Hyppää pääsisältöön

Kauneusleikkaus aiheutti Katin poskeen kuolion ja Ninalle monen sentin arvet ohimoille

Potilasvahinkoilmoituksen jälkeen kirurgi alkoi muokata heidän potilastietojaan, nyt asiaa tutkii poliisi

Kati ja Nina ovat käyttäneet epäonnistuneiden kauneusleikkausten korjaamiseen tukun rahaa. Potilastietojaan he eivät ole saaneet korjatuksi.

Viisikymppinen Kati on aina ollut huolellinen ulkonäöstään. Siksi runsas vuosi sitten tehdyn kasvojenkohotusleikkauksen jäljet hävettävät.

Leikkauksen seurauksena Katin poskien iho on muuttunut tummanpunaiseksi. Poskeen on jäänyt kuoppa ja kohouma.

Kati ei tavannut äitiään tai veljeään vuoteen.

– Keksin selityksiä, miksi ei voi tavata. Olen myös vältellyt vakioasiakkaita. Yhdelle valehtelin, että sormi on poikki.

Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) tehdyn kantelun jälkeen Katin kirurgi muokkasi hänen potilastietojaan. Näin ollen PVK on käsitellyt Katin henkilövahinkoasiaa sellaisen potilastietojen perusteella, jotka eivät Katin mukaan pidä paikkansa.

Kati sohvalla koirien kanssa.
Katin mielestä kasvojenkohotusleikkaus epäonnistui. Potilasvakuutuskeskuksen mukaan kyse ei ollut korvattavasta henkilövahingosta. Kati sohvalla koirien kanssa. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT

Viisikymppinen Nina kävi kasvojenkohotuksessa saman kirurgin vastaanotolla. Hän on hankkinut tummakutrisen peruukin peittämään epäonnistuneen kasvojenkohotuksen jälkiä. Kasvojenkohotus jätti Ninan ohimoille senttien arvet ja kaljut kohdat.

Hän on käynyt leikkauksen jälkeen kuukausien paperisotaa vahingon korjaamiseksi. Kirurgi on muokannut myös hänen potilastietojaan paikkansa pitämättömiksi.

– Olen masentunut, eristäydyn ihmisistä, Nina sanoo.

Kyse on myös isoista rahoista. Katilla on vuoden aikana kulunut kasvojenkohotukseen ja jälkien korjaamiseen noin 10 000 euroa. Ninalla 6000–7000 euroa.

Asian arkaluontoisuuden vuoksi Kati ja Nina esiintyvät tässä jutussa vain etunimillään. MOT on tutustunut heidän terveydentilaansa liittyviin papereihin.

Kun kysyin, kuinka kauan toipuminen kestää, lääkäri sanoi, että ”kaksi viikkoa, niin olet biletyskunnossa”― Kati

Roikkuvat posket kuntoon kasvonkohotuksella

Viisikymppinen Kati halusi freesata ulkonäköään keväällä 2019.

– Mulla oli suvun naisten rasite, roikkuvat suupielet, sellaiset bulldoggiposket. Ne häiritsivät minua. Halusin, että kasvoni laitetaan kerralla kuntoon.

Kati oli säästänyt rahaa kauneusleikkausta varten kolme vuotta. Hän valitsi pitkään alalla olleen plastiikkakirurgin vastaanoton. Kohotus tehtiin niin sanotulla MACS-tekniikalla, jossa toipumisajan piti olla lyhyt.

– Kun kysyin, kuinka kauan toipuminen kestää, lääkäri sanoi, että ”kaksi viikkoa, niin olet biletyskunnossa”.

Kati oli tyytyväinen. Hän pystyisi toipumaan kesälomansa aikana ja palaisi töihin kahden viikon kuluttua.

Katin leikannut lääkäri on myöhemmin kiistänyt luvanneensa nopeaa toipumista, sillä toipuminen on aina yksilöllistä.

Katin tapauksessa toipumisaika ei ollutkaan niin lyhyt kuin hän kuvitteli.

Katso videolta, miten Katin paraneminen eteni. Video ei välttämättä sovi herkimmille.

Roikkuluomia korjattiin otsankohotuksella

Viisikymppinen Nina kärsi roikkuvista silmäluomista, jotka haittasivat näkökykyä. Hän on leikkauttanut silmäluomiaan kahdesti.

Talvella 2016 plastiikkakirurgi kieltäytyi tekemästä uutta silmäluomileikkausta. Ainoa pysyvä lopputulos saataisiin hänen mukaansa tähystyksellisellä otsankohotusleikkauksella. Otsaa nostettaisiin kolmen koukun avulla ylöspäin, kallon luuhun porattaisiin koukkuja varten pienet reiät. Paranemisen piti kestää pari viikkoa.

– Mä ajattelin, että mä en missään tapauksessa suostu sellaiseen. Mutta kun paikalla ollut hoitajakin kertoi, että hänellekin oli tehty sama operaatio kuukautta aikaisemmin, suostuin lopulta vastahakoisesti, Nina sanoo.

Leikkaus tehtiin vajaan kuukauden kuluttua. Tytär tuli hakemaan Ninaa illansuussa. Hänen ensimmäiset sanansa olivat: ”Mitä helvettiä sulle on tehty?” Ninan ohimoiden molemmin puolin oli vajaan kymmenen sentin pituiset ja noin sentin leveät arvet. Metalliset hakaset pitivät haavoja kiinni.

Ninan ohimojen yläpuolella olevat arpikudokset.
Ninan otsan arvet runsaat neljä vuotta leikkauksen jälkeen. Hiukset eivät ole vieläkään kasvaneet arpien kohdille. Ninan ohimojen yläpuolella olevat arpikudokset. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT

Rasvansiirto pahensi poskien tilannetta

Katin kasvot eivät parantuneet kasvojenkohotusleikkauksen jälkeen. Kirurgi ei osannut selittää, mistä ihon epätasaisuudet ja värimuutokset johtuivat. Parin kuukauden kuluttua operaatiosta hän tarjosi ratkaisuksi nanofat-rasvansiirtoa.

– En ollut tavannut leikkauksen jälkeen vapaa-ajalla ketään, olin käynyt vain töissä. Päässä oli synkät mietteet, kävin yksin metsässä kävelemässä. Vastaanotolla multa pääsi itku, olin hermorauniona. Kirurgi sanoi, että ei hätää, korjataan poski.

Plastiikkakirurgi lupasi operaation Katille ilmaiseksi. Katin mukaan rasvansiirto vain pahensi tilannetta.

– Iho kiristyi entistä enemmän, kasvot menivät vaan pahemman näköisiksi, entistä punaisemmiksi. Näytin ilmapallolta. Aikaisempi turvotus oli juuri laskeutunut, nyt oltiin taas alkupisteessä ja se tuntui turhauttavalta, Kati kertoo.

Katille tuli operaation jälkeen tulehduskierre kasvoihin ja hän joutui syömään monta viikkoa antibiootteja.

Kati kanteli Potilasvahinkokeskukseen

Kati päätti konsultoida toista plastiikkakirurgia. Katin mukaan tämä oli sitä mieltä, että nanofat-käsittely oli tehty liian aikaisin, leikkauksen jälkeen olisi pitänyt odottaa ainakin puoli vuotta.

Ote asiakirjasta.
Ote asiakirjasta. MOT

Myöhemmin Kati konsultoi vielä kolmatta lääkäriä. Tämä arvion mukaan poskeen oli tullut leikkauksessa vaurio.

Ote lääkärinlausunnosta.
Ote lääkärinlausunnosta. MOT

Lausunnon kirjoittanut plastikkakirurgi kehotti Katia tekemään ilmoituksen henkilövahingosta Potilasvahinkokeskukseen. Kati teki sen syyskuussa 2019.

Kolmen kerran vampyyrihoitokuuri 900 eurolla

Kymmenen sentin mittaiset arvet näkyivät Ninan ohimoilla edelleen kesällä 2019, noin kolme vuotta otsankohotusleikkauksen jälkeen.

Tytär patisti Ninaa menemään tapaamaan lääkäriä uudelleen. Plastiikkakirurgi ehdotti hiustenkasvun vauhdittamiseksi PRP-hoitoa eli plasmahoitoa. Sitä kutsutaan myös vampyyrihoidoksi. Asiakkaan omasta verestä erotellaan hoidossa käytettävä plasma. Se injektoidaan ihon alle, jonka jälkeen alue mikroneulataan.

Kolmen kerran hoitokuuri maksoi Ninalle 900 euroa.

– PRP-hoito oli aivan kamala. Päähän pistettiin piikkejä, jotka sattuivat kamalasti. Neulaus kesti varmaan tunnin.

Koska tämäkään hoito ei Ninan mielestä tepsinyt, hän meni toisen lääkärin konsultaatioon. Lääkärin mielestä Nina voisi tehdä Potilasvakuutuskeskukselle valituksen poikkeavien arpien ja puutteellisen tiedonsaannin vuoksi.

