Hyppää pääsisältöön

Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää

kivikautiseen asuun pukeutunut opas turvemajan edessä
Yli-Iin Kierikkikeskuksessa voi aikamatkustaa pohjoisen kivikauteen. kivikautiseen asuun pukeutunut opas turvemajan edessä Kuva: Kuva Yle/Lea Froloff, kuvitus Heidi Gabrielsson 2020 kivikausi,Esihistoria,Kierikkikeskus

Yhtenäinen historia on myytti. Suomeen on siirrytty tuhansien vuosien aikana niin etelästä, lännestä kuin idästäkin. Vertailemalla arkeologian, kielitieteen ja geenitutkimuksen tuloksia saadaan tarkempi käsitys suomalaisten alkuperästä.

Jääkauden jälkeen kasvillisuus ja eläimistöä palasi vähitellen nykyään Suomeksi kutsutulle alueelle. Myös ihminen levittäytyi uusien elinalueiden perässä pohjoiseen. Moni pimeään syksyyn kyllästynyt haluaisi tietää, ketä voisi syyttää syntymisestä Suomeen.

Ajasta ennen kirjoitustaitoa eli esihistoriasta voidaan saada käsitys arkeologisten esinelöytöjen avulla. Työkalun osa, ruukunpala tai hautapaikka sijoittuu aiempien löytöjen perusteella aikajanalle ja kertoo paikalla eläneiden kulttuurista.

Nuorakeramiikan palasia ja vasarakirveitä pöydällä.
Nuorakeramiikan palasia ja vasarakirveitä pöydällä. Kuva: Nella Nuora / YLE Helsingin yliopisto,historiallinen arkeologia,arkeologia,vasarakirveskulttuuri,nuorakeramiikka,Elisabeth Holmqvist-Sipilä

Arkeologia tutkii esineiden avulla, keitä jälkien jättäjät olivat. Se pyrkii selvittämään, mistä ja minne ihmiset liikkuivat, keiden kanssa olivat tekemissä, miten kulttuurit muuttuivat ajan saatossa.

Myös kieli kantaa mukanaan merkkejä menneisyydestä. Uusi sana ilmestyy kieleen kun kulttuuriin ilmestyy uusi ilmiö, joka tarvitsee nimen. Nykyhetken kielestä voi siten löytää ajallisia kerrostumia jotka valaisevat esihistoriaa.

Kierikikeskuksessa järjestetyn kivikauden asumistestin asukkaista kivikautisen asunnon nuorion ympärillä helmikuussa 2020.
Kierikikeskuksessa järjestetyn kivikauden asumistestin asukkaista kivikautisen asunnon nuorion ympärillä helmikuussa 2020. Kuva: Risto Degerman / Yle Kierikkikeskus,Kierikkisaaren asuinpaikka,kivikausi,Kivikausi Suomessa,nuotio,heimo,historia,arkeologia,kokeellinen arkeologia,Kuvituskuvat käyttövapaat

Historiallinen kielitiede selvittää sanojen alkuperää ja rakentaa kielellistä aikajanaa. Tutkimalla sanojen esiintymistä, merkitystä ja äänteiden kehitystä saadaan selville miten ja milloin erilaiset ihmisryhmät ovat olleen vaikutuksessa toisiinsa. Esimerkiksi paikannimistöntutkimus tuo uutta tietoa Pohjois-Euroopan asutushistoriasta ja etnisestä historiasta.

Geenitutkimuksen avulla pyritään valottamaan suomalaisten alkuperää. Suomalais-ugrilainen muinais­genomi­projekti osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä eri aikaan eri suunnista alueelle siirtyneet ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään.

ohtori Teemu Smura sekvenssilaitteen kannssa.
ohtori Teemu Smura sekvenssilaitteen kannssa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle COVID-19,virologia,laboratoriot,biolääketiede,DNA,Teemu Smura,sekvenssilaite

Ongelmatonta eri tieteenalojen tiedonsirujen yhdistäminen ei ole. Arkeologiset kulttuurialueet ovat tavallisesti kerrostuneita niin, että ne sisältävät monia eri suunnista peräisin olevaa kulttuuriperintöainesta, minkä vuoksi tutkijan on sen perusteella käytännössä mahdotonta sanoa jotain kielellisestä tilanteesta.

Kielitiedekään ei täysin paljasta historian hämärässä tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi kielenvaihto ei aina edellytä valtavaa maahanmuuttoa, koska se on pikemmin sosiaalisesti motivoitunut kuin väestömäärän ylivoimasta johtuva ilmiö; historiasta tunnetaan useita tapahtumia, joissa vähemmistön kieli valtaa alueen.

Tummia pilviä vasten näkyy pakolaisten silhuetteja
Tummia pilviä vasten näkyy pakolaisten silhuetteja Kreikka,Turkki,pakolaiset

Genetiikka kertoo lahjomattomasti nykysuomalaisen geenien alkuperän, mutta ei paljasta esimerkiksi aikoinaan alueelle siirtyneen uuden väestöryhmän kulttuurisia vaikutuksia. Geenitutkimus voi todistaa väestöryhmän katoamisen tai sulautumisen, mutta ei esimerkiksi kielen esihistoriaa. Geenit ja kulttuurit eivät siirry aina yhtä matkaa.

Tarton yliopiston historian ja arkeologian instituutin johtajan Valter Langin teos Homo Fennicus kahlaa läpi itämerensuomalaisen esihistorian tutkimuksen. Langin kirja perustuu genetiikan, kielitieteen ja arkeologian uusimpiin tutkimustuloksiin. Aristoteleen kantapäässä vieraillut Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen syntysijoja. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri