Hyppää pääsisältöön

Kuinka paljon asuntolainaa uskallat ottaa? Kolme nyrkkisääntöä auttaa arvioimisessa

Punainen mökki autiossa maisemassa.
Punainen mökki autiossa maisemassa. Kuva: Luke Stackpoole/Unsplash, kuvankäsittely Mikko Lehtola/Yle asuminen,asuntolainat

Uskaltaisitko ostaa unelma-asuntosi, jos lainaa pitäisi ottaa viisi kertaa vuositulojesi verran? Vai kannattaisiko sittenkin ostaa ensin edullisempi asunto, säästää vähän ja sitten vasta isompi? Riippuu tilanteesta. Maksukykykatto, lainakatto ja velkakatto kertovat, onko sinulla varaa asua kodissasi.

Asuntolainan ja mahdollisen taloyhtiölainan kokoa kannattaa verrata sekä tuloihin että mahdollisesti kertyneeseen varallisuuteen. Paljonko lainaa uskaltaa ottaa ja miten korkojen nousu vaikuttaa siihen?

– Ennen lainan ottamista on tärkeää arvioida huolellisesti omaa maksukykyä. Toki on myös pankin velvollisuus arvioida lainanhakijan luottokelpoisuutta, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri.

Hän kertoo kolme nyrkkisääntöä asuntolainan ottajalle.

Maksukykykatto kertoo lainan kuukausierästä

Ensimmäinen tapa mitoittaa asuntolainaansa on verrata kuukausittaisia velanhoitomenoja eli korkoja ja lyhennyksiä omiin nettotuloihin eli rahasummaan, jonka saa kuukausittain tilille. Suuntaa antavan summan kuukausittaisista menoista saa pankkien lainalaskureilla, joita löytyy netistä miltei joka pankilta.

– Yleisenä kipurajana on pidetty sitä, että velanhoitoon saisi mennä noin kolmannes tai kaksi viidennestä eli noin 30–40 prosenttia nettotuloista, sanoo Putkuri.

Mitään sitovaa ylärajaa ei kuitenkaan ole: vaikkapa 10 000 euron nettopalkalla voi elää helposti, vaikka asumiseen menisi kuussa 5000 euroa.

Esimerkki: Jos tienaa suurinpiirtein suomalaisen mediaanipalkan eli 3000 euroa kuussa, verojen jälkeen käteen jää noin 2257 euroa (veroprosentti riippuu muun muassa kotikunnasta).

Tällöin lainanhoitomenot saisivat olla enintään 2257 euroa x 0,4 = 910 euroa kuussa.

Todellisuudessa pankit eivät luultavasti myöntäisi edes näin suurta lainaa. Pankit joutuvat nimittäin tekemään asiakkaalleen stressitestin sen mukaan, voisiko tämä maksaa lainansa, mikäli lainan korko nousisi 6 prosenttiin. Korkotaso on ollut pitkään matala, mutta juuri nyt korot ovat nousussa ja ekonomistien arvioiden mukaan ne nousevat edelleen.

– Asuntolainojen korot ovat kaksi kertaa käyneet lähellä kuutta euroaikana, Putkuri sanoo.

Velkakatto kertoo velan maksimimäärästä

Valtiovarainministeriön velkaantumistyöryhmä on ehdottanut, että Suomessa lainanottajalle asetettaisiin velkakatto. Katto koskisi kaikkien velkojen yhteenlaskettua määrää suhteessa vuosittaisiin bruttotuloihin.

– Tätä voidaan pitää karkeana velkaantuneisuuden mittarina.

Lainan määrä saisi olla 450–500 % suhteessa lainanottajan vuosittaisiin bruttotuloihin.

Esimerkki: Jos tienaa kuussa 3000 euroa, vuoden bruttotulot ovat 3000 x 12,5 = 37500 euroa.
35700 x 5 vuoden bruttotulot = 187 500 euroa lainaa

Putkuri sanoo, että työryhmän ehdotuksen mukaan pankki voisi myöntää myös tätä enemmän lainaa, mutta se edellyttäisi pankeilta suurempaa harkintaa. Luku ei siis ole ehdoton.

Lainakatto kertoo säästöistä tai muista vakuuksista

Kolmantena mittatikkuna voidaan pitää lainakattoa eli asuntolainan ja mahdollisen taloyhtiölainan yhteismäärää suhteessa lainan vakuuksiin.

Yleensä asuntolainan vakuutena toimii lainalla ostettava asunto, mutta tämän lisäksi voi olla muitakin vakuuksia. Tällaisia voivat olla raha pankkitilillä, sijoitukset tai kiinteät vakuudet, kuten toinen asunto.

Tällä hetkellä sitova yläraja on uusien ensiasuntolainojen kanssa 95 %, eli omaa rahaa täytyy olla ainakin 5 % asunnon hinnasta ja mahdollisten muiden vakuuksien arvosta. Ensimmäisen asunnon jälkeen lainakatto on 90 % vakuuksien arvosta.

Esimerkki: Jos haluaisi ostaa 200 000 euron ensimmäisen ensiasunnon, omaa rahaa pitäisi olla lain mukaan ainakin 5 % asunnon hinnasta eli 200 000 x 0,05 = 10 000 euroa.

Kuuntele jakso asuntolainan ottamisesta

Vastaus siihen, kannattaako heti ottaa suuri laina riippuu siis paljon lainanhakijan tuloista ja säästöistä. Voi olla turvallisempaa hypätä niin sanottuun asuntohissiin ja ostaa ensin vähän edullisempi asunto, lyhentää sen velkaa ja vasta myöhemmin ostaa isompi asunto. Toki ostaessa uutta joutuu maksamaan aina 2–4 prosentin varainsiirtoveron, joten taloudellisessa mielessä asuntoa ei kannata kovin usein vaihtaa.

Entä mitä lainaneuvotteluissa tapahtuu? Kannattaako laina ottaa yhdessä vai erikseen, jos ostaa asunnon puolison kanssa?

– Moni luulee, ettei voisi saada vielä asuntolainaa eikä siksi edes kysy pankilta. Meillä ei ollut esimerkiksi yhtään säästöjä, kun otimme lainan. Hankimme vakuuden muualta, kertoo jakson vieras Elina Nuotio.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Edit: 17.6.2022 tekstä muokattu ajanmukaisemmaksi korkotason osalta.

Kommentit
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.