Hyppää pääsisältöön

Mitä kaikista välittäminen edellyttää yhteisöissä ja yhteiskunnassa?

Uskallatko välittää?
Uskallatko välittää? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle sympatia

Mitä välittäminen kertoo ihmisestä, yhteisöistä tai yhteiskunnasta?Mitä kaikista välittäminen edellyttää yhteisöissä ja yhteiskunnassa? Millaisissa tilanteissa koet empatiaa? Onko se johtanut tekoihin? Millaisiin? Mikä sinun mielestäsi estää myötätuntoa? Millaiseksi kuvailisit asennettasi elämää ja ihmisiä kohtaan? Osaatko pyytää ja ottaa apua vastaan?

Myötätunnon osoittaminen vaatii sosiaalista hyväksyntää, muutoin se hiipuu. Myötätunnon teot paljastavat sen, että olemme haavoittuvaisia ja tarvitsemme toisiamme. Yksinkertaisimmillaan myötätunnon voi määritellä niin, että se on kärsimyksen lievittämistä, sanoo myötätuntotutkija Miia Paakkanen.

”Kannustan tekoihin ja toimintaan. Se antaa meille kokemusperäisesti hyvän olon ja saan toiselta ihmiseltä välittömän palautteen”, kertoo Paakkanen.

Tutkimusten mukaan ihminen pitää lähtökohtaisesti ihmisistä, jotka ovat samanlaisia tai samasta sosioekonomisesta asemasta kuin he itse ovat.

”Vaistomaisuus ohjaa myös empatiaa. Ketkä koen tutummaksi, läheiseksi, samanlaiseksi ja arvokkaaksi, kertoo Miia Paakkanen.

Meidän mielemme ja tunteemme vievät meitä ja toimimme alitajuisen tiedonkeruun avulla emmekä aina tiedosta sitä itse.

”Meidän alkuperäiset uskomukset ja tunneperäisesti pyhiltä tuntuvat asiat ovat sellaisia, joille haemme todistusaineistoa. Emme aina huomaa sitä”, sanoo Paakkanen,

Ihminen huomaa kielteisiä asioita herkemmin kuin myönteisiä. Meillä on myös luontainen taipumus jakaa kielteisiä asioita toistemme kanssa.

”Kielteisyydellä on vahva vetovoima. Meidän täytyy tietoisesti rakentaa hyvää. Jokainen meistä tarvitsee siitä jatkuvaa muistutusta”, kertoo Paakkanen.

Myötätunto on myös taitoja eikä vain synnynnäinen ominaisuus. Tämä on käynyt ilmi Paakkasen tekemistä interventiotutkimuksessa. Hän on kouluttanut eri organisaatioissa tunnetaitoja esimiehille ja johtajille. Verrokkiryhmä ei saanut koulutusta, jotta ryhmien välisiä eroja myötätunnon taitojen kehittymisen kannalta oli mahdollista vertailla.

”Moni pelkää, että jos osoitan myötätuntoa niin minua käytetään hyväksi. Tunnetaitokoulutuksen myötä pelot vähentyivät ja tunnetaidot vahvistuivat”, sanoo Paakkanen.

Eräässä interventiotutkimuksessa osallistujan tuli jakaa itselleen myönteinen ja innostava asia toiselle henkilölle, jota oli ohjeistettu olemaan reagoimatta.

”Se aiheutti innostavaa asiaa kertovalle osallistujalle rajun fysiologisen reaktion. Sanat jäivät kurkkuun, rintakehää puristi ja yksi osallistuja sanoi, ettei halua puhua enää mitään”, kertoo Miia Paakkanen.

Kun tehtävän roolitukset paljastettiin kaikki osallistujat puhkesivat helpottuneeseen nauruun. Turvan, yhteyden ja myötätunnon kokemus on meille ihmisille tärkeää. Toisten arvostaminen synnyttää moraalista nostetta.

”Hyväntahtoisuuden näkeminen viehättää meitä ja synnyttää halun toimia itsekin parempina ihmisinä”, kertoo Paakkanen.

Mitä välittäminen kertoo ihmisestä, yhteisöistä tai yhteiskunnasta?Mitä kaikista välittäminen edellyttää yhteisöissä ja yhteiskunnassa? Millaisissa tilanteissa koet empatiaa? Onko se johtanut tekoihin? Millaisiin? Mikä sinun mielestäsi estää myötätuntoa? Millaiseksi kuvailisit asennettasi elämää ja ihmisiä kohtaan? Osaatko pyytää ja ottaa apua vastaan?

Vastaa kyselyyn keskiviikkoon 9.9. mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa pohditaan seksuaalisuutta Yle Radio 1:ssä torstaina 1.10. kello 12.10. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Radio 1:n tiedefestari: Tiede kuuluu kaikille

    Yle Radio 1:n tiedefestari: Tiede kuuluu kaikille

    Juuri nyt ihmiskunta elää hetkeä, jossa tieteen keinoin ratkaistaan maailmanlaajuista pandemiaa. Koronarokotteissa ja muussakin tieteessä ratkaisut kytkeytyvät tavalla tai toisella myös etiikkaan: Mikä on oikein? Ketä halutaan palvella? Millaiset pulmat ovat tutkimusponnistelujen arvoisia?

  • Keskustele korona-ajan talouspolitiikasta

    Ekonomistiraati analysoi koronavuoden talouspolitiikkaa.

    Ekonomistiraati kokoontuu jälleen puimaan talouden mennyttä ja tulevaa. Mitä jää taloushistoriaan oudosta vuodesta 2020? Mitä koronavuosi opetti meille taloudesta? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Janne Huovari Pellervosta, Ilkka Kiema Palkansaajista ja Markku Lehmus Etlasta.

  • Jumalanpalvelukset maaliskuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset maaliskuussa 2021

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.