Hyppää pääsisältöön

Kun Maa jää pieneksi – kauaksi lentämisen huima historia

Sarjan tunnuskuva.
Sarjan tunnuskuva. Sarjan tunnuskuva. Kuva: Laura Rahinantti Lockheed Constellation

Tästä artikkelista löydät kuvia ja linkkejä "Kun Maa jää pieneksi"-audiosarjaan.

Kolmiosaisessa sarjassa kerrotaan pitkänmatkanlentämisen huima historia postilennoista uhkarohkeiden mertenylitysten kautta nykyaikaisiin liikennelentokoneisiin, jotka lentävät rutiininomaisesti lähes 20-tuntia kestäviä lentoja. Kolmannen osan lopussa katsotaan myös tulevaisuuteen.

Matkalentoa Tyynen valtameren päällä Boeing 747:n kyydissä.
Matkalentoa Tyynen valtameren päällä. Matkalentoa Tyynen valtameren päällä Boeing 747:n kyydissä. Kuva: Jari Mäkinen Boeing 747,lentomatkustaminen

Jakso 1: Pioneeriajat - Uhkarohkeat Atlantin ylittäjät

Sarjan ensimmäisessä osassa käydään yleisesti läpi lentomatkustamisen pioneeriaikoja ja keskitytään kahteen asiaan: ranskalaiseen lentoyhtiöön nimeltä Aéropostale ja saksalaisiin Zeppelin-ilmalaivoihin.

Ohjelman juonto-osuudet on nauhoitettu Toulousessa , Ranskassa sijaitsevan Le Grand Balcon -hotellin huoneessa 32, joka oli vähän aikaa kirjailija-lentäjä Antoine de Saint-Exuperyn nimikkohuone. Lentäjät eivät juuri ennättäneet olemaan kotonaan, vaan asuivat hotelleissa.

Antoine de Saint-Exuperyn nimikkohuone on sisustettu 1920-luvun tyyliin.
Antoine de Saint-Exuperyn nimikkohuone on sisustettu 1920-luvun tyyliin. 1980-luvulle tultaessa hotelli oli päästetty hyvin huonoon kuntoon, mutta kun se remontoitiin täysin 2000-luvun alussa, rakennettiin tämä huone numero 32 hyvin lähelle alkuperäistä. Antoine de Saint-Exuperyn nimikkohuone on sisustettu 1920-luvun tyyliin. Kuva: Jari Mäkinen Toulouse,Aéropostale,Antoine de Saint-Exupéry

Aéropostale oli ensimmäinen kauas kurottanut lentoyhtiö. Se lensi ensin pienillä postikoneilla ja sittemmin isommilla matkustajiakin kuljettaneilla lentokoneilla Toulousesta Espanjan kautta Afrikan länsirannalle ja sieltä yli eteläisen Atlantin Argentiinaan ja Chileen. Yhtiön tie päättyi 30-luvun lamaan, jolloin ranskalaiset lentoyhtiöt fuusioitiin kaikki yhteen.

L'Envol des Pionniers -museo Toulousessa
L'Envol des Pionniers -museo Toulousessa. L'Envol des Pionniers -museo Toulousessa Kuva: Jari Mäkinen Toulouse,lentäminen,ilmailu,museot,Aéropostale

Toulousessa on viime vuoden lopussa avattu museo nimeltä L'Envol des Pionniers, joka esittelee Aéropostale-yhtiötä, sen lentäjiä, sen aikaa yleisesti ja ennen kaikkea yhtiön taustalla ollutta herraa nimeltä Pierre Georges Latécoère.

Museo sijaitsee Latécoèren entisten lentokonetehtaiden ja lentoyhtiön alkuperäisissä tiloissa Toulousen esikaupunkialueella. Mukana ohjelmassa ovat museojohtaja Jean-Baptiste Desbois ja näyttelypäällikkö Fabrice Cruz.