Asiantuntijalääkäri:

Ote asiakirjasta.
Ote asiakirjasta. MOT

Nina teki ilmoituksen potilasvahingosta Potilasvakuutuskeskukselle.

Ilmoitusten jälkeen, syksyllä 2019, Katin ja Ninan tapaukset mutkistuvat entisestään.

Vahingonkorvauksia maksetaan vain harvoin

  • Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) on vuodesta 2016 lähtien tullut kaikkiaan 45 kauneuskirurgiaan liittyvää yhteydenottoa. Valtaosa on koskenut plastiikkakirurgiaa, kasvojenkohotuksista on tullut kolme ja silmäluomileikkauksista kaksi yhteydenottoa.
  • Potilasvakuutuskekuksessa (PVK) ratkaistiin vuonna 2019 yhtensä 116 tapausta, joissa erikoisalaksi on tilastoitu plastiikkakirurgia. Näistä 26 tapausta katsottiin korvattaviksi potilasvahingoiksi.
  • PVK:ssa ei ole tietoa tapauksista, joissa potilasasiakirjamerkintöjä olisi vahinkoilmoituksen johdosta jälkikäteen muutettu, eikä tällaisia tapauksia mitenkään tilastoida.

Lokitiedot osoittavat potilastietojen muutokset

Lokakuussa 2019 Kati sai soiton kasvojenkohotuksen tehneeltä plastiikkakirurgilta. Kirurgi oli saanut PVK:sta tiedon, että Kati oli tehnyt hoidostaan vahinkoilmoituksen. Kirurgi sanoi olevansa pettynyt Katiin ja kehotti tätä katsomaan peiliin.

– Mitään muuta en kolmen kuukauden aikana ollut tehnytkään kuin katsonut kauhistuneena peiliin, Kati toteaa.

Plastiikkakirurgi vahvistaa MOT:lle soittaneensa Katille, mutta kiistää puheet pettymyksestä. Yhteydenpito potilaisiin on lääkärin mukaan normaalia käytäntöä.

Jo samana päivänä potilastietojen lokitiedoista näkyy, että kirurgi on tehnyt Katin potilastietoihin muutoksia.

Potilastietomerkinnät on tehtävä viivytyksettä

  • Potilastietojen käsittelyä säädetään tarkasti eri laeissa, mm. EU:n tietosuoja-asetuksessa, potilaslaissa sekä asetuksessa potilasasiakirjoista.
  • Terveydenhuollon yksiköillä on velvoite laatia potilasasiakirjat, se palvelee potilaan hoitoa ja oikeusturvaa.
  • Merkinnät tulee tehdä viivytyksettä, viimeistään viiden vuorokauden kuluttua siitä, kun potilas poistuu vastaanotolta.
  • Jos lääkäri myöhemmin huomaa tehneensä virheen potilastietojen merkinnässä, virhe on korjattava viipymättä ja sekä alkuperäinen että korjattu merkintä on oltava myöhemmin luettavissa.
  • Potilasasiakirjoihin on myös merkittävä korjauksen tekijän nimi, päivämäärä ja korjauksen teon peruste.
  • Jokainen voi käydä tarkastelemassa omia terveystietojaan Kanta-palvelussa.

”Mikään korvaus ei tuo minulle hiuksiani takaisin”

– Nina

Omakannasta näkee vain osan potilastiedoista

Kati ja Nina yrittivät saada Omakannasta kopiot potilastietohistoriastaan, mutta yllätyksekseen he eivät niitä sieltä saaneet.

Kanta-palvelussa näkyvät lääkärin viimeksi tekemät potilastietomerkinnät sekä niin sanotut lokitiedot eli tiedot siitä, milloin potilasasiakirjoja on viimeksi muokattu. Sitä, millainen alkuperäinen teksti on ollut, ei potilas pääse näkemään.

Alkuperäisiä merkintöjä on pyydettävä kirjallisena merkinnät tehneeltä terveydenhuollon yksiköltä.

– On erittäin poikkeuksellista, että ihmiset eivät saisi heitä koskevia tietoja. Tällainen on vakava tilanne, sillä se voi vaikuttaa oman terveyden hoitamiseen. Ehdoton pääsääntö on, että tiedot on luovutettava, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ei muista Lääkäriliiton käsitelleen tapauksia, jossa potilastietoja olisi muutettu epäasianmukaisesti.

– Potilastietoja kannattaa tarkistaa. Joskus on eteen tullut tapauksia, joissa potilastietoja on mennyt väärän potilaan kansioon. Tai lääkkeitä on määrätty epähuomiossa nimi- tai syntymäaikakaimalle, Myllymäki kertoo.

Kirurgi teki lauseiden mittaisia lisäyksiä

Kati huomasi potilastietoihinsa tehdyt muutokset, sillä hän oli ottanut matkan varrella omakannasta kuvakaappauksia tiedoistaan. Kun kesällä 2019 tulostettuja potilastietoja verrataan myöhempiin asiakirjoihin, paljastuu, että joidenkin käyntien kohdalle on tehty useiden lauseiden mittaisia lisäyksiä.

”Asiakkaalla on ollut - - - hiusten kasvuongelmat jo ennen leikkausta ja ohimon alueella on ollut hiuslisäkkeet”, ”kasvon alueella on kuperosa iho-ongelmat.”
”ihonalaisen kerroksessa paljon vierasmateriaalia eli sulamattomat ihonsisäiset ja ihonalaiset langat”

Katin mukaan lisätyt tiedot eivät pidä paikkansa. Hänen ohimoillaan ei ole koskaan ollut hiuslisäkkeitä, sellaisia ei ylipäätään käytetä ohimoiden alueella. Hän ei myöskään ole koskaan kärsinyt punoittavasta couperosa-ihosta.

Katin mukaan ei myöskään ole mahdollista, että hänen keskikasvojensa alueella olisi sulamatonta materiaalia.

– Vuonna 2016 minulle tehtiin leuan ja kaulan alueelle kevyt kohotus, jossa käytettiin mesolankoja. Ne sulavat 3–4 kuukauden jälkeen itsestään pois. Ne on valmistettu samasta materiaalista, jota käytetään leikkausten jälkeen haavojen ompeluun, Kati kertoo.

Nina huomasi potilastietojensa muutokset, kun hän kävi omakannassa uusimassa lääkereseptiä.

Tietoihin oli muun muassa lisätty lause:

”Tupakoi 1,5-2 askia päivässä -vain tämä voi selittää hiustenlähtö.” ”Asiakkaalle ei missään tapauksessa annettu takuu PRP hoidosta. Asiakas halua kokeilla PRP hoito.”

– En tuossa vaiheessa polttanut tupakkaa lainkaan, Nina sanoo.

Kirurgi kiistää saaneensa oikaisupyyntöjä

Kati lähetti lokakuussa 2019 kirjallisen muistutuksen plastiikkakirurgin klinikalle potilastietojen muuttamisesta. Lain mukaan virheelliset tiedot on oikaistava. Jos lääkäri kieltäytyy, hänen on annettava asiasta kirjallinen selvitys. Klinikka ei ole vastannut oikaisupyyntöön, potilastietoja ei myöskään ole korjattu. Myös Nina on tuloksetta pyytänyt tietojensa oikaisua.

MOT tavoitti naisia hoitaneen plastiikkakirurgin. Hän halusi antaa vastaukset kysymyksiin sähköpostitse. Kirurgi kertoo, että hän ei ole saanut kumpaakaan oikaisupyyntöä.

–Mikäli asiakas olisi tai asiakkaat olisivat lähettäneet pyynnöt meille ja asia olisi mennyt meiltä epähuomiossa ohi, meihin olisi varmasti saanut yhteyden asian ratkaisemiseksi, kirurgi kertoi sähköpostitse.

Plastiikkakirurgi kertoo, että hän teki muutokset potilastietoihin sen jälkeen, kun hän sai PVK:ltä selvityspyynnön asiasta.

–Kuitenkaan valitettavasti potilaskäyntien yhteydessä ei aina ehdi tai ole mahdollistakaan kirjoittaa kaikkia tietoja samalla kertaa. Lääkärillä on oikeus tehdä lisäyksiä asiakkaan kertomuksiin.

Haastattelun jälkeen kirurgin juridinen avustaja otti yhteyttä. Viestissään hän kertoi, että kyse on ollut potilasasiakirjoihin tehdyistä lääketieteellisesti perustelluista ja oikeista lisäyksistä. Avustajan mukaan kirurgi ei ollut saanut potilailta kirjallista oikaisupyyntöä haltuunsa, eikä häneltä ollut myöskään suullisesti pyydetty oikaisemaan potilasasiakirjamerkintöjä.

”Mua on hävettänyt hirveesti se, miltä nyt näytän. Ei tulisi mieleenkään vielä tänä päivänäkään, että tulisi tilanne, jossa joku näkisi minut ilman meikkiä”

– Kati

Potilasta pompotellaan viranomaiselta toiselle

Nina on kannellut potilastietojen muuttamisesta eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä Valviralle. Valvira siirsi asian aluehallintovirastolle (Avi). Oikeusasiamies ja Avi totesivat, että niillä ei ole asiaan toimivaltaa.

– Tämä on hyvin tyypillistä, ihmisiä pompotellaan viranomaiselta toiselle, julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Hän on erikoistunut informaatio-oikeuden ja sähköisen hallinnon kysymyksiin.

– Potilastietoihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Potilaan näkökulmasta luukkuja on liian monta, kukaan ei kerro, mistä voisi saada oikeussuojaa.

Tietojen luovuttamatta jättämisestä voi kannella Tietosuojavaltuutetun toimistoon. Sinne tulee noin sata ilmoitusta vuodessa tapauksista, joissa henkilö ei ole saanut pyynnöstä huolimatta omia potilastietojaan.

Tietoja voidaan kieltäytyä luovuttamasta vain silloin, jos tietojen luovutuksesta katsotaan syntyvän vakavaa vaaraa potilaalle itselleen tai hänen hoidolleen.

– Tiedossani ei ole tilannetta, jossa tietoja ei olisi annettu, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo.

Potilastietoihin pitäisi kirjata vain potilaan hoitoon liittyviä tietoja ja kirjaukset tulisi tehdä viipymättä.

– Potilasasiakirjoihin merkitään vain potilaan hoitoon liittyviä asioita. Miten lääkäri voi muistaa, mitä useita kuukausia tai vuosia sitten on vastaanotolla tapahtunut tai puhuttu? Tomi Voutilainen sanoo.

Kati ja Nina ovat tehneet rikosilmoituksen

Kati ja Nina ovat taistelleet oikeuksiensa puolesta yli vuoden. He ovat tehneet rikosilmoituksen potilastietojensa muuttamisesta ja jutut ovat poliisilla esiselvitysvaiheessa.

Tuomioistuimiin päätyneistä tapauksista ei ole tilastoja. MOT kertoi vuonna 2013 tapauksesta, jossa lääkäri tuomittiin tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomisesta kun hän oli muuttanut potilastietoja ilman asianmukaisia merkintöjä muutoksen tekijästä ja perusteesta. Rangaistuksena oli varoitus.

Plastiikkakirurgi ei ole saanut huomautuksia Valviralta eikä häntä ole tuomittu rikoksista.

Nina pöydän ääressä.
Nina ei halua mennä ihmisten ilmoille ilman peruukkia. – Olen masentunut, eristäydyn ihmisistä, hän sanoo. Nina pöydän ääressä. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT

Nina sai korvauksen potilasvahingosta – Kati ei

Kati sai tammikuussa potilasvahinkoilmoitukseensa kielteisen päätöksen, PVK:n mukaan kyseessä ei ole potilasvahinkolain perusteella korvattava henkilövahinko. Potilasasiakirjamerkintöjen oikeellisuuteen liittyvässä kysymyksessä

PVK toteaa, ettei sillä ole toimivaltaa tutkia asiaa.

Elokuussa 2020 PVK päätti maksaa korvauksia Ninan potilasvahingosta. PVK:n mukaan kasvojenkohotusleikkauksessa käytetty tekniikka ei ollut asianmukainen ja leikkauksesta tulleet arvet olisi voitu välttää toimimalla toisin.

– Mikään korvaus ei kuitenkaan tuo hiuksiani takaisin, Nina sanoo.

Kulunut vuosi on ollut molemmille naisille raskas. Kauneusoperaatiot ovat tabu, niistä ei välttämättä puhuta edes läheisille.

– Mua on hävettänyt hirveesti se, miltä nyt näytän. Ei tulisi mieleenkään vielä tänä päivänäkään, että tulisi tilanne, jossa joku näkisi minut ilman meikkiä, Kati sanoo.

Nina on käynyt hiusklinikalla selvittämässä, voisiko kaljuille alueille tehdä jotain. Hiustensiirtoja ei voi tehdä, sillä arpeen ei voi hiuksia istuttaa.

– Jos vauriot olisivat tulleet vaikka onnettomuudessa, ne olisi helpompi hyväksyä. Mutta nyt oli kyse kauneusleikkauksesta, jonka tarkoituksen piti olla päinvastainen, Kati sanoo.

Toimittaja: Tiina Lundell, Valokuvat: Riikka Kurki, Tuottaja: Kati Pehkonen & Hanna Takala