Hyppää pääsisältöön

Simsetti ja sortuuki – maailma muuttuu ja sitä myöten myös kieli kehittyy

mustavalkoinen, väritetty kuva näyteikkunasta, jossa miesten pukuja ja paitoja
mustavalkoinen, väritetty kuva näyteikkunasta, jossa miesten pukuja ja paitoja Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Kuvitus Heidi Gabrielsson 2020 Näyteikkuna,puku

Et voi enää tehdä vaikutusta simsetillä ja sortuukilla, koska useimmat eivät edes tiedä, mitä ne ovat. Uusia sanoja syntyy ja vanhoja jää pois käytöstä.

Vaikka kielessä on edelleen sanoja, joita on käytetty tuhansien vuosien ajan, jotkin ilmaisut katoavat tarpeettomina elettyään vain lyhyen aikaa. Kulloisenkin ajan sanavarasto on aina myös aikansa elämäntavan ja esineistön kuva.

Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelija, nimimerkki merikapteeni kiinnitti huomionsa vuonna 1951 julkaistun Toivo Kärjen säveltämään ja Reino Helismaan sanoittamaan Muhoksen Mimmi -kappaleeseen.

Muhoksen mimmiä aina muistellessa
syömmeni väräjää
Mä vieläkin muistan sen sekajunavaunun,
kuinka se täräjää
― Kärki/Helismaa

Kupletissa päivittäin samassa junavaunussa matkustavat hitsari-Heikki, rappari-Ranssu, muurari-Martsu ja insinööri-Immu, sekä muuan köyhä jarrumies rakastuvat junassa päivittäin kohtaamaansa kauniiseen Muhoksen Mimmiin.

juna pysähtyy ensimmäistä kertaa Huumolan seisakkeella 1920-luvulla
juna pysähtyy ensimmäistä kertaa Huumolan seisakkeella 1920-luvulla Kuva: Museovirasto höyryjuna

Työmaalla joka iikka odottaa lauantaita ja tansseja. Kilpakosijoiden pettymykseksi korttipelissä aina häviävä köyhä jarrumies voittaa lopulta syksyn tullen Mimmin sydämen.

Kun tulee lauantai, niin simsetit päälle ja sortuukit, niin juttu se suttaantuu.
Ja joskus se Mimmi vaihtehen vuoksi vihdoinkin vastaa – Juu.
― Kärki/Helismaa

Nimimerkki merikapteeni ihmettelee, mitä ovat simsetit ja sortuukit, jotka laitetaan lauantaina päälle, vai laittaako Helismaa lauluun omiaan. Hauskasti simsetti ja sortuuki kupletin sanoitukseen sointuvatkin, kuten Helismaan kohdalla usein, mutta kysymyksessä ovat aivan todellisten vanhanaikaisten vaatekappaleiden nimitykset.

Sanakirja kertoo, että simsetti on tärkätty paidan irtorintamus, joka puetaan aluspaidan päälle sortuukin, eli pidemmän juhlatakin alle. Tässä laulussa sanonnalla tarkoitetaan, että miehet pistivät tansseihin lähtiessään parasta päälle tehdäkseen vaikutuksen ihanaan Mimmiin.

Simsetit ja sortuukit ovat sittemmin kadonneet miesten garderobeista, ja niitä kuvaavat ilmaisut sanavarastostamme. Ehkä niiden vieraassa kaiussa voi silti aistia vähän 50-luvun lavatanssien latautunutta tunnelmaa?

Lavatanssit Helsingissä
Lavatanssit Helsingissä Kuva: Pekka Kyytisen kokoelma/Museovirasto kuvakokoelmat lavatanssit

Helismaa käsikirjoitti Muhoksen Mimmistä myös samannimisen elokuvan. Komedian ohjasi Jorma Nortimo. Se sai ensi-iltansa 1952. Pääosissa näyttelivät Tuija Halonen ja Matti Oravisto.

Toisin kuin laulussa, elokuvassa Mimmi pitää työkseen junan kanttiinia, joka tosin kulkee Mimmin kainalossa eväskorin muodossa. Elokuvassa on sadun kaltainen onnellinen loppu, kun köyhä jarrumies-Jaakko perii suuren omaisuuden ja osoittautuu kaikkea muuta kuin köyhäksi.