Fabrice Cruz esittelemässä Salmson 2 -lentokonetta ja kertomassa ammoisten lentäjien työstä.
Fabrice Cruz esittelemässä Salmson 2 -lentokonetta ja kertomassa ammoisten lentäjien työstä. Oppailla on päällään 1920-luvun tyyliin tehdyt vaatteet – sekä vuoden 2020 tapaan kasvoillaan maskit. Fabrice Cruz esittelemässä Salmson 2 -lentokonetta ja kertomassa ammoisten lentäjien työstä. Kuva: Jari Mäkinen Aéropostale,Toulouse,museot,Salmson 2

Netissä on varsin paljon Aéropostalen aikaan liittyvää materiaalia. Aiheeseen voi virittäytyä esimerkiksi tällä tämä France 2 Occitanien tekemällä videolla (ranskaksi), joka kertoo vuonna 2018 järjestetystä tempauksesta, missä joukko harrastajia lähti lentämään Aeropostalen lentoreittiä pitkin Saharaan.

Latécoèren sekä Aéropostalen piloteista on tehty useampikin elokuva. Näistä tunnetuin on vuonna 1949 valmistunut Au grand balcon.

Myös 1970-luvulla tehdyssä, mm. YouTubessa katsottavissa olevassa TV-sarjassa L'Adieu au as (jatkosarja Suomessakin nähtyyn Siipien sankarit -sarjaan) kerrotaan hienosti lentoliikenteen alusta Ranskassa ja Euroopassa.

Latécoère 28 -lentokoneella avattiin lentolinja Etelä-Amerikkaan.
Latécoère 28 oli Aéropostalen ikoninen lentokone, jolla avattiin lentolinja Etelä-Amerikkaan. Koneesta oli ponttooneilla ja pyörillä varustetut versiot. Latécoère 28 -lentokoneella avattiin lentolinja Etelä-Amerikkaan. Kuva: Latécoère-arkisto lentokoneet,Aéropostale,Laté 28,Latécoère
Latécoère 28:n matkustamossa oli korituolit istuimina ja kukkakuvioita seinällä tunnelmaa luomassa.
Latécoère 28:n matkustamossa oli korituolit istuimina ja kukkakuvioita seinällä tunnelmaa luomassa. Latécoère 28:n matkustamossa oli korituolit istuimina ja kukkakuvioita seinällä tunnelmaa luomassa. Kuva: Latecoere-arkisto Laté 28,lentokoneet,matkustamo,korituolit

Koneesta on YouTubessa myös videoita mm. täällä.

Zeppeliinit ja Friedrichshafen

Samoihin aikoihin kun Aéropostale lensi Etelä-Amerikkaan, elettiin Zeppeliinien kulta-aikaa. Valtavilla ilmalaivoilla tehtiin näyttäviä maailmanympärilentoja, huvilentoja eri puolille maailmaa ja myös reittilentoja Saksasta Yhdysvaltoihin. Zeppeliinit olivat lentokoneisiin verrattuna hienoja ja tilavia: niissä oli makuuhytit ja ruokailusalongit, loistohotellin tasoinen palvelu ja mahtavat maisemat. Niiden aika päättyi Hindenburgin onnettomuuteen vuonna 1937.

Friedrichshafenissa, Saksan ja Sveitsin välillä olevan Bodenjärven pohjoisrannalla on Zeppeliinien kotipesä. Kaupungissa on luonnollisesti myös Zeppeliinimuseo, joka on lajissaan maailman paras.

Museossa on kopio osasta Hindenburg-ilmalaivaa.
Zeppelin-museoon on rakennettu täysikokoinen mallikappale Hindenburg-ilmalaivan matkustamosta ja sen lähellä olevista osista. Museossa on kopio osasta Hindenburg-ilmalaivaa. Kuva: Zeppelin-museo / Alexander Fischer zeppelin,ilmalaivat,Zeppelin-museo,Friedrichshafen

Museossa esitellään paitsi kreivi Ferdinand Graf von Zeppelinin perustaman yhtiön tekemiä ilmalaivoja, niin myös ilmalaivatekniikkaa yleisesti. Siellä on myös luonnollisen kokoinen kopio Hindenburg-ilmalaivan matkustajatiloista.

Museosta ohjelmassa on mukana Jürgen Bleibner, jonka innostuneesta, monituntisesta haastattelusta on mukaan saatu vain pieni osa.

Näkymä Hindenburgin matkustamon kopioon.
Näkymä Hindenburgin matkustamon kopioon. Kaikki oli tehty mahdollisimman kevyeksi – jopa tupakkasalongissa ollut piano oli alumiinista rakennettu. Kuvassa on vain pieni osa museossa olevaa matkustamon täysikokoista kopiota. Näkymä Hindenburgin matkustamon kopioon. Kuva: Jari Mäkinen zeppelin,Zeppelin-museo,Hindenburg
LZ 127 Graf Zeppelin.
LZ 127 Graf Zeppelin teki 1920-luvulla pitkiä matkoja ympäri maailman. Ilmalaivat olivat ensimmäisiä ilmojen pitkämatkalaisia. LZ 127 Graf Zeppelin. Kuva: Alexander Cohrs / Wikipedia Graf Zeppelin,zeppelin,ilmalaivat

Koska Zeppelin-ilmalaivayhtiö DELAG:ia johtanut Hugo Eckener oli hyvin PR-henkinen ja koetti myydä ilmalaivoja sekä matkalippuja erityisesti Yhdysvaltoihin ja englanninkieliseen maailmaan, on lennoilta paljon kuvamateriaalia sekä toimittajien tekemiä juttuja. Tässä esimerkkeinä British Pathén filmi lennolta ja elokuvasarja lennolta Rio de Janeiroon: Osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4.

Saksalainen dokumenttielokuva vuodelta 1938 näyttää Hindenburgin seuraajaksi kaavaillun ilmalaiva LZ130:n rakentamista. Hindenburgista on myös paljon filmiaineistoa: mm. jälkikäteen väritettyjä elokuvia ja aluksen tuho (paikalla sen saapumista seuraamassa oli runsaasti kuvaajia ja lehtimiehiä).

Hindenburgin matkustamosta on tehty myös mielenkiintoinen esittely. Ja jos olet kiinnostunut Hindenburgissa olleesta alumiinisesta pianosta, niin sen soittoa on täällä.

Jakso 2: Lentämisestä tulee rutiinia - Paukahtelevien moottorien sinfonia

Toinen maailmansota toi mukanaan pitkänmatkan pommikoneet, joiden tekniikkaa voitiin soveltaa matkustajalentokoneisiin. Ne olivat aiempaa suurempia ja pystyivät lentämään korkeammalla sekä pitemmälle. Juuri ennen sotaa käytössä oli paljon vesilentokoneita. Sellaisella tehtiin myös lennot ns. Kahden auringonnousun lentolinjalla.

Catalina -lentovene lähdössä pitkälle lentomatkalleen vuonna 1943.
Catalina -lentovene lähdössä pitkälle matkalleen vuonna 1943. Catalina -lentovene lähdössä pitkälle lentomatkalleen vuonna 1943. Kuva: Wikipedia Consolidated PBY Catalina
Double Sunrise -lennon lentäneiden "salainen" todistus.
Double Sunrise -lennon lentäneiden "salainen" todistus. Double Sunrise -lennon lentäneiden "salainen" todistus. Kuva: Wikipedia / Public Domain toinen maailmansota,Qantas,Consolidated PBY Catalina

Qantas-yhtiön operoima yhteys Australiasta japanilaisten miehitysalueita vältellen Intiaan on edelleen ennätys: Catalina-vesilentokoneet olivat parhaimmillaan 33 tuntia ilmassa – ilman välilaskuja.

Lennoista on tehty tietysti elokuva (kenties useampikin); tässä yhden traileri.

