Hyppää pääsisältöön

Kovat ajat vaativat kovia tekoja – julkaisimme lisää Kekkosta Ylen arkistoista

Urho Kekkonen (1975).
Presidentti Urho Kekkonen vuonna 1975. Urho Kekkonen (1975). Kuva: Antero Tenhunen/YLE. Urho Kekkonen

Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen syntyi 120 vuotta sitten. Muistamme Kekkosta (1900–1986) ja julkaisimme kolme täysipitkää ohjelmaa presidentistä Yle Areenaan. Lepikon torppa (1966), Presidentti Porojärvellä (1970) ja Näin tuli tie Veihtivaaraan (1975) ovat pysyvästi katsottavissa palvelussa.

Oheiset ohjelmat esitetään myös televisiossa Yle Teemalla to 3.9.2020 klo 22:45. Uusinnat tv:ssä perjantaina 4.9. klo 13:50 ja maanantaina 7.9. klo 12:00.

Lepikon torppa

Presidentti Urho Kekkosen synnyinmökki oli vaatimaton Lepikon torppa Pielavedellä. Presidentin vanhemmat Emilia ja Juho Kekkonen hankkivat torpan omistukseensa kesällä 1900. Urho-poika syntyi saman vuoden syyskuussa.

Vuonna 1966 Lepikon torpasta tehtiin museo, jonka avajaisia presidenttipari itse juhlisti presidentin syntymäpäivänä. Samana vuonna kuvatussa dokumentissa Urho Kekkonen muistelee lapsuuttaan torpassa ja Pielavedellä. Kekkosen syntymän aikoihin torpassa asui Pekka Huuskonen, joka myös esiintyy filmissä ja paljastaa millaista kuria Emilia ja Juho poikaviikarilleen pitivät.

Presidentti Porojärvellä

Seuraava ohjelmista tallentaa presidentti Kekkosta perinteisellä hiihtolomallaan Lapissa vuonna 1970. Eränkävijäkonkari oli kovassa vedossa ja hyvin varustautunut. Hyiselle pilkkireissulle lennätetty Ruotsin silloinen prinssi ja myöhempi kuningas Carl Gustaf sai hytistä käsi kipsissä eräseurueen mukana.

Kekkonen oli viettänyt Lapissa kuntoillen talvilomia vuosittain 1956 lähtien. Vain yhtenä keväänä hiihtoloma oli jäänyt väliin Amerikan-matkan vuoksi. Talousneuvos Yrjö Alaruikka oli ollut Kekkosen matkassa joka vuosi. Huhtikuussa 1970 oli menossa jo 14. talviloma Kekkosen kanssa.

Näin tuli tie Veihtivaaraan

Kun Suomussalmen Veihtivaaraan johti vain pitkospuinen polku vielä vuonna 1971, lähti emäntä Martta Pöllänen asialle. Tieasian kanssa oli vetkuteltu pitkään ja kyläläisten toiveet olivat kaikuneet kuuroille korville. Pöllänen ei tyytynyt tilanteeseen vaan kääntyi suoraan presidentti Urho Kekkosen puoleen.

Kun Kekkonen saapui maakuntamatkalle Kainuuseen juhannuksen alla, otti Pöllänen kainaloonsa juustoleivän ja pyrki presidentin puheille. Vierailun järjestäjät yrittivät estellä, mutta Pöllänen sai tahtonsa läpi. Muutaman viikon päästä Kekkoselta tuli kirje, jossa todettiin, että Veihtivaaran asukkaat tarvitsevat maantien.

Kekkonen elää arkistossa

Urho Kekkosen elämästä ja urasta on julkaistu Elävään arkistoon runsaasti materiaalia. Parhaiten pääset käsiksi kokoelmiimme alta löytyvän kategoriakoosteen avulla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto