Pölyttäjien hätähuuto on kuultu – Pelasta pörriäinen -kampanja inspiroi lähes 76 000 tekoa

Pienikin teko auttaa luontoa ja omaa lähiympäristöä. Myös päättäjät ovat kuulleet pölyttäjien hädän.

Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjaan kertyi kesän aikana huimat 75 935 tekoa pölyttäjien elinolosuhteiden turvaamiseksi. Ylivoimaisesti suosituimmaksi teoksi nousi pölyttäjäystävällisten kasvien istuttaminen, istutuksia ilmoitettiin 20 528 kertaa. Myös hyönteishotellien rakentamisesta muodostui todellinen ilmiö kesän aikana ja kampanjaan ilmoitettiinkin 18 356 pörriäismajoitetta.

Myös aihetunnisteella #pelastapörriäinen on kesän aikana jaettu Instagramissa yli 10 000 kuvaa.

Avaa Instagram postaus

Avaa Instagram postaus

Yksityishenkilöiden lisäksi kampanjaan lähtivät joukoittain mukaan myös muun muassa kunnat ja kaupungit.

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä kampanjan tuloksista voisi päätellä. Kysymyksiimme vastasivat biologi ja tietokirjailija Leena Luoto, hyönteistutkija Juho Paukkunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta.

Omilla teoilla on oikeasti merkitystä

Kaikki kolme asiantuntijaa ovat nähneet kampanjan tuloksia jo kesän aikana. Puutarhoissa on näkynyt enemmän leikkaamatonta nurmikkoa ja erityisesti hyönteishotelleista on innostuttu aivan uudella tavalla.

Avaa Instagram postaus

Pörriäistekojen tekemisestä on oikeasti hyötyä oman pihan ja lähialueen lajistolle:

– Koko puutarhan eliömaailma hyötyy siitä, että vähennetään kaikennäköisiä hoitotoimia. Jos jättää nurmikkoa leikkaamatta kimalaisia varten, niin siinä säästyvät muutkin eliöt. Se on vaikuttanut koko puutarhan monimuotoisuuteen, Leena Luoto kertoo.

Pölyttäjät myös kiittävät auttajaansa konkreettisesti:

– Jos pihassa on keinopesiä, tai hyönteishotelleja, voi marjasato olla tämän ansiosta suurempi, Juha Pöyry kertoo.

Avaa Instagram postaus

Toisaalta yksi kesä ei vielä riitä oman pihan pölyttäjämäärien merkittävään kasvattamiseen. Esimerkiksi nurmikon leikkaamatta jättäminen houkuttelee pihaan pölyttäjähyönteisiä lähiseudulta, mutta vasta onnistunut pesintä ja talvehtiminen kasvattavat kantoja:

– Ensi vuonna on tämän kesän yksilöiden jälkeläiset liikkeellä ja silloin pölyttäjiä voi olla jo enemmän, Juho Paukkunen muistuttaa.

Asiantuntijat kehottavatkin jatkamaan nyt aloitettuja tekoja myös tulevina kesinä.

Tieto tekee näkyväksi

Kaikista tärkeimpänä Pelasta pörriäinen -kampanjan tuloksena asiantuntijat pitävät sitä, että tieto pölyttäjähyönteisten uhkaavasta tilanteesta on kasvanut. Tavalliset puutarhaharrastajat ovat innostuneet seuraamaan hyönteisiä ja vaalimaan niitä.

– On tullut paljon uusia asiasta kiinnostuneita ihmisiä. Sillä on varmasti myös pidempiaikaisia vaikutuksia, ehkä jopa päättäjien toimintaan, Paukkunen pohtii.

– Toivoisin, että tiedon lisääntyminen vaikuttaisi myös maankäytön ratkaisuihin ja kukkarikkaita niittyalueita pyrittäisiin ylläpitämään entistä paremmin, sekä muuttamaan esimerkiksi kaupunkien nurmikenttiä niittymäiseen suuntaan, Pöyry kertoo.

Avaa Instagram postaus

Seuraavaksi he toivovat panostusta lajien tunnistamiseen:

– Kimalainen tunnistetaan, mutta muuten ihmisillä on niin äärettömän huono lajintunnistus. Kukkakärpäsiä ei tunnisteta ja pienet villimehiläiset menee kärpäsistä, Luoto kuvailee.

Suomelle puuhataan nyt pölyttäjästrategiaa

Myös päättäjät ovat heränneet pölyttäjien uhkaavaan vähenemiseen. EU:n pölyttäjästrategia julkaistiin joitakin vuosia sitten ja nyt komissiossa on valmisteilla ohjeistus siitä, miten jäsenmaat voivat seurata pölyttäjäkantojen kehitystä.

Suomessa ympäristöministeriö aloittaa tänä syksynä kansallisen pölyttäjästrategian suunnittelun. Sen on tarkoitus valmistua keväällä 2021.

Avaa Instagram postaus

Kesällä 2020 toteutettiin Suomessa myös nyt toista kesää jatkuva kimalaisseuranta, jonka tarkoituksena on saada parempaa tietoa Suomen pölyttäjätilanteesta.

Juho Paukkunen suoritti omalta osaltaan mesipistiäiskartoitukset kolmella helsinkiläisellä niityllä.

– Olen ollut tosi yllättynyt siitä, kuinka monta mesipistiäislajia sieltä on löytynyt. Kahdelta niityltä löysin 64 eri lajia molemmilta.

Suomessa on yhteensä 235 lajia mesipistiäisiä, siis mehiläisiä ja kimalaisia.

Iloinen yllätys oli se, että erityisesti monia harvinaisempia kimalaislajeja, kuten tarhakimalaisia, maakimalaisia ja kivikkoloiskimalaisia, on esiintynyt runsaasti tänä kesänä. Leuto talvi ei ole haitannut kimalaisia.

– Sen sijaan perhosia se vaikuttaa haitanneen ja niitä on ollut tänä kesänä vähemmän kuin viime vuonna, Paukkunen kertoo.