Hyppää pääsisältöön

Avaruuslentojen erikoismies Elon Musk ja hänen lentävät rehusiilonsa

Elon Musk ja Starshipin koealus kuvakoosteessa.
Starshipin koealus SN5 koelennollaan ja Elon Musk tiedotustilaisuudessa. Elon Musk ja Starshipin koealus kuvakoosteessa. Kuva: Kuvat SpaceX ja Nasa / Kim Shiflett, koostaminen Jari Mäkinen Elon Musk,SpaceX,SpaceX Starship

SpaceX -yhtiön seuraavaa merkkitapausta odotetaan syyskuussa, kun Starship-aluksen on tarkoitus tehdä koelento 20 kilometrin korkeuteen. Kävi miten tahansa, SpaceX ja sen perustaja Elon Musk on taas kerran otsikoissa.

Musk ja SpaceX-yhtiö jakavat kansaa melko tiukasti kahteen kategoriaan: ihailijoihin ja vihaajiin.

Falcon-raketit, Dragon-avaruusalukset, Starlink-satelliitit ja suunnitelmat lennoista Kuuhun sekä Marsiin herättävät hämmästystä ja vihaa. Mistä on kyse? Miten Musk ja SpaceX ovat päässeet tähän missä ne ovat nyt?

Lähestytään asiaa kuudella kysymyksellä:

Elon Musk, vd för SpaceX
Elon Musk Elon Musk, vd för SpaceX Kuva: EPA/PAUL BUCK

1. Kuka on Elon Musk?

Hän syntyi Pretoriassa, Etelä-Afrikassa 28. kesäkuuta 1971 kanadalaiselle äidille ja eteläafrikkalaiselle isälle. Hän sai syntyessään näiden kahden maan kansalaisuuden. Lisäksi Musk on Yhdysvaltain kansalainen, sillä hän lähti opiskelemaan Pennsylvanian yliopistoon vuonna 1990 ja jäi sille tielle. USA:n kansalaisuuden hän sai vuonna 2002.

Yliopistosta hänellä on tutkinnot kauppatieteistä ja fysiikasta, ja hänen tarkoituksensa oli aloittaa jatko-opinnot Kaliforniassa kuuluisassa Stanfordin yliopistossa (materiaalitieteistä ja sovelletusta fysiikasta), mutta tässä vaiheessa hän ei enää ollut innostunut tutkijan urasta, koska tietotekniikka ja bisnes olivat kiinnostavampia.

Musk perusti veljensä kanssa Zip2-nimisen yhtiön, jonka päätuote oli sanomalehdille räätälöity kaupunkiopasohjelmisto. Compaq-tietokonejätti osti yhtiön vuonna 1999, ja veljekset Elon ja Kimbal saivat mukavan 340 miljoonan dollarin palkkion.

Sen avulla Elon Musk perusti nettipankin nimeltä X.com, jossa kehitettiin PayPal-maksujärjestelmä. eBay osti sen vuonna 2002 mukavalla 1,5 miljardilla dollarilla, joten kaupan jälkeen Muskilla oli varaa tehdä sitä, mitä hän halusi. Hän perusti avaruusyhtiön.

Space Exploration Technologies Corporation, eli SpaceX, näki päivänvalon toukokuussa 2002. Sen alkupääoma oli 100 miljoonaa dollaria, mikä Muskille ei ollut erityisen iso raha.

Vaikka tässä jutussa keskitytäänkin avaruusasioihin, on Muskista kerrottaessa on mainittava myös muut hänen perustamansa tai muutoin synnyttämänsä yhtiöt: sähköautoyhtiö Tesla (2003), aurinkosähkötekniikkayhtiö SolarCity (2006), tekoälytutkimusorganisaatio OpenAI (2015), tunneliyhtiö The Boring Company (2016) ja tietokoneen sekä ihmisaivojen toisiinsa liittämistä yrittävä Neuralink (2016).

Lisäksi Musk on kehittänyt alipaineella pitkissä putkissa kulkevaa liikennevälinettä nimeltä HyperLoop, mutta sitä varten hän ei ole perustanut omaa yhtiötä, vaan on auttanut Teslan ja SpaceX:n avulla sen kehittämistä. Myöskään suurta huomiota saanut Starlink-tietoliikennesatelliittiverkosto ei ole oma yhtiönsä, vaan osa SpaceX:n toimintaa.

Starlink-satelliittien viiruja kaukoputken kuvakentässä
SpaceX on laukaissut tähän mennessä yli 700 Starlink-satelliittia, kun tuorein 58 satelliitin sarja lähettiin kiertorasalle syyskuun alussa. Pitkällä valotusajalla satelliitit näkyvät kuvissa viivoina ja näin satelliitit haittaavat tähtitieteellisiä havaintoja. Uudemmat satelliitit ovat vähemmän näkyviä kuin aikaisemmat. Starlink-satelliittien viiruja kaukoputken kuvakentässä Kuva: DELVE Survey / CTIO / AURA / NSF Starlink

2. Onko Musk vähän hullu?

Historia tuntee monia suurhenkilöitä, jotka ovat olleet todella vaikeita ihmisiä. He ovat hyvin omalaatuisia, ja heidän tekemisiään on ollut vaikea selittää millään logiikalla.

Osin kyse voi olla siitä, että jotkut hullut nerot huomaavat asioita, joita muut eivät huomaa, tai he ovat yksinkertaisesti niin edellä aikaansa, että heidän ideoitaan on helppo pitää höpötyksenä.

Muskin tapauksessa osa on varmasti tätä jälkimmäistä. Oikeastaan kaikilla aloilla, joilla hän toimii, on hän alun perin ollut jossain määrin ulkopuolinen. Hän ei siis ole ennättänyt kangistumaan kaavoihin ja "oppimaan", mikä on mahdotonta ja mahdollista. Siis muiden mielestä.

Mutta on Muskissa jotain muutakin. Osa hänen hörhöilyistään, pössyttelystään, omituisista twiiteistään ja yksityiselämänsä kiemuroista voidaan laittaa omituisuuden tai taiteellisen vapauden pariin, joskin osa näistä on selvästi ärsyttämistä ja malttamattomasti mutkien suoraksi vetämistä.

Osa sekoilusta johtuu varmasti myös kuuluisuudesta. Muskia jopa palvotaan kuin jumalaa, mikä voi saada aikaan sen, että neste nousee välillä päähän.

Nerojen ja mielisairaiden aivoissa on paljon samanlaista: ennen kaikkea ärsykekynnys on matalampi. Mikä toisilla tuottaa huimia ideoita, passittaa jotkut mielisairaalaan. Jos joku saa päähänsä tilata ja myydä 2000 liekinheitintä, lähettää punaisen urheiluauton Marsin radan tuntumaan tai porata pitkiä tunneleita Los Angelesin maaperään, niin voi joutua hoitoon – ellei ole Musk, joka voi toteuttaa päähänpistonsa.

Falcon 1 -raketti nousee lentoon.
Falcon 1 -kantoraketti nousee lentoon 28. syyskuuta 2008. Falcon 1 -raketti nousee lentoon. Kuva: SpaceX SpaceX,Falcon 1

3. Miksi Musk perusti avaruusyhtiön?

Musk on ollut kiinnostunut avaruudesta jo pitkään, mutta käänteentekevä tapaus oli vuonna 2001 hänelle tullut idea Marsiin lähetettävästä kasvihuoneesta. Mars Oasis olisi ollut pienikokoinen kasvihuone, jonka avulla olisi voitu testata miten kasveja ja ruokaa voitaisiin tuottaa Marsissa.

Koska tuolloin Muskilla oli varsin paljon rahaa, hän ajatteli suoraviivaisesti, että ostaisi Venäjältä raketteja, joilla hanke voitaisiin toteuttaa. Hän matkustikin lokakuussa 2001 Moskovaan, mutta venäläiset avaruuspiirit vain ilkkuivat nuorelle amerikkalaismiljardöörille.