Aikalaisarvosteluissa elokuva tuomittiin ala-arvoiseksi monien saman aikakauden rillumarei-elokuvien tapaan, mutta yleisömenestys oli taattu. Muhoksen Mimmiä on sittemmin esitetty televisiossa useita kertoja.

Toivo Kärki vuonna 1969 ja Reino Helismaa vuonna 1961 (kuvakollaasi).
Viihdepatruunat Kärki ja Helismaa Toivo Kärki vuonna 1969 ja Reino Helismaa vuonna 1961 (kuvakollaasi). Kuva: Håkan Sandblom/Yle, Ruth Träskman/Yle reino helismaa

Muhoksen kunta ja Muhoksen yrittäjät valitsevat joka toinen vuosi kunnalle Muhoksen Mimmin, jonka tehtävänä on edistää Muhoksen kuntakuvaa, kulttuuria ja matkailua.

Muhoksen Mimmin verkkosivulla kerrotaan, että Mimmin esikuva olisi kuvankaunis Hilda Maria Musta, joka syntyi vaatimattomiin olosuhteisiin vuonna 1912. Hilda matkusteli elämänsä aikana paljon ja asui monessa kaupungissa. Sodan jälkeen hän tuli takaisin Muhokselle ja työskenteli rautatietyömaalla, ilmesesti kahvinkeittäjänä.

Miss Universum Armi Kuusela Sotainvaliidien Veljesliiton postikortissa 1953
Miss Universum Armi Kuusela Sotainvaliidien Veljesliiton postikortissa 1953 Kuva: Tenhovaara Oy Armi Kuusela,1953,kansallispuvut

Myös kirjailija, toimittaja Anne Lampinen on kirjassaan Kaunis Veera ja muut naislegendat (2006) selvittänyt Muhoksen Mimmin alkuperää. Yleisen teorian mukaan Muhoksen Mimmin esikuvana olisi toiminut Muhoksen kuuluisin kaunotar Armi Kuusela, joka voitti Miss Universum -kilpailun vuonna 1952.

Todennäköisesti ei ole ollut yhtä tiettyä Mimmi-nimistä Muhoslaista naista, joka olisi innoittanut Helismaata. Mutta saattaa olla, että Muhokselta nousi samaan junaan Helismaan kanssa nuori kaunis nainen, joka matkusti Ouluun eikä jäänyt Iinattiin. Siinähän on jo ainesta lauluun.

Nykynaisen korvaan Muhoksen Mimmi -kappale sisältää vanhanaikaisen asetelman työmiesten ja kauniin nuoren naisen välillä. Miksi Mimmiä ei kutsuttu mukaan korttirinkiin, jos hän oli kiinnostava persoona? Vai perustuiko rakastuminen pelkkään ulkokuoreen? Mutta sekajunavaunun kiskojen kolke, sekä vanhojen ammattien ja jo käytöstä jääneiden pukimien nimet vievät mukavasti 50-luvun jälleenrakennuksen toiveikkaaseen ilmapiiriin.

Älykello ihmisen kädessä
Älykello ihmisen kädessä Kuva: Tapio Tarmonen / Yle älykellot,älylaite

Tänä päivänä pienen joukon puhuma suomen kieli on tekoälylle haaste. Vaihtelevan sanaston lisäksi myös erilaiset murteet vaikeuttavat älylaitteiden käyttöä. Laitteiden täytyy oppia suomen kielen koko kirjo kaikkine vivahteineen. Tekoälyn kielipään kehittämistä varten tarvitaan 10 000 tuntia vapaata puhetta kaikilla murteilla ja tyyleillä.

Lahjoita puhetta -kampanja kerää luonnollista puhetta ja siihen liittyviä tietoja kaikkialta Suomesta, erilaisilta ihmisiltä. Lahjoittamalla puhettasi autat tutkijoita ja tekoälyä kehittäviä yrityksiä ymmärtämään ja mallintamaan suomenkielisen puheen, suomen murteiden ja erilaisten puhetyylien piirteitä. Tavoitteena on kehittää esimerkiksi puheella ohjattavia sovelluksia ja palveluita, jotka toimivat sujuvasti suomeksi.

Turun yliopiston dosentti Tommi Kurki selvittää Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, millaista kieltä tarvitaan älylaitteen äidinkielen opetukseen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri