Jari Mäkinen
Yle
Tästä artikkelista löydät kuvia ja linkkejä "Kun Maa jää pieneksi"-audiosarjaan.
Kolmiosaisessa sarjassa kerrotaan pitkänmatkanlentämisen huima historia postilennoista uhkarohkeiden mertenylitysten kautta nykyaikaisiin liikennelentokoneisiin, jotka lentävät rutiininomaisesti lähes 20-tuntia kestäviä lentoja. Kolmannen osan lopussa katsotaan myös tulevaisuuteen.
Jakso 1: Pioneeriajat - Uhkarohkeat Atlantin ylittäjät
Sarjan ensimmäisessä osassa käydään yleisesti läpi lentomatkustamisen pioneeriaikoja ja keskitytään kahteen asiaan: ranskalaiseen lentoyhtiöön nimeltä Aéropostale ja saksalaisiin Zeppelin-ilmalaivoihin.
Ohjelman juonto-osuudet on nauhoitettu Toulousessa , Ranskassa sijaitsevan Le Grand Balcon -hotellin huoneessa 32, joka oli vähän aikaa kirjailija-lentäjä Antoine de Saint-Exuperyn nimikkohuone. Lentäjät eivät juuri ennättäneet olemaan kotonaan, vaan asuivat hotelleissa.
Aéropostale oli ensimmäinen kauas kurottanut lentoyhtiö. Se lensi ensin pienillä postikoneilla ja sittemmin isommilla matkustajiakin kuljettaneilla lentokoneilla Toulousesta Espanjan kautta Afrikan länsirannalle ja sieltä yli eteläisen Atlantin Argentiinaan ja Chileen. Yhtiön tie päättyi 30-luvun lamaan, jolloin ranskalaiset lentoyhtiöt fuusioitiin kaikki yhteen.
Toulousessa on viime vuoden lopussa avattu museo nimeltä L'Envol des Pionniers, joka esittelee Aéropostale-yhtiötä, sen lentäjiä, sen aikaa yleisesti ja ennen kaikkea yhtiön taustalla ollutta herraa nimeltä Pierre Georges Latécoère.
Museo sijaitsee Latécoèren entisten lentokonetehtaiden ja lentoyhtiön alkuperäisissä tiloissa Toulousen esikaupunkialueella. Mukana ohjelmassa ovat museojohtaja Jean-Baptiste Desbois ja näyttelypäällikkö Fabrice Cruz.
Netissä on varsin paljon Aéropostalen aikaan liittyvää materiaalia. Aiheeseen voi virittäytyä esimerkiksi tällä tämä France 2 Occitanien tekemällä videolla (ranskaksi), joka kertoo vuonna 2018 järjestetystä tempauksesta, missä joukko harrastajia lähti lentämään Aeropostalen lentoreittiä pitkin Saharaan.
Latécoèren sekä Aéropostalen piloteista on tehty useampikin elokuva. Näistä tunnetuin on vuonna 1949 valmistunut Au grand balcon.
Myös 1970-luvulla tehdyssä, mm. YouTubessa katsottavissa olevassa TV-sarjassa L'Adieu au as (jatkosarja Suomessakin nähtyyn Siipien sankarit -sarjaan) kerrotaan hienosti lentoliikenteen alusta Ranskassa ja Euroopassa.
Koneesta on YouTubessa myös videoita mm. täällä.
Zeppeliinit ja Friedrichshafen
Samoihin aikoihin kun Aéropostale lensi Etelä-Amerikkaan, elettiin Zeppeliinien kulta-aikaa. Valtavilla ilmalaivoilla tehtiin näyttäviä maailmanympärilentoja, huvilentoja eri puolille maailmaa ja myös reittilentoja Saksasta Yhdysvaltoihin. Zeppeliinit olivat lentokoneisiin verrattuna hienoja ja tilavia: niissä oli makuuhytit ja ruokailusalongit, loistohotellin tasoinen palvelu ja mahtavat maisemat. Niiden aika päättyi Hindenburgin onnettomuuteen vuonna 1937.
Friedrichshafenissa, Saksan ja Sveitsin välillä olevan Bodenjärven pohjoisrannalla on Zeppeliinien kotipesä. Kaupungissa on luonnollisesti myös Zeppeliinimuseo, joka on lajissaan maailman paras.
Museossa esitellään paitsi kreivi Ferdinand Graf von Zeppelinin perustaman yhtiön tekemiä ilmalaivoja, niin myös ilmalaivatekniikkaa yleisesti. Siellä on myös luonnollisen kokoinen kopio Hindenburg-ilmalaivan matkustajatiloista.
Museosta ohjelmassa on mukana Jürgen Bleibner, jonka innostuneesta, monituntisesta haastattelusta on mukaan saatu vain pieni osa.
Koska Zeppelin-ilmalaivayhtiö DELAG:ia johtanut Hugo Eckener oli hyvin PR-henkinen ja koetti myydä ilmalaivoja sekä matkalippuja erityisesti Yhdysvaltoihin ja englanninkieliseen maailmaan, on lennoilta paljon kuvamateriaalia sekä toimittajien tekemiä juttuja. Tässä esimerkkeinä British Pathén filmi lennolta ja elokuvasarja lennolta Rio de Janeiroon: Osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4.
Saksalainen dokumenttielokuva vuodelta 1938 näyttää Hindenburgin seuraajaksi kaavaillun ilmalaiva LZ130:n rakentamista. Hindenburgista on myös paljon filmiaineistoa: mm. jälkikäteen väritettyjä elokuvia ja aluksen tuho (paikalla sen saapumista seuraamassa oli runsaasti kuvaajia ja lehtimiehiä).
Hindenburgin matkustamosta on tehty myös mielenkiintoinen esittely. Ja jos olet kiinnostunut Hindenburgissa olleesta alumiinisesta pianosta, niin sen soittoa on täällä.
Jakso 2: Lentämisestä tulee rutiinia - Paukahtelevien moottorien sinfonia
Toinen maailmansota toi mukanaan pitkänmatkan pommikoneet, joiden tekniikkaa voitiin soveltaa matkustajalentokoneisiin. Ne olivat aiempaa suurempia ja pystyivät lentämään korkeammalla sekä pitemmälle. Juuri ennen sotaa käytössä oli paljon vesilentokoneita. Sellaisella tehtiin myös lennot ns. Kahden auringonnousun lentolinjalla.
Qantas-yhtiön operoima yhteys Australiasta japanilaisten miehitysalueita vältellen Intiaan on edelleen ennätys: Catalina-vesilentokoneet olivat parhaimmillaan 33 tuntia ilmassa – ilman välilaskuja.
Lennoista on tehty tietysti elokuva (kenties useampikin); tässä yhden traileri.
1950-luvulla uudet matkustajakoneet tekivät mahdolliseksi uusia reittejä. Näistä upein oli Lockheed -yhtiön Constellation, jonka mainio mainoselokuva on YouTubessa.
Koneen kilpailija oli Douglasin DC-6 (ja sen edeltäjä DC-4). Tästäkin on mainio esittely netissä. Myös United airlines teku koneistaan mainion mainoselokuvan.
DC-6:t olivat myös sen verran luotettavia, että yhteispohjoismainen lentoyhtiö SAS saattoi aloittaa pohjoisnavan ylitse lennot Yhdysvaltoihin.
Ohjelmassa ovat mukanana Australiasta Qantas Founders -museosta Tom Harwood ja Qantasin Airbus A380-pilotti Don Hill, sekä Oslossa olevan SAS-museon johtaja Thore Erik Winderen.
Jakso 3: Jetsetin synty - Kaukomatkaamista kaikelle kansalle!
Suihkumoottori mullisti 1960-luvulla lentämisen ja lentomatkustamisen. Matkat mantereilta toisille sujuivat nopeammin ja koneet pystyivät lentämään entistäkin pitemmälle.
Cometin ensilennosta on tehty dokumenttifilmi. Boeing 707:n promootioelokuva on täällä, Douglas DC-8:n täällä ja ohjelmassa myös mainituista Vicker VC-10:stä (osa 1 ja osa 2) jaIljushin Il-62:sta on videoita YouTubessa.
Boeingin koelentäjä Tex Johnston teki myös 707:n prototyypillä, 378-80:lla taitolentoa. Hänen lentämästään tynnyristä on tehty mainio filmi.
1970-luvulla laajarunkokoneet tekivät matkanteosta myös niin edullista, että lähes kuka tahansa pystyy lentämään kaukomaille. Lentokoneita on puskettu sen jälkeen yhä pitemmille ja pitemmille lennoille, ja nyt pisimmät lennot kestävät jo lähes 20 tuntia.
Australian Qantas haluaa aloittaa Lontoon ja Sydneyn välin lentämisen lähitulevaisuudessa ilman välilaskua. Sitä pitempää non-stop -lentoa on vaikea kuvitella. Tekniikka ei ole enää este, mutta miten matkustajat kestävät?
Kirjoitimme tästä Project Sunrise -hankkeesta täällä.
Tulevaisuudessa siintävät avaruuslentokoneet, joilla kaukolentoja voisi tehdä avaruuden kautta loikaten. Silloin Sydney olisi vain puolentoista tunnin päässä täältä Euroopasta katsoen. Niiden avulla voitaisiin aloittaa myös uudenlaiset kaukomatkat – matkat toisille planeetoille.
Ohjelman viimeisessä osassa jatkavat toisessa osassa alkanutta tarinaa Tom Harwood Australiasta Qantas Founders -museosta ja Qantasin Airbus A380-pilotti Don Hill. Heidän lisäkseen avaruuslentokoneista kertoo Alan Bond Reaction engines -yhtiöstä.
Ohjelmissa mainittuja (ja muita kiinnostavia) ilmailumuseoita, joissa voi tutustua pitkänmatkankoneisiin
L'envol des pionniers, Toulouse, Ranska
Zeppelin museum, Friedrichshafen, Saksa
Dornier museum, Friedrichshafen, Saksa
Qantas Founders Museum, Longreach, Australia
SAS-museet, Oslo, Norja
Museum of Flight, Seattle, USA
Aeroscopia, Toulouse, Ranska
Le Musée de l’Air et de l’Espace, Le Bourget (Pariisin luona), Ranska
Deutsches Museum, Flugwerft Schleissheim, Schleissheim (Münchenin luona), Saksa
Technik Museum Sinsheim, Saksa
Aviodrome, Lelystad, Alankomaat
RAF Museum Cosford, Shifnal, Iso-Britannia
National Air and Space Museum, Steven F. Udvar-Hazy Center, Chantilly (pääkaupunki Washingtonin luona), USA
Delta Flight Museum, Atlanta, USA
TWA Museum, Kansas City, USA
Pima Air & Space Museum, Tucson, USA
Venäjän Ilmavoimamuseo, Monino (Moskovan luona), Venäjä
Kiinnostavia suomalaisia linkkejä:
Suomen ilmailumuseo, Helsinki-Vantaan lentoasema, Vantaa
DC-yhdistys ry., Malmin Lentoasema, Helsinki
