Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Flinkkilä & Kellomäki pääkuva

Suhde rahaan opitaan jo lapsena – hallitseeko rahankäyttöäsi järki vai tunne?

Laura Holmström, Ani Kellomäki ja Maarit Lassander
Laura Holmström, Ani Kellomäki ja Maarit Lassander Kuva: Harri Hinkka, Yle Flinkkilä & Kellomäki,maarit lassander

Ammattijärjestäjä Laura Holmström tietää, miksi asiakkaalta pääsee usein ovella itku. Tavaraan ja kuluttamiseen sitoutuu valtava määrä tunteita, jotka entinen shoppailuholisti tunnistaa. Rahasta ja tunteista kirjan kirjoittanut psykologi Maarit Lassander muistuttaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä oppia paremmaksi rahankäyttäjäksi.

“Kaikkea on, ja rahani riittää”, lauloi Kirka Suomen euroviisukarsinnoissa vuonna 1972. Sama tunnelma oli vuosikymmen myöhemmin vallalla Laura Holmströmin lapsuudenkodissa, josta ajan hengen mukaisesti löytyivät leipäkoneet ja videokamerat.

- Ei ollut tietoakaan, että olisi ollut jostain pulaa. Onnen täyttymys oli ostaa lelukaupasta haaveillut jutut, mutta ilo unohtui jo yhden illan jälkeen, kun lelu hukkui muiden nallejen ja nukkejen sekaan. Meillä oli niin valtavasti sitä lelua siellä, Laura muistelee.

Lapsi-Laura oli onnellinen materiasta, mutta myöntää jälkikäteen miettineensä, korvattiinko tavaralla jotakin perheen tunneilmapiirissä.

- Kun mietin luokkakaverien perheitä, mietin, että onkohan meillä ollut tarpeeksi sitä, mitä olisi tarvinnut: läheisyyttä ja sanoja.

Vanhempien erotessa rahankäyttö kärjistyi entisestään. Lapset pääsivät isän kanssa huvipuistoon vähän väliä ja kävivät ulkona syömässä.

- Ei silloin puhuttu laatuajasta, mutta ei me arkea eletty. Isän kanssa se oli yhtä juhlaa. Kun oltiin menossa, kaikki oli hyvin.

Onnellisempaa elämää ostamalla

Aikuiseksi kasvettuaan Laura jatkoi samankaltaista kulutuselämää. Oli ihana koti hienolla alueella ja kaikki ulospäin kunnossa.

- Ei tullut kuuloonkaan, että olisin alkanut köyhäillä. Opiskelin ja tein töitä. Halusin mukautua siihen, miltä kaupungissa näytettiin.

Työ kauneudenhoitoalalla liekitti rahankäyttöä.

- Hyvätuloiset asiakkaat kertoivat Balin matkoistaan ja hienoista autoistaan. Se imaisi mukaansa. Tuli tavoitteeksi päästä siihen samaan.

Vasta isän kuolema pysäytti Lauran miettimään, mikä elämässä oikeastaan on arvokasta. Tavara kuolinpesässä ei tuonutkaan rakasta isää takaisin.

- Siitä alkoi valtava muutos arvoissa. Mietin, kuka olen ja mitä oikein haluan elämältä. Lopulta opiskelin ammattijärjestäjäksi.

Nykyisin Laura auttaa asiakkaita järjestämään kotia ja samalla tunteita ostamisen takana. Joskus jo ovella tulee vastaan itkuinen ihminen.

- Samalla, kun järjestämme kotia, ruodimme elämää ja kipukohtia. Vähitellen siinä kirkastuu, ettei kaikkea paljoutta tarvitakaan hyvin voimiseen. Syntyy esimerkiksi ymmärrys, ettei rakkaan ihmisen muistamiseen tarvita esineitä.

Perheen rahankäyttö ratkaisee

Psykologi Maarit Lassander yllättyi itsekin huomatessaan, että tutkimusten mukaan lapsen käsitys rahankäytöstä alkaa muodostua jo hyvin varhain, alle 7-vuotiaana. Myöhemmin käsitystä on vaikea muuttaa. Lapsi omaksuu ajatuksia rahankäytöstä vanhemmiltaan silloinkin, kun vanhempi ei sitä huomaa.

- Aika paljon lapset kuulevat sellaistakin, mitä emme tahtoisi heidän kuulevan.

Myöhemmin aikuisuudessa lapsuudenkodin opit saattavat alitajuisesti vaikuttaa voimakkaastikin siihen, millaisia kulutusvalintoja tehdään. Yksi saattaa varttua huolettomaksi tuhluriksi, toinen ahdistua taloudestaan silloinkin, kun tarvetta ei ollenkaan olisi. Tunteita rahankäytön taustalla ei helposti tunnisteta.

Raha-asioista ei Suomessa juuri jutella avoimesti - kotona tai vaikkapa kaveripiirissä - ja moni kantaa häpeää rahankäytöstään. Tuntuu siltä, että kaikki muut ovat paremmin kukkaronsa tasalla. Sosiaalinen mediakin luo kuvaa siitä, että kaikilla muilla on kaikki paremmin.

- Ollaan jotenkin yksin siinä omassa kuplassa, että hoidan kulissien takana raha-asiat, vaikka me ollaan kuitenkin aika samassa veneessä tämän kanssa, Maarit toteaa.

Maarit puhui itsekin vasta aikuisena isänsä kanssa suoraan vaikkapa palkasta. Kaveripiirissä rahasta ei juteltu juuri lainkaan.

- Siitä olisi ollut apua kaikille. Se olisi poistanut sitä painetta, että täytyy tehdä ja tietää kaikki yksin, Maarit miettii.

Koronakevät ja toisen aallon uhka ovat saaneet monen kodin rahamietteet erityisellä tavalla pintaan. Maarit muistuttaa, että varsinkaan nyt ei pitäisi kantaa rahahäpeää.

- Moni on nyt ihan uudessa tilanteessa ja kaikki on epävarmaa. Se voi nostattaa esiin tunteita, joita ei koskaan ennen ole joutunut kohtaamaan. Olisi hyvä muistaa, että tästä voisimme kaikki puhua yhdessä, ja löytää myös yhdessä tilanteeseen ratkaisuja.

Maarit Lassander
Psykologi Maarit Lassander. Maarit Lassander Kuva: Harri Hinkka, Yle Flinkkilä & Kellomäki

Tiedostaminen auttaa

Koska tunteilla on niin suuri merkitys raha-asioiden hoitamisessa, niihin kannattaa tutustua kaikessa rauhassa. Mikäli oma kuluttaminen mietityttää, Maarit ja Laura kehottavat käymään arvopohdintaa: onko elämä sellaista, jota toivoisi sen olevan? Ostanko tavaroita johonkin muuhun kuin oikeaan tarpeeseen - ehkä jonkin ikävän tunteen tai tyhjyyden kokemuksen paikkaamiseen? Voisiko tyhjyyden tunteita käsitellä muuten kuin rahaa käyttämällä?

- Tiedetään, että jos meillä on puutetta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, niin me käännytään muualle, esimerkiksi materian puoleen, Maarit toteaa.

- Kaipaisin myös lisää arvokeskustelua siitä, ettei vaurastuminen ja raha ole kaikille tärkeää, ja että esimerkiksi rahoja sijoittaessaan voi miettiä esimerkiksi eettisiä kohteita.

Ja vaikka lapsuudenkodista peritäänkin paljon tottumuksia, ei koskaan ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa. Siitä on hyvänä esimerkkinä Laurankin tarina. Entisellä himo-ostajalla on nykyisin ihan erilainen suhde rahaan ja kuluttamiseen. Uusi tulevaisuudenhaavekin on alkanut kyteä mielessä.

- Olisi mahtavaa olla kokonaan velaton! Sitä kohti tässä mennään, Laura kertoo.


Flinkkilä & Kellomäki TV1 lauantaina 12.9. klo 17.10. ja sunnuntaina 13.9. klo 9.05 ja Yle Areena