Musk yritti uudelleen seuraavana vuonna, nyt apunaan joukko amerikkalaisia avaruusalan tutkijoita ja insinöörejä, joihin venäläiset suhtautuivat vakavammin. Tällä kerralla venäläinen rakettilaukaisuita hoitanut Kosmotrans-yhtiö antoi tarjouksen: yksi pieni mannertenvälisestä ohjuksesta modifioitu raketti kahdeksalla miljoonalla dollarilla.

Tarinan mukaan Musk räjähti kokouksessa Moskovassa kiskurihinnasta kuultuaan. Hän uhosi, että tuolla hinnalla hän tekisi itse rakettinsa. Niinpä hän perusti SpaceX -yhtiön ja palkkasi sopivia ihmisiä, jotka alkoivat suunnitella Falcon 1 -rakettia.

Sitä seurasi Falcon 9 ja sen raskas versio Falcon Heavy. Ne ovat tehneet jo 93 lentoa, joista 90 onnistuneesti. Nyt yhtiö kehittää suurikokoista, täysin uudelleenkäytettävää Starship-rakettia, joka toimiessaan voisi viedä myös ihmisiä Marsiin. Sen avulla Musk voisi toteuttaa ammoisen haaveensa ja tehdä paljon muutakin.

Ensimmäinen lentonsa jälkeen takaisin laskeutunut Falcon 9:n vaihe on esillä SpaceX:n pääkonttorin pihalla.
Ensimmäinen lentonsa jälkeen onnistuneesti takaisin laskeutunut Falcon 9:n vaihe on esillä SpaceX:n pääkonttorin pihalla Hawthornessa lähellä Los Angelesin kansainvälistä lentokenttää. Kantoraketit koostuvat yleensä vaiheista, joita on kahdesta neljään. Ne ovat olleet aiemmin kertakäyttöisiä, mutta SpaceX on muuttanut tämän. Falcon 9:n takaisin palaava ensimmäinen vaihe on 41 metriä korkea, eli se on lähes kaksi kertaa korkeampi kuin alkuperäinen Falcon 1. Vaihe on raketin kaikkein kallein osa, joten sen kierrättäminen säästää olennaisesti laukaisukustannuksissa.. Ensimmäinen lentonsa jälkeen takaisin laskeutunut Falcon 9:n vaihe on esillä SpaceX:n pääkonttorin pihalla. Kuva: Jari Mäkinen SpaceX,Falcon 9,Hawthorne

4. Onko SpaceX ensimmäinen kaupallinen avaruusyhtiö?

Ei ole. Aivan avaruusajan alusta alkaen Yhdysvalloissa (ja muualla länsimaissa) yksityiset yhtiöt ovat vastanneet sotilaiden, Nasan ja muiden julkisten tahojen tilauksesta rakettien sekä avaruusalusten tekemisestä.

Atlas-raketti, joka vei Yhdysvaltain ensimmäisen astronautin Maata kiertämään, oli Convair -yhtiön tekemä. John Glennin käyttämän Mercury-aluksen oli valmistanut McDonnell Aircraft. Se teki myös Gemini-kapselit, jotka lähetettiin avaruuteen Martin-Marietta -yhtiön Titan-raketeilla.

Apollo-alukset valmisti North American, kuualuksen Grumman ja suuren Saturn V -raketin jokaisella osalla oli oma valmistajansa (Boeing, North American ja Douglas). Avaruussukkulan valmisti Rockwell.

2000-luvulle tultaessa yhtiöfuusioiden kautta jäljellä oli enää Boeing ja Lockheed Martin sekä muutamia pienempiä. Käytännössä kaikki Yhdysvaltain kaupalliset kantorakettilaukaisut hoiti jo tuolloin Boeingin ja Lockheed Martinin yhteisyritys United Launch Alliance 50-luvulta kotoisin olevilla raketeilla. Tämä on tilanne myös nyt, tosin ULA on kehittämässä (SpaceX:n kirittämänä) uutta osittain uudeenkäytettävää rakettia.

Kun SpaceX perustettiin, oli pienellä yhtiöllä siis edessään paitsi aivan uuden kantoraketin kehittäminen, niin myös vastassaan kaksi suurta ja perinteistä ilmailu- ja avaruusjättiä. Ne nauroivat Marsin asuttamisesta höpisseelle nettimiljardöörille ja hänen avaruusyhtiölleen.

Alku olikin vaikeaa, sillä Falcon 1 -raketin ensilento ei onnistunut, eikä toinenkaan. Myös kolmas laukaisu oli huti, tosin onnistuminen oli jo lähempänä. Neljäs ja raketin viimeiseksi jäänyt viides lento sen sijaan onnistuivat viemään satelliittinsa taivaalle. Muskin mukaan hän olisi lyönyt hanskat tiskiin, jos neljäs lento ei olisi onnistunut.

Raketin kehitys tuli lopulta maksamaan noin 90 miljoonaa dollaria (noin 76 miljoonaa euroa nykykurssilla), eli pyöreästi kymmenen kertaa enemmän kuin jotakuinkin saman kokoisen venäläisraketin ostaminen olisi kustantanut.

Mutta nyt SpaceX:llä oli paitsi oma kantoraketti, niin myös kokemusta siitä, miten raketti laukaistaan avaruuteen.

Falcon 1:n olennaisin osa oli kokonaan uusi moottori, Merlin. Heti alusta alkaen SpaceX kaavaili käyttävänsä moottoria myös suuremmassa raketissa. Raketin nimeksi annettiin Falcon 9, koska sen ensimmäisessä vaiheessa oli yhdeksän Merlin-moottoria.

Toinen olennainen osa hanketta oli DARPA, eli Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio. Se osti kaksi ensimmäistä laukaisua, koska se halusi tutkia, miten uudenlainen pieni kantoraketti sopisi puolustushallinnon käyttöön.

Vaikka SpaceX rahoitti siis itse raketin kehittämisen ja tekemisen, se sai kuitenkin julkishallinnolta tukevaa rahoitusta alusta alkaen. Tämän turvin SpaceX pystyi siirtymään nopeasti käyttämään uutta, isompaa rakettia. Ilman puolustushallinnon tilauksia ja kehitysrahoitusta SpaceX ei olisi noussut lentoon.

Kuva Crew Dragonin sisältä
Astronautit Douglas Hurley ja Bob Behnken vaikuttavat tyytyväisiltä Crew Dragon -alukseensa. Se on aivan erilainen kuin aikaisemmat avaruusalukset kosketusnäyttöineen ja design-henkisine yksityiskohtineen. Astronauttien suojapuvut ovat kevyitä, moottoripyörähaalarien tyyppisiä. Kuva Crew Dragonin sisältä Kuva: SpaceX SpaceX Dragon,SpaceX,astronautit,Robert Behnken,Douglas Hurley,Crew Dragon Endeavour

Myöhemmin yhtiö pääsi tekemään Nasalle ensin rahtialusta ja sitten miehitettyä avaruuskapselia ja pystyi siten rahoittamaan avaruusaluksen kehittämisen. Näissäkin tapauksissa olennaisin ero aiempaan on se, että raketin ja/tai aluksen tilaamisen sijaan Nasa tilasi koko avaruuslennon palveluna.

SpaceX:stä tuli kesällä tehdyn lennon myötä ensimmäinen miehitetyn avaruuslennon itse tehnyt kaupallinen yhtiö. Sitä ennen se oli jo ensimmäinen kahdesta yhtiöstä, joka tekevät rahtilentoja avaruusasemalle.

SpaceX ei sen sijaan ollut aivan ensimmäinen yhtiö, joka oli maksanut omasta pussistaan satelliitin lähettämiseen käytettävän raketin tekemisen: ensimmäinen oli pieni amerikkalaisraketti Conestoga vuonna 1982 ja toinen oli lentokoneen siiven alta lähetettävä, Orbital Sciences -yhtiön tekemä Pegasus. Sen ensilento oli vuonna 1990.

5. Millainen yhtiö SpaceX on nyt?

SpaceX on kasvanut lähes 20 vuoden aikana suureksi avaruusyhtiöksi ja alan tärkeimmäksi tekijäksi. Musk ja hänen visionsa ovat toki kaiken takana, mutta olennaista on myös se, että yhtiö on onnistunut rekrytoimaan paljon idearikkaita ihmisiä ja ilmapiiri on ennakkoluuloton.

Yhtiössä on kyseenalaistettu moni vanha tapa, ja tuloksena on ollut muun muassa Falcon 9:n uudelleenkäytettävä ensimmäinen vaihe, joka laskeutuu huiman näköisesti keskellä merta olevalle lavetille.

Dragon-aluksen koelennolla oli mukana juustoa.
Eräs ensimmäisistä kuuluisista Muskin avaruusjekuista oli Dragon-rahtialuksen ensimmäisellä koelennolla vuonna 2009 mukana ollut rahti: täysikokoinen, 42 cm halkaisijaltaan ollut Brouère -juustotahko, asianmukaisesti turvallisen säiliön sisällä. Dragon-aluksen koelennolla oli mukana juustoa. Kuva: SpaceX / Chris Thompson SpaceX,juustot,SpaceX Dragon,Brouère

Muskin tyyli, villit ideat ja temput, kuten esimerkiksi urheiluauton lähettäminen avaruuteen, ovat olleet erinomainen apu rekrytoinnissa. Yhtiön tiedotus sekä rennot suorat laukaisuseurantalähetykset netissä ovat tukeneet tätä.

Elokuun 2020 alussa SpaceX laukaisi uusimman satsin Starlink-tietoliikennesatelliittejaan avaruuteen. Laukaisussa käytettiin rakettia, joka oli tehnyt jo viisi lentoa aikaisemmin. Tuorein lento tapahtui 2. syyskuuta, kun Falcon 9 vei avaruuteen Starlink-satelliitteja. Sitä edellinen laukaisu tapahtui vain muutamaa päivää aikaisemmin; tuolla lennolla kyydissä oli argentiinalainen tutkasatelliitti.

Vuonna 2020 on elokuun loppuun mennessä tehty 63 onnistunutta satelliittilaukaisua, joista 15 on Falcon 9:n lentoja.

Paitsi että yhtiö tekee siis noin neljänneksen koko maailman rakettilaukaisuista, on yhtiö nykyisin venäläisten ja kiinalaisten ohella ainoa miehitettyjä avaruuslentoja tekevä taho. Dragon-avaruusaluksen seuraava lento tapahtuu näillä näkymin lokakuussa, jolloin neljä astronauttia lähtee avaruusasemalle.

Falcon Heavy nousee lentoon.
SpaceX:n Falcon Heavy on voimakkain tällä hetkellä käytössä oleva kantoraketti. Kolmea Falcon 9:n ensimmäistä vaihetta käyttävä raketti pystyy nostamaan lähes 64 tonnin kuorman kiertoradalle. Falcon 1:n ja Falcon Heavyn välillä on vain vuosikymmen. Falcon Heavy nousee lentoon. Kuva: SpaceX Falcon Heavy,SpaceX

6. Miksi Starship hyppää 20 kilometriin?

Teksasissa on tehty avaruuslentojen historiaa jo vuodesta 2018. SpaceX rarkentaa Boca Chicassa aivan Meksikon rajan tuntumassa Starship-aluksien koelentoversioita, joista moni on tuhoutunut testeissä, mutta yksi on tehnyt näyttävästi onnistuneen koelennon. Alueella on jo valmiina useita rehusiilolta näyttäviä runkoja sekä nokkakartioita ja vakaajia.

Uusin, järjestyksessään kuudes koelentokappale SN6 koekäytti moottoreitaan 24. elokuuta, ja sillä tehtiin 4. syyskuuta 150 metrin korkeuteen ylettynyt koelento. Kyseessä oli jo toinen lyhyt hyppäys Starship-koealuksilla, ja Muskin mukaan tärkeä askel eteenpäin siksi, että lennon valmistelu sujui nyt paljon jouhevammin ja nopeammin.

