Hyppää pääsisältöön

Jukkis on ollut ansiosidonnaisella yli seitsemän vuotta, vuoden nuorempi Rauli jäi rannalle – näin huonosti tunnettu "varaputki" luo kahden kerroksen työttömiä

Asiakas menossa Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon 28. heinäkuuta 2020.
Ikääntyneiden työllisyyden parantamisen keinot on aihe, joka jakaa kolmikannan ja poliitikkojen mielipiteitä. Asiakas menossa Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon 28. heinäkuuta 2020. Kuva: Olivia Ranta / Lehtikuva työtön,työttömät,TE-palvelut,MOT,Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Eläkeputkea edeltää vähemmän keskustelua herättänyt turvaverkko, jonka turvin ansiosidonnaisella voi pysyä jopa kymmenen vuotta. Päälle 55-vuotiaana työttömiksi jäävät ovat ainoa ryhmä, jolla Suomessa on lakiin kirjattu oikeus saada palkkatyö.

Seitsemän vuotta sitten Valmetilta irtisanottu Jukkis oli yksi monista yli viisikymppisistä, jotka saivat mennä yt-neuvottelujen päätteeksi.

– 30 vuotta olin ollut töissä, Jukkis kertoo.

Varsinaiseen eläkeputkeen hän oli liian nuori. Kävi kuitenkin onni onnettomuudessa. Hän pääsi suomalaisen järjestelmän julkiseen salaisuuteen: putkeen, joka pitää tietyn ikäiset työttömät kiinni ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa aina eläkkeelle asti.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on merkittävästi korkeampi kuin Kelan maksama päiväraha.

MOT on haastatellut useita yli viisikymppisinä työttömiksi jääneitä, jotka kertoivat kokemuksistaan "varaputkesta" tai sen ulkopuolelle jäämisestä. He eivät halunneet, että jutussa kerrotaan heidän oikeat nimensä. Heidän henkilöllisyytensä on kuitenkin toimituksen tiedossa.

Näin ansiosidonnainen ei katkea

Tamperelainen valimotyöntekijä ja varastomies Jukkis oli ensin noin kaksi vuotta ansiosidonnaisella. Kun se oli vaarassa loppua, kunnan oli pakko työllistää hänet. Puolen vuoden jälkeen Jukkis pääsi takaisin ansiosidonnaiselle. Parin vuoden kuluttua kuvio toistui jälleen.

Infografiikka: Miten pysyä ansiosidonnaisella jopa 10 vuotta?
Infografiikka: Miten pysyä ansiosidonnaisella jopa 10 vuotta? Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha,eläkeputki

Jukkis on yksi niistä tuhansista suomalaisista, joilla on iän ja työhistorian puolesta turvattu oikeus puolen vuoden palkkatyöhön aina siinä vaiheessa kun hänen ansiosidonnaisensa määräaika alkaa lähestyä. Tarkoitus on estää ansiosidonnaisen päättyminen.

Parhaimmillaan järjestelmä takaa henkilölle ansiosidonnaisen työttömyysturvan jopa kymmeneksi vuodeksi. Ansiosidonnainen korvaus määräytyy sen palkan mukaan, joka hänellä oli työttömäksi joutuessaan.

Kuntiin on alkanut tulla tällaisia velvoitetyöllistettyjä jo toiselle kierrokselle, jotta ikä saadaan riittämään varsinaiseen eläkeputkeen eli ansiosidonnaisen lisäpäiville pääsyyn.

Jukkis on kiitollinen kaupungille – kyseessä kuitenkin lakiin perustuva velvoite

– Minä olen helvetin tyytyväinen Tampereen kaupungille, ettei mun tarvinnut pudota peruspäivärahalle, sanoo Jukkis.

Tosiasiassa Jukkiksen työllistäminen ei ollut kunnan tai kaupungin hyvästä tahdosta kiinni.

Sitä mukaa kun varsinaisen eläkeputken ikärajaa on nostettu, velvoitetyön piiriin on tullut enemmän ihmisiä. Mutta kuinka montaa ihmistä tämä erityisjärjestely koskee?

Oikeus velvoitetyöhön on säädetty lailla. Yli 57-vuotiaat ovat ainoa ryhmä Suomessa, jolla on subjektiivinen oikeus työhön.

Työmarkkinaosapuolet pitävät järjestelmää hyvänä, kahdesta syystä. Se turvaa ikääntyneen toimeentulon, ja siirtää osan työttömyyden kuluista kunnille.

– Ei me voida näitä ihmisiä heittää tyhjän päälle, sanoo Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala on samaa mieltä.

– On myöskin hyvä, että kunnat on tähän velvoitettu.

Systeemillä on kuitenkin häviäjänsä. Velvoitetyöllistäminen vie yhä suuremman osan kuntien työllisyysmäärärahoista. Se taas vähentää nuorempien ja muiden vaikeasti työllistettävien palkkatukityötä.

Saana Siekkinen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n johtajan Saana Siekkisen mielestä sekä eläkeputkea että velvoitetyötä tarvitaan turvaamaan ikääntyneiden työttömien toimeentuloa. Saana Siekkinen Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,Saana Siekkinen

Viesti kunnista: velvoitetyöllistettävien määrät kasvaneet

Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut työllistivät velvoitteen perusteella viime vuonna 200 ja edellisvuonna vajaat 300 ihmistä.

– Velvoitetyöllistämisen määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen 5–6 vuoden aikana. Useiden vuosien ajan Helsinki velvoitetyöllisti vain noin 30–40 henkilöä vuodessa, kertoo palvelupäällikkö Jaana Vuorela.

Hän kertoo, että työllisyyspalveluihin on jopa palkattu yksi lisähenkilö asiaa hoitamaan. Silti Helsinki on joutunut rajaamaan nuorten tukitöitä.

– Alle 30-vuotiaalla on lähtökohtaisesti edellytyksenä ammatillinen koulutus tukityöhön pääsemiseksi.

Soila Kytölä
Soila Kytölä on yksi kymmenistä tuhansista koronakeväänä lomautetuista. Nuorten työttömien oikeus työhön on poistunut laista jo vuosia sitten. Sen sijaan 57-vuotiaana ansiosidonnaiselta tippuva on lain nojalla työllistettävä. Soila Kytölä Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT

Järvenpään kaupungin työllisyyspäällikkö Sirkka Lehti sanoo, että myös heillä systeemi on alkanut syödä resurssia muilta.

– Meidän uravalmentajien työajasta menee noin viisi prosenttia tähän, mutta työllisyysmäärärahoista menee puolet.

Keneltä se on pois?

– Jos tällaista ei olisi, varmasti vielä enemmän voitaisiin työllistää nuoria tai muun ikäisiä. Nyt puolet määrärahoista menee tähän – mutta ei voi mitään, se on laki, sanoo Sirkka Lehti.

Eläkeputken edessä on salaputki – eikä kukaan laske käyttäjiä

Tampereen työllisyyspalveluiden johtaja Regina Saari kertoo, että syynä velvoitetyöllistettävien määrän kasvuun on se, että varsinaista eläkeputkea on lyhennetty.

Nykyään siihen pääsee vasta 62-vuotiaana.

– Kyllähän määrät ovat nousseet, lakia eläkeputkesta on niin moneen kertaan muutettu. Vuosina 2015 ja 2017 ikärajoja on muutettu ja vaikeutettu putkeen pääsyä. Näillä on tietysti se vaikutus, että velvoiteoikeuttujen määrät ovat kasvaneet, Saari toteaa.

Eli: sitä mukaa kun varsinaisen eläkeputken ikärajaa on nostettu, velvoitetyön piiriin on tullut enemmän ihmisiä. Mutta kuinka montaa ihmistä tämä erityisjärjestely koskee?

Kukaan ei tunnu tietävän.

Ansiosidonnaisen lisäpäivillä eli varsinaisessa eläkeputkessa oli maaliskuun lopussa noin 7000 ihmistä. Velvoitetyö taas alkoi viime vuonna noin 3000 työttömällä.

Todellinen luku on suurempi.

Päälle 60-vuotiaat eivät välttämättä lähde kunnalle puolen vuoden kokoaikaiseen velvoitetyöhön. Heillä on nimittäin lakiin kirjattu oikeus nollata ansiosidonnaisensa kevyemmällä menettelyllä eli TE-toimiston aktivointitoimilla.

Luvut eivät myöskään ole vertailukelpoisia.

Viime vuonna velvoitetyön myötä reilun 3000 ihmisen ansiosidonnaisten päivien kertyminen alkoi taas alusta. He ovat ansiosidonnaisella vielä kuluvanakin vuonna, mutta heitä ei enää tälle vuodelle tilastoida.

Ilkka Oksala
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala kannattaa eläkeputken eli ansiosidonnaisen lisäpäivien poistamista kokonaan. Ilkka Oksala Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,Elinkeinoelämän keskusliitto (EK),Ilkka Oksala

Onko varaputkessa eli velvoitteen kautta ansiosidonnaisella kohta jo yhtä paljon ihmisiä kuin varsinaisessa eläkeputkessa?

– En ainakaan toivo, että näin tulee tapahtumaan, vastaa johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta.

– Selvää toki on, että osa nyt koronakriisin vuoksi irtisanottavista työntekijöistä on niitä, jotka ovat velvoitetyöllistämisen piirissä.

SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Saana Siekkinen kiistää epäilyn. Tarkkaa tilastoa ole.

Ansiosidonnainen tuottaa kahden kerroksen väkeä

Soila Kytölä, 20, lomautettiin tapahtuma-alalta koronakeväänä.

– Elokuussa olin kokonaan lomautettuna. Sitä ennen oli töitä pari päivää kuussa, hän kertoo.

Hän ei kuulu kassaan, ja saa siksi Kelan maksamaa peruspäiväraa. Se on huomattavasti
ansiosidonnaista päivärahaa pienempi.

Ansiosidonnainen kuitenkin rahoitetaan kaikkien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

Soila Kytölä
Helsinki on rajannut nuorille tarkoitettuja palkkatukipaikkoja kun ikääntyneiden työllistettävien määrä on kasvanut. Soila Kytölä Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT

Vain rajatulle ryhmälle turvattu oikeus työhön ja ansiosidonnaiseen ei kuitenkaan jätä syrjään pelkästään nuoria työttömiä.

Rauli on entinen hitsari ja koneistaja Tampereelta. Hän sai lähteä samoissa irtisanomisissa kuin Jukkis. Rauli oli tuolloin 54-vuotias, eikä ikä riittänyt velvoitetyöllistettävien joukkoon pääsemiselle. Vuotta vanhemmalla Jukkiksella ikää oli tarpeeksi.

Rauli ei esiinny oikealla nimellään.

– Ei ne tarjonnut kunnan taholta mitään, mikä olisi nollannut sen tilanteen.

Rauli sanoo, että olisi ilman muuta ollut kiinnostunut kunnan tarjoamasta työstä.

– Olisinhan minä lähtenyt kun olisin tiennyt, että olen puoli vuotta siellä ja ansiosidonnainen jatkuu, hän vastaa.

Velvoitetyöllistämisen piiriin pääsemisen voi estää myös esimerkiksi se, jos on sairauslomalla työttömyysaikana.

500 päivän eli noin kahden vuoden ansiosidonnaisen ja vuoden mittaisen koulutuksen jälkeen Rauli putosi peruspäivärahalle.

– Olihan siinä olemista. Onneksi pääsin sitten lopulta sairaseläkkeelle.

Mikä putki ja mikä ansiosidonnainen?

Peruspäiväraha: kaikille saman suuruinen. Maksetaan, jos työssäoloehto täyttyy eli työttömyyttä ennen ollut noin 6 kk töissä reilun parin vuoden aikana.
Ansiosidonnainen päiväraha: perustuu työttömyyttä edeltäneeseen palkkatasoon.Työssäoloehdon pitää täyttyä ja henkilön kuulua työttömyyskassaan. Ansiosidonnaista maksetaan joko 300, 400 tai 500 päivän ajan riippuen työkokemuksesta ja iästä. Ennen vuotta 2017 ansiosidonnaisen kesto oli kaikille maksimissaan 500 päivää.
Työmarkkinatuki: maksetaan, jos työssäoloehto ei täyty työttömyyden alkaessa.
Eläkeputki: ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät, joita voi saada 62-vuotiaasta alkaen eläkkeelle asti.
Velvoitetyö: Jos henkilön ansiosidonnaisen määräaika on päättymässä, kunnan työllistettävä puoleksi vuodeksi. Koskee vähintään 57-vuotiaita henkilöitä.

Mitä tapahtuisi, jos kiisteltyä eläkeputkea edelleen lyhennettäisiin tai siitä luovuttaisiin?

Hallitus pohtii parhaillaan budjettiriihessään työllisyyskeinoja. EK ajaa eläkeputken lyhentämistä ja vähitellen siitä luopumista, SAK vastustaa.

Eläkeputken ehtojen tiukentaminen on tähän asti aina toiminut ja vähentänyt ikääntyvien työttömyyttä.

Se on kuitenkin samalla tarkoittanut sitä, että lisää työttömiä siirtyy varaputkeen eli parin vuoden välein kuntien velvoitetyöllistettäviksi.

Elinkeinoelämä kiistää, että kyse olisi vain peiton jatkamisesta ja työttömien siirtelystä järjestelmästä toiseen.

– Olen varma, että kannuste kohdistaa irtisanomiset ikääntyneisiin poistuu tai ainakin oleelliseesti vähentyy, jos eläkeputki katkaistaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton Oksala.

Hoidetaanko työllisyyttä vai saatellaanko eläkkeelle?

Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari pitäisi myös ikääntyneiden työttömien kannalta tehokkaampana sitä, että toimittaisiin heti työttömyyden alettua.

Näin ei usein ole. MOT:n haastattelemat yli viisikymppisinä työttömiksi jääneet kertovat, että lähinnä työvoimaviranomaiset jättivät heidät rauhaan.

– Ne soitti, että mitä sulle kuuluu, eikä sekään tullut yleensä siinä kolmessa kuukaudessa kun heidän pitäisi ottaa yhteyttä. Ne kysyi vain, että oletko hakenut töitä, kertoo nyt jo eläkeputkessa oleva Jukkis.

Olitko hakenut aktiivisesti töitä?

– No omasta mielestäni olin ainakin kattonut niitä, mutta ikää kun tulee, eihän tämmönen enää mihinkään pääse. Ne vähän nenäänsä nopauttaa ja sanoo ettei tämmönen enää työelämään sovi.

Regina Saaren mukaan lakisääteinen aktivointi kahden vuoden työttömyyden jälkeen tulee jatkotyöllistymisen kannalta aivan liian myöhään.

– Työllisyyden hoidon kannalta se ei ole mallina hyvä. Jos sitä pidetään eläkkeelle suuntaavana mallina, niin sitä arvioi sitten joku muu, Saari toteaa.

MOT: Työttömien eliittijoukko

Osa työttömistä voi olla ansiosidonnaisella jopa kymmenen vuotta putkeen heille räätälöidyn turvaverkon avulla. MOT tutki, miten Suomen työttömyysturvajärjestelmällä luodaan kahden kerroksen väkeä.


Keskustelu sulkeutuu 9.10.2020.
Keskustele