Qantasin Lockheed Constellation.
Qantasin Lockheed Constellation. Qantasin Lockheed Constellation. Kuva: Qantas Lockheed Constellation

1950-luvulla uudet matkustajakoneet tekivät mahdolliseksi uusia reittejä. Näistä upein oli Lockheed -yhtiön Constellation, jonka mainio mainoselokuva on YouTubessa.

Koneen kilpailija oli Douglasin DC-6 (ja sen edeltäjä DC-4). Tästäkin on mainio esittely netissä. Myös United airlines teku koneistaan mainion mainoselokuvan.

DC-6:t olivat myös sen verran luotettavia, että yhteispohjoismainen lentoyhtiö SAS saattoi aloittaa pohjoisnavan ylitse lennot Yhdysvaltoihin.

SAS:n ensimmäinen napalento saapuu perille.
SAS:n ensimmäinen napalento saapuu perille. SAS:n ensimmäinen napalento saapuu perille. Kuva: SAS Scandinavian Airlines,pohjoisnapa,lentoliikenne,Douglas DC-6
SAS:n pohjoisnapalennoilla käyttämä yksinkertainen navigointiapukartta.
SAS:n pohjoisnapalennoilla käyttämä yksinkertainen navigointiapukartta. SAS:n pohjoisnapalennoilla käyttämä yksinkertainen navigointiapukartta. Kuva: SAS-museo Scandinavian Airlines,pohjoisnapa,karttapohjat
SAS:n napalentojen pelastusvarusteita esillä, mm. neljän hengen makuupussi.
SAS:n napalennoilla mukana olleita pelastusvarusteita esillä SAS-museossa. Kuvassa mm. neljän hengen makuupussi. SAS:n napalentojen pelastusvarusteita esillä, mm. neljän hengen makuupussi. Kuva: Jari Mäkinen Scandinavian Airlines,makuupussit

Ohjelmassa ovat mukanana Australiasta Qantas Founders -museosta Tom Harwood ja Qantasin Airbus A380-pilotti Don Hill, sekä Oslossa olevan SAS-museon johtaja Thore Erik Winderen.

Ilmakuva Qantas Founders -museoon.
Ilmakuva Qantas Founders -museoon. Ilmakuva Qantas Founders -museoon. Kuva: Qantas Founders Museum Qantas Founders Outback Museum

Jakso 3: Jetsetin synty - Kaukomatkaamista kaikelle kansalle!

Suihkumoottori mullisti 1960-luvulla lentämisen ja lentomatkustamisen. Matkat mantereilta toisille sujuivat nopeammin ja koneet pystyivät lentämään entistäkin pitemmälle.

de Havilland Comet RAF:n museossa Iso-Britanniassa.
de Havilland Comet oli ensimmäinen suihkumatkustajakone, mutta lähinnä brittiyhtiöt käyttivät niitä. Kuvan kone on RAF:n museossa Cosfordissa, Iso-Britanniassa. Kone nousi siivilleen 27. heinäkuuta 1949. de Havilland Comet RAF:n museossa Iso-Britanniassa. Kuva: Wikipedia / Tony Hisgett (CC BY 2.0) matkustajakoneet,lentokoneet,de Havilland D.H.106 Comet,Royal Air Force Museum Cosford
Boeing 707.
Boeing 707 oli puolestaan ensimmäinen, laajaan köyttöön tullut suihkumatkustajakone. Se teki ensilentonsa joulukuun 20. päivänä 1957. Boeing 707. Kuva: Boeing Boeing 707
Douglas DC-8.
Douglas DC-8 nousee ilmaan. Ensimmäiset suihkumoottorit eivät olleet erityisen ympäristöystävällisiä. Kone teki ensimmäisen lentonsa 30.5.1958. Douglas DC-8. Kuva: McDonnell Douglas Douglas DC-8

Cometin ensilennosta on tehty dokumenttifilmi. Boeing 707:n promootioelokuva on täällä, Douglas DC-8:n täällä ja ohjelmassa myös mainituista Vicker VC-10:stä (osa 1 ja osa 2) jaIljushin Il-62:sta on videoita YouTubessa.