Tämän lennon jälkeen yhtiö aikoo tehdä lisää 150-metrin korkeuteen nousevia koelentoja tällä ja aikaisemmalla koelentoversiolla, minkä lisäksi SN6:n tarkoitus on nousta pian vielä korkeammalle. Tavoitteena on 20 kilometrin korkeus, eli noin tuplasti normaali matkustajakoneiden lentokorkeus.

Avaruuteen saakka tämä alus ei nouse, mutta pomppauksen avulla voidaan testata tärkeimmät ja vaarallisimmat lennon vaiheet.

Etenkin laskeutuminen tuleekin olemaan huima, sillä alus putoaa alaspäin kuudenkymmenen asteen kulmassa "maha alaspäin", ohjaa itseään perässä olevilla vakaajilla, ja laskeutuu lopuksi rakettimoottorien hidastamana helikopterimaisesti pystysuoraan alas.

Tekeillä Boca Chicassa on myös useita muita koelentokappaleita, joiden avulla testataan mm. tankkien kestävyyttä ja koetetaan tehdä lentoja, niihin valmistautumista ja alusten valmisteluja uusiin lentoihin kätevämmäksi. Lentojen avulla pyritään saamaan myös rutiinia, jonka avulla voidaan kurottaa yhä korkeammalle ja tehdä vaativampia lentoja.

SpaceX ei paljoa kerro tekemisistään etukäteen, mutta useat innokkaat harrastajat seuraavat tapahtumia SpaceX:n varsin avoimella tilalla koko ajan (mm. BocaChicaGal) ja vinkkia tulevista lennoista saa lentäjille tarkoitettuja varoituksia seuraamalla.

Sparshipin koelentoversio ilmassa
Elokuun 2020 alussa koelentoversio SN5 nousi 150 metrin korkeuteen rakettimoottorinsa avulla, siirtyi hieman sivumpaan ja laskeutui pehmeästi takaisin maan kamaralle. SN5 ja SN6 tekevät todennäköisesti useita koelentoja, ennen kuin seuraavilla, jo enemmän lopulliselta alukselta näyttävillä koelentokappaleilla lähdetään korkeammalle. Sparshipin koelentoversio ilmassa Kuva: SpaceX SpaceX Starship,SpaceX,avaruuslennot,Kantoraketti

Olen kirjoittanut Starhipistä monta kertaa jo aikaisemminkin, mutta tässä vielä olennaisin: kyseessä on suurikokoinen uusi avaruusalus, joka on kokonaan uudelleenkäytettävä ja jonka pitäisi pystyä lentämään Maan kiertoradan lisäksi Kuuhun ja Marsiin.

Sen eri versiot voivat kuljettaa ihmisiä, rahtia ja polttoainetta. Starship pystyy itsestäänkin lentämään avaruuteen, mutta kuormien vieminen kiertoradalle vaatii toisen raketin, joka on nimeltään Super Heavy.

Sen tehtävänä on toimia kuten Falcon 9:n ensimmäiset vaiheet nyt: nostaa ylempi vaihe korkealle, kiihdyttää se varsin suureen nopeuteen ja palata takaisin uutta lentoa varten. Sen tekniikka on periaatteessa samaa kuin Starshipissä ja Falcon 9:ssä nyt. Mittakaava on vain suurempi. Musk kertoi elokuun lopussa, että ensimmäisen Super Heavyn tekeminen on alkanut ja sillä tehdään pian koelentoja.

