoonista kuunteluista valtaosa tulee Spotifyn eri tarpeisiin suunnitelluilta soittolistoilta, joista suosituimmilla on miljoonia seuraajia. Artistina hän on miltei täysin riippuvainen Spotifysta. Jos palvelun kuraattorit päättäisivät poistaa Kuplan kappaleet soittolistoiltaan, suomalaisen tulot romahtaisivat.

Spotifyn soittolistoja laativat kuraattorit ovat alalla nykyään merkittäviä portinvartijoita. Jos ennen levyttävä artisti soitti kappaleitaan ennakkoon levy-yhtiölle tai testasi vastaanottoa keikoilla, nyt artistit pitchaavat tulevia julkaisujaan Spotifyn kuraattoreille palvelun sisäisellä työkalulla.

Chillhop-piireissä etsitään nyt kuumeisesti ratkaisua siihen, miten soittolistojen painoarvoa voitaisiin vähentää.

– Mikä motivoisi ihmisen havahtumaan siitä focus modesta tsekkaamaan artistin? Se on genressä se isoin kysymys. Uniikki omaperäinen soundi auttaa, mutta lähtökohtaisesti musiikkia kuunnellaan taustalla, joten oman nimen kasvattaminen on hidasta.

Eikä oman nimen kasvattaminen tule kaikilla luonnostaan. Achté kuvailee itseään introvertiksi, joka tykkää retkeillä ja pelata Magic the Gatheringia, ja sanoo monien kollegoidensa olevan samanhenkisiä.

– Musiikki on niin rauhallista ja tainnuttavaa, että jos sitä kuuntelee silmät kiinni, siihen saattaa jopa nukahtaa. Ehkä sellaista päätyy tekemään ihminen, joka ei mielellään ole koko ajan äänessä.

Achtéta ei haittaa, että Kuplasta puhutaan taustamusiikkina. Se, että musiikki nautitaan jonkin muun yhteydessä, ei vähennä sen arvoa. Hän käyttää termiä life soundtrack ja pysyisi ihan mielellään taustalla, anonyymina.

Se ei kuitenkaan ole mahdollista, jos musiikilla haluaa jatkossakin tehdä elantonsa. Siksi Lauri Achté on nyt toimittajan kanssa Keskuspuistossa puhumassa Lauri Achtésta.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Tulemme tienristeykseen. Luna istahtaa maahan, eikä suostu liikahtamaan. Achté sanoo koiran luultavasti muistavan, että risteyksestä pääsee hänen äidilleen. Hetken maaniteltuaan hän nostaa Lunan syliinsä ja matka jatkuu.

Kuplan musiikin keskeisiä elementtejä ovat piano, klarinetti, hip hop -biitit ja luontoäänet. Se kuulostaa milloin britti-dj Bonobolta, milloin Amelien musiikin säveltäneeltä Yann Tierseniltä, milloin tunnelmallisen indievideopelin tai meditointivideon taustalta.

Piano tulee lapsuudesta: Achté aloitti opinnot seitsemänvuotiaana ja pääsi 10-vuotiaana Pop & Jazz Konservatorioon. Siellä hän ihaili viereisessä huoneessa soittaneen Lenni-Kalle Taipaleen taitoja.

Biitit tulevat teinivuosilta: Yläasteella Achté oli täysiverinen hoppari, joka skeittasi, käytti XXXL-koon farkkuja ja teki biittejä kavereidensa kanssa perustamalleen räppibändille AA & EH ja paikalliset rentut.

Klarinetti tuli mukaan aikuisiällä, kun Achté opiskeli Lontoon College of Communicationissa äänitaidetta ja teki vapaa-ajalla instrumentaalimusiikkia Kupla-nimellä.

Luonto on ollut mukana aina:

– Päiväkodissa osallistuttiin futisturnaukseen. Kesken pelin kentältä löytyi tosi mielenkiintoinen koppakuoriainen, ja yhtäkkiä koko peli oli seis, kun oma ja vastustajajoukkue olivat kontillaan sitä katselemassa, Achte kertoo.

Samaa lapsenomaista ihmettelyä hän yrittää nyt kanavoida musiikissaan.

Viimeisten kolmen vuoden aikana Kupla on julkaissut seitsemän albumia, joista viimeisin, heinäkuun lopussa ilmestynyt Life Forms, käsittelee luontoa ja maadoittumista. Achtén sisko Vilja on tehnyt sen yhteyteen Spotifyssa ja Instagramissa näkyviä luontoaiheisia 3D-animaatioita.

Haaveena on päästä saman visuaalisen ilmeen kanssa kiertämään maailmaa. Se rikkoisi toivottavasti musiikin soittolistakeskeisyyttä.

Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Pakkohan mun on jotain sanoa julkaisuistani.― Lauri Achté

Puhutaan Spotifysta vielä vähän.

Achtén suhtautuminen ruotsalaiseen suoratoistojättiin on kaksipiippuinen. Toisaalta on hienoa, ettei artistiuraa tarvitse tehdä ison levy-yhtiön kautta. Kuka tahansa voi tehdä musiikkia makuuhuoneessaan ja saada sille kuulijoita – kunhan keksii toimivan pr-strategian ja ymmärtää brändäystä.

Toisaalta Spotify on osa laajempaa trendiä, jossa muutamat isot yritykset syövät elintilan kilpailijoiltaan ja luovat alleen kokonaan omia ekosysteemejä, joiden ehdoilla pienemmät yrittäjät sitten toimivat.

Uuden julkaisun alla Achté joutuu aina miettimään: Jos kappaleita ei lisätä soittolistoille, löytääkö niitä kukaan?

Siksi Achté yrittää nyt “hajauttaa toimintaansa”, olla vähemmän riippuvainen Spotifysta.

Lontoossa hän teki musiikkia tanssiteatteriin ja sanoo nyt, että voisi olla kiinnostunut säveltämään peleihin tai elokuviin. Isojen levy-yhtiöiden kanssa on keskusteltu mahdollisesta yhteistyöstä (isojen popparien haamutuottaminen ei tosin kiinnosta), mutta toistaiseksi aika ei ole riittänyt. Achté työskentelee myös ChilledCow Recordsilla operations managerina ja vastaa muun muassa jakeludiilineuvotteluista sekä julkaisujen lataamisesta suoratoistopalveluihin.

Ja siksi näihin haastatteluihin täytyy ainakin välillä suostua, vaikka olisikin introvertti.

– Pakkohan mun on jotain sanoa julkaisuistani. Jos vaan julkaisee, eikä mitään missään sano, niin ei sitä myöskään kukaan löydä. Ei kukaan sinne vahingossa eksy.