Boeingin koelentäjä Tex Johnston teki myös 707:n prototyypillä, 378-80:lla taitolentoa. Hänen lentämästään tynnyristä on tehty mainio filmi.

1970-luvulla laajarunkokoneet tekivät matkanteosta myös niin edullista, että lähes kuka tahansa pystyy lentämään kaukomaille. Lentokoneita on puskettu sen jälkeen yhä pitemmille ja pitemmille lennoille, ja nyt pisimmät lennot kestävät jo lähes 20 tuntia.

Boeing 747-
Boeing 747 mullisti lentoliikenteen. Kuvassa ensimmäinen kone on ilmassa ensilennollaan helmikuun 9. päivänä 1969. Boeing 747- Kuva: Boeing Boeing 747
Sisäkuva United Airlinesin 747-koneesta vuodelta 1970.
Sisäkuva United Airlinesin 747-koneen ykkösluokasta vuodelta 1970. Kone oli ensimmäinen ns. laajarunkoinen kone, mitä kuvassa koetetaan vielä korostaa. Sisäkuva United Airlinesin 747-koneesta vuodelta 1970. Kuva: United Airlines Boeing 747
Finnairin DC-10-30ER.
Finnairin ensimmäinen pitkänmatkankone oli DC-8. Sitä seurasi kuvassa oleva DC-10. Näillä Finnair teki myös välilaskuttomia lentoja Tokioon pohjoisnavan päältä ennen kuin reitti Siperian kautta avautui kansainväliselle lentoliikenteelle. Finnairin DC-10-30ER. Kuva: Wikipedia (CC-lisenssillä) Finnair,McDonnell Douglas DC-10-30ER

Australian Qantas haluaa aloittaa Lontoon ja Sydneyn välin lentämisen lähitulevaisuudessa ilman välilaskua. Sitä pitempää non-stop -lentoa on vaikea kuvitella. Tekniikka ei ole enää este, mutta miten matkustajat kestävät?

Kirjoitimme tästä Project Sunrise -hankkeesta täällä.

Qantas Airways flygplan Boeing 787 Dreamliner fotat underifrån.
Superpitkät lennot tehdään kaksimoottorikoneilla. Tässä Boeing 787 Dreamliner kuvattuna alta. Tällaista konetta käytettiin Project Sunrise -tutkimuslennoilla. Qantas Airways flygplan Boeing 787 Dreamliner fotat underifrån. Kuva: EPA-EFE/Brent Winstone Boeing,Boeing 787,lentokoneet,Qantas
Qantasin toimitusjohtaja Alan Joyce ja lentokapteeni Lisa Norman esittelevät isoa karttaa, jossa näkyvät uusien Dreamliner-koneiden koelentojen reitit.
Qantas haluaisi aloittaa non-stop -lennot Lontoosta ja New Yorkista Sydneyn lentoasemalle. Qantasin toimitusjohtaja Alan Joyce ja lentokapteeni Lisa Norman esittelevät isoa karttaa, jossa näkyvät uusien Dreamliner-koneiden koelentojen reitit. Kuva: Qantas Qantas,lentoliikenne
Boeing 777:n moottori kuvattuna koneen sisältä lennon aikana.
Tilastojen mukaan nykyiset kaksimoottoriset pitkänmatkanlentokoneet – kuten kuvassa oleva Boeing 777 – ovat luotettavampia kuin aiemmat monimoottoriset. 777:n siiven alla oleva General Electric GE90 on suurin käytössä oleva lentokoneenmoottori. Boeing 777:n moottori kuvattuna koneen sisältä lennon aikana. Kuva: Jari Mäkinen Boeing 777,General Electric GE90

Tulevaisuudessa siintävät avaruuslentokoneet, joilla kaukolentoja voisi tehdä avaruuden kautta loikaten. Silloin Sydney olisi vain puolentoista tunnin päässä täältä Euroopasta katsoen. Niiden avulla voitaisiin aloittaa myös uudenlaiset kaukomatkat – matkat toisille planeetoille.

Hahmotelma hypersoonisesta lentokoneesta, joka käyttää Reaction Engines -yhtiön Sabre-moottoria.
Hahmotelma hypersoonisesta lentokoneesta, joka käyttää Reaction Engines -yhtiön Sabre-moottoria. Hahmotelma hypersoonisesta lentokoneesta, joka käyttää Reaction Engines -yhtiön Sabre-moottoria. Kuva: Reaction Engines Reaction Engines Limited,Reaction Engines Skylon

Ohjelman viimeisessä osassa jatkavat toisessa osassa alkanutta tarinaa Tom Harwood Australiasta Qantas Founders -museosta ja Qantasin Airbus A380-pilotti Don Hill. Heidän lisäkseen avaruuslentokoneista kertoo Alan Bond Reaction engines -yhtiöstä.

Seattlessa, aivan Boeingin tehtaiden vieressä sijaitseva Museum of Flight on eräs maailman parhaista ilmailumuseoista. Tässä eräs sen lentokonehalleista, missä on mm. aivan ensimmäinen 747 Jumbo Jet.
Seattlessa, aivan Boeingin tehtaiden vieressä sijaitseva Museum of Flight on eräs maailman parhaista ilmailumuseoista. Tässä eräs sen lentokonehalleista, missä on mm. aivan ensimmäinen 747 Jumbo Jet. Seattlessa, aivan Boeingin tehtaiden vieressä sijaitseva Museum of Flight on eräs maailman parhaista ilmailumuseoista. Tässä eräs sen lentokonehalleista, missä on mm. aivan ensimmäinen 747 Jumbo Jet. Kuva: Jari Mäkinen Museum of Flight
KLM:n Constellation Aviodrome-museossa Alankomaissa.
Hollantilainen KLM on lentoyhtiö, joka on lentänyt jo pitkään hyvin pitkiä reittejä. Kuvassa on yhtiön käyttämä Constellation Lalystadissa sijaitsevassa Aviodrome-museossa. KLM:n Constellation Aviodrome-museossa Alankomaissa. Kuva: Jari Mäkinen Lockheed Constellation,Lelystad,KLM,Aviodrome

Ohjelmissa mainittuja (ja muita kiinnostavia) ilmailumuseoita, joissa voi tutustua pitkänmatkankoneisiin

L'envol des pionniers, Toulouse, Ranska
Zeppelin museum, Friedrichshafen, Saksa
Dornier museum, Friedrichshafen, Saksa
Qantas Founders Museum, Longreach, Australia
SAS-museet, Oslo, Norja
Museum of Flight, Seattle, USA

Aeroscopia, Toulouse, Ranska
Le Musée de l’Air et de l’Espace, Le Bourget (Pariisin luona), Ranska
Deutsches Museum, Flugwerft Schleissheim, Schleissheim (Münchenin luona), Saksa
Technik Museum Sinsheim, Saksa
Aviodrome, Lelystad, Alankomaat
RAF Museum Cosford, Shifnal, Iso-Britannia
National Air and Space Museum, Steven F. Udvar-Hazy Center, Chantilly (pääkaupunki Washingtonin luona), USA
Delta Flight Museum, Atlanta, USA
TWA Museum, Kansas City, USA
Pima Air & Space Museum, Tucson, USA
Venäjän Ilmavoimamuseo, Monino (Moskovan luona), Venäjä

Kiinnostavia suomalaisia linkkejä:

Suomen ilmailumuseo, Helsinki-Vantaan lentoasema, Vantaa
DC-yhdistys ry., Malmin Lentoasema, Helsinki

Lisää ohjelmasta