Starshipin ihmisiä kuljettava versio piirroksena. Koelentoversiot ovat olleet toistaiseksi varsin karkeatekoisia, mutta lopulliset alukset ovat kiiltäviä ja sileäpintaisia.
Starshipin ihmisiä kuljettava versio piirroksena. Starshipin ihmisiä kuljettava versio piirroksena. Koelentoversiot ovat olleet toistaiseksi varsin karkeatekoisia, mutta lopulliset alukset ovat kiiltäviä ja sileäpintaisia. Kuva: SpaceX SpaceX Starship,SpaceX

Starship on monessa mielessä Muskin unelmien täyttymys, sillä se avaa hänelle tien Marsiin. Samalla se näyttää myös hyvin SpaceX:n filosofian: onnettomuuksista on otettu opiksi ja seuraava versio on toiminut edellisiä paremmin.

Kun Muskin ja SpaceX:n historiaa katsoo taaksepäin, niin puheet ovat olleet suuria, mutta futuristiset visiot ovat lopulta toteutuneet. Näin toivottavasti käy Starshipinkin kanssa.

On yhtiöstä ja Muskista mitä mieltä tahansa, ne ovat jo nyt muuttaneet avaruusalaa radikaalisti, sillä nyt myös perinteisemmät toimijat etsivät uusia tapoja lentää ja toimia avaruudessa. Uudelleenkäytettäviä raketteja suunnitellaan eri puolilla maailmaa.

Lähitulevaisuus tulee olemaan hyvin kiinnostavaa ja – kenties koko ihmiskunnan kannalta – erittäin merkittävää aikaa, sillä pikalinja avaruuteen on lentomatkustamisen yleistymisen tapaan yhteiskuntia mullistava asia.

Dragon-alus Marsin pinnalla taiteilijan näkemänä
Red Dragon, eli Dragon-aluksen Mars-lentoihin sopiva versio on yksi harvoista yhtiön peruutetuista hankkeista. Sen kehittäminen jätettiin kesken, koska voimavarat keskitettiin myös Mars-lentoihin sopivan, paljon suuremman Starshipin tekemiseen. Dragon-alus Marsin pinnalla taiteilijan näkemänä Kuva: SpaceX SpaceX,Dragon V2,Red Dragon

Huom: Artikkelissa olevia aikamääreitä on päivitetty julkaisun jälkeen sen mukaan, miten koelennot ja laukaisut ovat tapahtuneet. Viimeisin päivitys on tehty 8.9.2020.

  • "On tehty paljon hyviä lääkkeitä hiirille" – Lääkkeiden kehitys on monivaiheista eikä aina riskejä vailla

    Suomessa lääkkeiden sääntely on kuitenkin maailman huippua.

    Koronalääkkeen etsintä on johtanut osittain hätiköityihin päätöksiin. Kun uutta lääkettä testataan, ei kaikkia haittavaikutuksia voi ennalta aavistaa. Suomessa lääkkeiden sääntely on onneksi kuitenkin maailman huippua. Silti esimerkiksi tutun parasetamolin vaikutusmekanismia ei tarkasti tunneta, vaikka sitä on käytetty kipulääkkeenä yli sata vuotta.

  • Avaruuslentojen erikoismies Elon Musk ja hänen lentävät rehusiilonsa

    Kuusi vastausta Elon Muskista ja hänen avaruusyhtiöstään.

    Miljardööri Elon Musk on huimilla visioillaan muuttanut avaruusalaa radikaalisti. Muskin avaruusyhtiön SpaceX:n lähitulevaisuus on hyvin kiinnostavaa aikaa jopa koko ihmiskunnan näkökulmasta: saammeko pikalinjan avaruuteen?

  • Kaasupallo herää unestaan – luvassa roihuja ja ryöpsähdyksiä taivaalla

    Auringossa alkaa taas tapahtua

    Parin vuoden ajan kestänyt rauhallisuus on nyt päättymässä: Auringon pinnalta on havaittu ensimmäiset merkit uuden aktiivisuusjakson alkamisesta. Pian Aurinko on todennäköisesti taas innokkaimmillaan, röyhäyttelee ulos avaruuteen suuria protuberansseja ja sen pintaa koristavat suuret pilkkuryhmät. Tuloksena saattaa olla sähköverkkoja sammuttavia avaruusmyrskyjä ja satelliitteja jumittavia hiukkashyökkäyksiä.