Hyppää pääsisältöön

Mitä kaikista välittäminen edellyttää yhteisöissä ja yhteiskunnassa?

Uskallatko välittää?
Uskallatko välittää? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle sympatia

Mitä välittäminen kertoo ihmisestä, yhteisöistä tai yhteiskunnasta?Mitä kaikista välittäminen edellyttää yhteisöissä ja yhteiskunnassa? Millaisissa tilanteissa koet empatiaa? Onko se johtanut tekoihin? Millaisiin? Mikä sinun mielestäsi estää myötätuntoa? Millaiseksi kuvailisit asennettasi elämää ja ihmisiä kohtaan? Osaatko pyytää ja ottaa apua vastaan?

Myötätunnon osoittaminen vaatii sosiaalista hyväksyntää, muutoin se hiipuu. Myötätunnon teot paljastavat sen, että olemme haavoittuvaisia ja tarvitsemme toisiamme. Yksinkertaisimmillaan myötätunnon voi määritellä niin, että se on kärsimyksen lievittämistä, sanoo myötätuntotutkija Miia Paakkanen.

”Kannustan tekoihin ja toimintaan. Se antaa meille kokemusperäisesti hyvän olon ja saan toiselta ihmiseltä välittömän palautteen”, kertoo Paakkanen.

Tutkimusten mukaan ihminen pitää lähtökohtaisesti ihmisistä, jotka ovat samanlaisia tai samasta sosioekonomisesta asemasta kuin he itse ovat.

”Vaistomaisuus ohjaa myös empatiaa. Ketkä koen tutummaksi, läheiseksi, samanlaiseksi ja arvokkaaksi, kertoo Miia Paakkanen.

Meidän mielemme ja tunteemme vievät meitä ja toimimme alitajuisen tiedonkeruun avulla emmekä aina tiedosta sitä itse.

”Meidän alkuperäiset uskomukset ja tunneperäisesti pyhiltä tuntuvat asiat ovat sellaisia, joille haemme todistusaineistoa. Emme aina huomaa sitä”, sanoo Paakkanen,

Ihminen huomaa kielteisiä asioita herkemmin kuin myönteisiä. Meillä on myös luontainen taipumus jakaa kielteisiä asioita toistemme kanssa.

”Kielteisyydellä on vahva vetovoima. Meidän täytyy tietoisesti rakentaa hyvää. Jokainen meistä tarvitsee siitä jatkuvaa muistutusta”, kertoo Paakkanen.

Myötätunto on myös taitoja eikä vain synnynnäinen ominaisuus. Tämä on käynyt ilmi Paakkasen tekemistä interventiotutkimuksessa. Hän on kouluttanut eri organisaatioissa tunnetaitoja esimiehille ja johtajille. Verrokkiryhmä ei saanut koulutusta, jotta ryhmien välisiä eroja myötätunnon taitojen kehittymisen kannalta oli mahdollista vertailla.

”Moni pelkää, että jos osoitan myötätuntoa niin minua käytetään hyväksi. Tunnetaitokoulutuksen myötä pelot vähentyivät ja tunnetaidot vahvistuivat”, sanoo Paakkanen.

Eräässä interventiotutkimuksessa osallistujan tuli jakaa itselleen myönteinen ja innostava asia toiselle henkilölle, jota oli ohjeistettu olemaan reagoimatta.

”Se aiheutti innostavaa asiaa kertovalle osallistujalle rajun fysiologisen reaktion. Sanat jäivät kurkkuun, rintakehää puristi ja yksi osallistuja sanoi, ettei halua puhua enää mitään”, kertoo Miia Paakkanen.

Kun tehtävän roolitukset paljastettiin kaikki osallistujat puhkesivat helpottuneeseen nauruun. Turvan, yhteyden ja myötätunnon kokemus on meille ihmisille tärkeää. Toisten arvostaminen synnyttää moraalista nostetta.

”Hyväntahtoisuuden näkeminen viehättää meitä ja synnyttää halun toimia itsekin parempina ihmisinä”, kertoo Paakkanen.

Mitä välittäminen kertoo ihmisestä, yhteisöistä tai yhteiskunnasta?Mitä kaikista välittäminen edellyttää yhteisöissä ja yhteiskunnassa? Millaisissa tilanteissa koet empatiaa? Onko se johtanut tekoihin? Millaisiin? Mikä sinun mielestäsi estää myötätuntoa? Millaiseksi kuvailisit asennettasi elämää ja ihmisiä kohtaan? Osaatko pyytää ja ottaa apua vastaan?

Vastaa kyselyyn keskiviikkoon 9.9. mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa pohditaan seksuaalisuutta Yle Radio 1:ssä torstaina 1.10. kello 12.10. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Jumalanpalvelukset maaliskuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset maaliskuussa 2022

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 ortodoksisen liturgian kanssa vuorottelevat vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.

  • Hartauspuhujat maaliskuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat maaliskuussa 2022

    Aamuhartaus ma-la klo 6.50, ei uusintaa. Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelma summaa vuoden tärkeät teemat ja aloittaa uudella ohjelmapaikalla

    Uusi lähetyspaikka on 16.1. alkaen su klo 15

    “Nyt ei puhuta tulitikun päästä, vaan tulen merkityksestä ihmiskunnalle!” Näin totesi vastaava tuottaja Anna Simojoki Yle Radio 1:n uskonto- ja katsomusjournalistisesta Horisontti-ohjelmasta. Vaikka vuosi 2021 on ollut monin tavoin poikkeuksellinen, on puhetta uskosta, maailmankatsomuksesta, etiikasta ja yhteiskunnasta riittänyt. Olemme saaneet yli sadan vieraan kanssa pohtia ihmisyyden, elämän ja katsomuksellisten kysymysten välisiä risteymiä. Minkälaisen maailman osana ihminen itsensä tässä ajassa löytää, miten tähän päädyttiin ja miten jatkaa eteenpäin?

  • Jumalanpalvelukset helmikuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset helmikuussa 2022

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 ortodoksisen liturgian kanssa vuorottelevat vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.