Hyppää pääsisältöön

Työttömien eliittijoukko: käsikirjoitus

Lähden selvittämään miten kiistelty ansiosidonnainen vaikuttaa, kuka siitä hyötyy ja kuka jää ilman.

Syksyn kuumin kiista on ikääntyneiden eläkeputki.
Ilkka Oksala: Joka on kääntynyt täysin tarkoitustaan vastaan, et se on omiaan kohdistamaan näitä irtisanomisia ikääntyneeseen väkeen.

Käy ilmi että eläkeputkea edeltääkin varaputki, jonka turvin ansiosidonnaisella pysyy jopa 10 vuotta.

Sirkka Lehti: No jos tällaista ei olisi, niin varmasti vielä enemmän voitais työllistää nuoria tai muun ikäisiä.

Kokemuksiaan kertovat myös Rauli, Jukkis ja Antero. He uskaltavat puhua avoimesti vain nimimerkkien takaa.

MOT: Oliko ne muut uusintamassa ansiosidonnaista vai oliko ne ettimässä työtä?
Antero: Ei he ennää työelämään ollu kiinnostuneita lähtemään.

MOT: No oliks sää hakenut aktiivisesti töitä?
ÄÄNI Jukkis: No omasta mielestäni oli ainakin kattonu niitä, mutta ikää kun tulee eihän tämmönen enää mihinkään pääse, ne vähän nenäänsä nopauttaa ja sanoo ettei tämmönen enää mihinkään työelämään sovi.

Helsinkiläinen Soila Kytölä on yksi kymmenistä tuhansista ihmisistä, jotka lomautettiin koronakeväänä.

Työt lipunvälitysfirmassa vähenivät rajusti.

Soila Kytölä: Mä oon kakskymmentä, mä alotin työt 15 vuotiaana, eli aika nuorena. Ensi tein koulun kanssa töitä ja nyt joulukuussa valmistuin lukiosta ja oon tehnyt töitä melkein 40 tuntii joka viikko. Mut sitten tota tän tilanteen takia oon ollut osa-aikasesti lomautettuna ja nyt oon ihan kokonaan lomautettuna.

Soila ehti vuosi sitten muuttaa kotoa omaan vuokra-asuntoon Helsingissä.

Soila Kytölä:
toi oli niinkun aika iso romahdus, kun on vuokran jälkeen ja laskujen jälkeen jääny ihan sata euroo about käteen.

Nyt Soila saa työttömyyspäiviltä peruspäivärahaa. Se tarkoittaa, että hän olisi oikeutettu myös ansiosidonnaiseen.

Jos siis olisi ajoissa liittynyt työttömyyskassaan.

Katsomme laskurista paljonko hän tässä häviää.

MOT:...laskuri, sä löydät sen googlamalla, TYJ, näin ansiopäiväraha lasketaan.
Soila Kytölä: TYJ?
MOT: Joo, niin paljonko enemmän kun 724 sä olisit saanut jos se olis ollu ansiosidonnainen?
Soila Kytölä: No jos mä laitan keskisarvokuukausipalkan niin kuukaudessa 1054 euroo.
MOT: Onko enemmän kun nyt saat?
Soila Kytölä: Hyvin paljon enemmän.
MOT: Tiesitkö...tästä?
Soila Kytölä: Noo, tavallaan joo, mutta ei sitä oo koskaan tullu ajatelleeks että se vaikuttais näin paljoo.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan oikeudenmukaisuus nousi keskusteluun kesällä.

grafiikka:
Elina Lepomäki:
varapuheenjohtaja, Kokoomus
ajaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille

Idea kaikille kuuluvasta ansioturvasta ei ole uusi. Hallitusohjelmakin lupaa selvittää asiaa.

Nyt vain korona teki nopeasti näkyväksi, että kaikki maksajat eivät saa turvaa.

Elina Lepomäki:
Sieltä jäi suhteessa enemmän ihmisiä joko lomaututetuksi tai työttömäksi, jotka ovat tyypillisemmin nuoria ja just enemmän näissä pätkätöissä ja he taas tilastollisesti vähemmän kuuluvat työttömyyskassoihin, niin tuota siinä varmaan ihmiset huomasivat, että hei, meillä on vähän niin kuin kahden kerroksen väkeä työmarkkinoilla.
Jos ei kuulu työttömyyskassaan, saattaa jäädä niin kuin merkittävästä osasta ansiosidonnaista työttömyysturvaa paitsi siitä huolimatta, että se rahoitetaan lakisääteisesti kerätyillä työttömyysvakuutusmaksuilla ja sitten veroilla.
Eli siis työttömyysvakuutusmaksut ja verot maksetaan tietenkin jokaikisestä palkasta riippumatta siitä, onko henkilö kassan jäsen tai ei.

MOT: Kuulostaako se reilulta?
Soila Kytölä: Hmm, no joo, jos on maksanu ja kuuluu kassaan niin joo.
MOT: Sä hyväksyt tän.
Soila Kytölä: Hyväksyn.
MOT: kylläkyllä. Vaikka tosiasiassa 95 prosenttisesti ne tyypit jotka kuuluu kassaan niin ne on maksanut ihan yhtä paljon kun sinäkin.
Soila Kytölä: Niiin...niin, totta - no ehkä ei sitten oo niin reilua jos sitä ajattelee tolleen.

Heinäkuussa Lepomäki sai kannatusta. Elinkeinoelämän etujärjestö EK kääntyi yllättäen kannattamaan kaikille kuuluvaa ansiosidonnaista turvaa.

grafiikka:
Ilkka Oksala
johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto
kokoomustaustainen työnantajan edunvalvoja

grafiikka:
Saana Siekkinen
johtaja, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK
demaritaustainen työnteköiden edunvalvoja

Kuvassa osa suomalaisen myyttisen kolmikantajärjestelmän ydintä.

Ansiosidonnaisesta eikä muistakaan työelämään liittyvistä laeista ole Suomessa tapa päättää ilman heitä.

Molemmat ovat ylpeitä viimeisimmästä yhteisestä saavutuksesta.

Ilkka Oksala, johtaja, EK: Viime keväänä me hyvin nopealla… parissa päivässä saatiin heidän kanssa sovittua nää väliaikaiset koronatoimet, johonka sisältyi tämä lomautusten nopeuttaminen mutta toisaalta taas työttömyysturvan parantaminen.

Saana Siekkinen, johtaja, SAK: No se oli niin kun todella nopeeta toimintaa, että neuvottelut käytiin muutamass päivässä ja sitten lainsäädäntövalmistelu tehtiin muutamassa viikossa.

Elinkeinoelämän äkkikäännös kaikille kuuluvan ansiosidonnaisen kannattajaksi rikkoi harmonian. Muutos uhkaisi AY-liikkeelle tärkeää kassajärjestelmää.

Saana Siekkinen, johtaja, SAK
Se oli aika hiljanen heinäkuun viikko, että ett ja tämmönen nopee nopee tota niin niin suunnan muutos. Että että tota oli oli aikamoinen yllätys.
MOT: Onks näistä yleensä tapana keskustella keskenään, ett niin ku tullaan ulos?
Saana Siekkinen: No ainakin ennen aikoihin niin on ollu tapana, että kyllä se tietysti pienen ehkä jäljen jätti.

MOT: No nyt te hämmensitte tässä heinäkuulla vähän tätä hyvää kolmikantaa ja yhteyttä, niin miten siinä niin kävi?
Ilkka Oksala, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto: No tämähän oli jo viime vaalikaudella, – siitä on siis nyt noin kolme vuotta – siitä saakka meillä on elinkeinoelämässä pohdittu tätä järjestelmää. Koska meillä on valtava määrä ihmisiä, jotka itse maksaa ja joiden työnantaja maksaa heistä työttömyysvakuutusmaksun, mutta koska he ei oo kassan jäseniä he eivät saa sitä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, joka on suuri epäoikeudenmukaisuus.

Elina Lepomäki, varapuheenjohtaja, Kokoomus:
En ollut itse asiassa tietoinen siitä, että heillä olisi ollut tähän liittyen valmistelua, koska siis viimeksi kesäkuussa ennen kuin eduskuntakin jäi tauolle, niin tein tällaista kierrosta muun muassa tästä asiasta, niin en kyllä silloin havainnut mitään suurta innostusta tai ainakaan proaktiivisuutta mistäänpäin työmarkkinakenttää.

Tampereen Kaukajärvi, Valmetin tuotantolaitos. Tautiriskin vuoksi tapaamme pääluottamusmiehen kanssa ulkona.

MOT: Aika paljon autoja.
Juha Pöllänen, pääluottamusmies, Valmet: Kyllä joo täällä on ihan ollut tuotanto on pyörinyt koko tän korona-ajan täysillä.

Juha Pöllänen on seurannut kesän edetessä tiheneviä puheenvuoroja ansiosidonnaisesta.

Juha Pöllänen:kun nää on nää rupee tulemaan työläisen asialle, niin mä ajattelin, että siinä on kyllä että joku ketunhäntä siinä on kainalossa, ay-liikkeen ideologian murtamista, jotainhan tällaista siinä on takana. Ett mä en usko, että he on meidän niin kuin työttömyysturvan puolella oikeesti ja niin kuin duunarin puolella.

Ensi vuonna täältä siirtyy vajaa seitsemänkymmentä työntekijää ansiosidonnaiselle. Osa paperikoneissa käytettävien kudosten teosta siirtyy silloin Portugaliin.

MOT: Mikä tää tilanne on Tampereen seudulla ylipäätään, että miten helppo täällä on löytää töitä jos ajatellaan ennen tätä koronaa?
Pöllänen: Varmasti niin kuin jos puhutaan niin kuin puhutaan semmoisista ammattitöistä, hitsarin töitä ja koneistajan töitä niin niitä varmaan on ollut kun on niin kuin hyvä kokemus ja koulutus, niin niitä töitä varmaan löytyy helpommin, mutta ehkä muut sitten on vähän hankalampia, vallankin jos puhutaan niistä töistä, että kokopäiväisiä töitä, 40 tuntia viikossa, niin kyllä varmaan aika hankalaa on.

Valmetilla oli iso irtisanomiskierros myös seitsemän vuotta siten. Kaksi silloin ulos joutunutta suostuu kertomaan kokemuksista, joista ei yleensä julkisesti puhuta. Kumpikaan ei halua esiintyä tunnistettavasti.

Entinen hitsari, kutsutaan häntä Rauliksi, oli tuolloin 54-vuotias.

Rauli:
meitä vanhemmasta päästä pistettiin ulos. Kyllähän se vähän ilkeeltä tuntu kun kolkytä vuotta oli rehkiny firman eteen niin sitten pistetään ulos. Ja sitten semmoset jotka ois halunnu ei päässyt.

Toinen miehistä, nimimerkiltään “Jukkis” muistelee samoin. Osa työkavereista olisi suostunut irtisanottavaksi eläkeputkeen.

Jukkis : johto ei ottanut ollenkaan näkyviin sitä, että otettais semmosia ihmisiä jotka olis halukkaita pääseen siihen putkeen niin. niin ne ei päässy sinne. Ne pidettiin töissä ja sitten meille sitten tämmösille muille annettiin kenkää.

MOT:ja siellä olis ollu sellasia jotka sano että mulle tää kävis?
Jukkis: Halukkaita oli joo, heilloli se että he ois päässy suoraan putkeen. Mutta määhän en kato päässy sinne suoraan putkeen.... mää olin joku viirenviiren.

Putki eli eläkeputki on yhtä kuin ansiosidonnaisen korvauksen lisäpäivät. Niillä voi odotella eläkettä ansiosidonnaisella useamman vuoden.

Putkeen pääsi aikanaan jo päälle viisikymppisenä, nykyään vasta 62-vuotiaana.

Ja tämänkin valtiovarainministeriö haluaa lopettaa. Kansan enemmistö vastustaa, hallitus on asiassa erimielinen. Samoin täysin eri mieltä asiasta ovat kolmikannan osapuolet.

Ilkka Oksala, johtaja, Elinkeinoelämän kekuskusliitto: Sehän aikoinaan on rakennettu ikääntyneiden työntekijöiden turvaksi, siinä on ollut hyvä tarkoitus. Mutta valitettavasti tää hyvä tarkoitus on kääntynyt täysin päälaelleen
Ilkka Oksala: Tämä on johtanut siihen, että jos yrityksessä on työntekijöiden vähentämistarve, niin niin muut yrityksen työntekijät kuin - myöskin täytyy myöntää että - työnantaja helposti kohdistaa työntekijöiden vähennyksen näihin ikääntyneisiin työntekijöihin, jotka on siinä työttömyyseläkeputkessa. Mutta korostan tätä, että se ei oo yksinomaan sitä työnantajaa vaan muut palkansaajatkin yrityksessä ajattelee, että ”laitetaan noi, nehän pääsee siihen putkeen”.

MOT: miten se eläkeputki sitt sun mielestäs vaikuttaa työttömyyteen siinä ikäluokassa, joka siihen on oikeutettua?
Saana Siekkinen,työ ja turva -osaston johtaja, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK: Siis kyllähän tilastojen mukaan sitähän on nyt niin ku hilattu koko ajan ylöspäin vuosi vuodelta. Ett sehän on nytten jo niin ku todella lyhyt aika, ett 62-vuotias voi käytännössä enää päästä lisäpäiville. Ja ku me ollaan tehty todella paljon ja meidän työllisyysastehan, ikääntyvien, on noussu.

Ilkka Oksala: Kaikki näyttö on sen puolesta, että sen putken lyhentämisen seurauksena ikääntyneiden työllisyysaste paranee. Ja sen takia meillä on nytkin toivomus ja tarkoitus, että pystyisimme neuvottelemaan ratkaisun, ja hallitus esittää sitten ja eduskunta säätää, että tätä putkea yhä myöhennetään tai että siitä jopa päästäisiin kokonaan eroon.

Saana Siekkinen: Mutt ett onhan siinä se selvä tilastojenkin mukaan niin se näyttää siltä, että ku sitä lisäpäiväikärajaa nostetaan niin niin ne työnantajairtisanomiset kohdistuu ehkä vähän laajemmin ne ei kohdistu pelkästään niihin ikääntyviin siihen ikäluokkaan enää, että sellanen vaikutus sillä on.
MOT: Sehän ei ole mielipidekysymys. Eiks näin?
Saana Siekkinen: Ei ole mielipidekysymys, mutt sitte se niin kun sanoin niin sitt se on. Sitten pitää miettiä että että mitä niiden kohdalla tapahtuu jotka kuitenkin jää työttömäksi. Niin se on mun mielestä se olennainen pointti.

Parikympinen Soila Kytölä on osa-aikaisesti lomautettuna ja peruspäivärahalla.

Työttömien ikähaitarin toisessa päässä ovat kiisteltyyn eläkeputkeen päässeet noin 7000 työtöntä.

Työttömissä todella on kahden kerroksen väkeä, sillä työuran loppupäästä löytyy vielä eläkeputkeakin laveampi ylimääräinen turvaverkko.

Sen turvin päälle 55-vuotias voi pysyä ansiosidonnaisella melkein kymmenen vuotta.

Jukkis:
kaupunki kato järjesti näitä tämmösiä työllistymishommia, mää pääsin niihin, ensimmäisen kerran tonne kaupunkille ja sitten mulla katkes taas se putki ja sitten mä pääsin toisen kerran kaupunkille.

Otetaan alusta. Jukkis jäi työttömäksi seitsemän vuotta sitten. Ensimmäinen ansiosidonnainen kesti 500 päivää. Se on noin kaksi vuotta.

Sen jälkeen kaupunki työllisti puoleksi vuodeksi.

Alkoi uusi noin parin vuoden ansiosidonnaisjakso.

Ja kun se taas päättyi, kaupunki työllisti vielä puoleksi vuodeksi.

Ansiosidonnaisen enimmäisaika nollaantui taas ja laskenta alkoi alusta. Vasta tässä vaiheessa Jukkiksen ikä ylsi varsinaiseen eläkeputkeen.

Jukkis: Minä on Tampereen kaupungille helvetin tyytyväinen että se pysty tälläi järjestään etten mää joutunu tippuun peruspäivärahalle.

Kiitollisuus on turhaa. Systeemi on lakisääteinen ja kolmikannassa neuvoteltu.

Kun minimissään 57-vuotias ihminen uhkaa tippua ansiosidonnaiselta lähtee ilmoitus kassasta ensin tänne.

Riku Immonen, johtaja, Pirkanmaan TE-toimisto:Kun ansiosidonnaista saava ihminen täyttää tietyn ikärajan, joka nyt on se ,ensimmäinen ikäraja on 57 vuotta, niin sitten hän pääsee velvoitetyöllistämisen piiriin niin, että tää ansiosidonnainen ensinnäkään ei katkea, sitten hän saa työpaikan ja työpaikan järjestää viime sijassa kunta
MOT: Elikkä tavallaan sen eläkeputken edessä on tavallaan tällainen ekstra turvaverkko?
Riku Immonen: Niin, tarkoitus on että se ylettyy sinne näitten työsuhteiden kautta sitten ylettyy ja tulee se ansiosidonnainen taas uudestaan vastaan.
Erikoinen järjestelmä. Ainoa ryhmä Suomessa, jolle viranomaisen on pakko järjestää töitä tai sitä vastaavaa aktivointia.
MOT: No minkäs perusteella se ansiosidonnaisen suuruus sitten maksetaan tai lasketaan?
Riku Immonen: Ansiosidonnaisen suuruutta ei makseta sen velvoitetyön vaan aikaisemman työhistorian perusteella.

MOT: Joo. Mä oon itse...tai täytän 54 tammikuussa, niin sehän tarkoittaa, siis että jos mulla vuoden päästä kävisi huonosti, niin sittenhän mä olisin tän järjestelmän piirissä ja mä voisin tavallaan luottaa siihen, että jos muu ei onnistu, mä voin pysytellä tän nykypalkan mukaisella ansiosidonnaisella ihan sinne 65:n asti?
Riku Immonen: Kyllä, näin karkeasti ottaen, kyllä.

Jostain syystä tästä viisvitosten turvaverkosta ei käydä samanlaista julkista keskustelua kuin eläkeputkesta.

Systeemillä on kuitenkin häviäjänsä.

Tampereen Koukkuniemessä tapaan palkkatuella työllistettyjä. Heitä, ja tuhansia muita peruspäivärahalla sinnitteleviä lakisääteinen eläkeputken jatko-osa ei koske.

Haidar Jiran kouluttautuu täällä lähihoitajaksi oppisopimuksella.

Haidar Jiran, lähihoitajaopiskelija: Minusta se paras mulle, koska mä opin enemmän kuin koulussa...suomen kieli vähän hankala, niin oppii katsomalla, se on parempi mulle.
MOT: Ja sä oot saanut siihen, että olet täällä niin olet saanut palkkatukee - niin mihin se palkkatuki menee?
Haidar Jiran: Mä sain oppisopimus. Mä sain 60 prosenttia kaupungilta.

Kun kuntaan tulee paljon velvoitetyöllistettävä, riittää tätä palkkarahaa vähemmän nuoremmille työttömille, joilla toisaalta on vielä työuraa jäljellä.

Haidar Jiran: Minusta se paras mulle, koska mä opin enemmän kuin koulussa...suomen kieli vähän hankala, niin oppii katsomalla, se on parempi mulle.
MOT: Ja sä oot saanut siihen, että olet täällä niin olet saanut palkkatukee - niin mihin se palkkatuki menee?
Haidar Jiran: Mä sain oppisopimus. Mä sain 60 prosenttia kaupungilta.

Kun kuntaan tulee paljon velvoitetyöllistettävä, riittää tätä palkkarahaa vähemmän nuoremmille työttömille, joilla toisaalta on vielä työuraa jäljellä.

Järvenpään kaupungissa työtön saa palvelua täältä. Tavattavissa on yksi TE-toimiston virkailija ja kaksi kaupungin uravalmentajaa.

Kaupungin työllisyyspalveluita johtaa Sirkka Lehti.

Velvoitetyöllistettävä tulee asiakkaaksi, jos TE-toimisto ei löydä ihmiselle työtä tai vaikkapa kuntoutusta, joka nollaisi ansiosidonnaisen.

Sirkka Lehti, työllisyyspalvelujen päällikkö, Järvenpää: Sen jälkeen viimeseks jää se kunnan velvoitetyöllistäminen.
MOT: Mitä te sitten teette?
Sirkka Lehti: Kun se tieto siitä asiakkaasta tulee, ihan sähkösesti näinä päivinä. Niin tieto mene meidän vaikuttamoon, hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja kutsuu yleensä käymään. ja sit asiakkaan kanssa käydään se keskustelu mikä on hänen aikaisempi työhistoriansa, osaamisensa ja toiveet minkälaiseen työhön hän haluaisi. Ja sit sitä paikkaan lähdetään etsimään
mut et hyvin räätälöidysti yritetään etsiä paikkaa.
MOT: Eli nää ihmiset saa itse vaikuttaa siihen, että millainen työ heille löydetään?
Sirkka Lehti: Joo hyvinkin paljon.

Sirkka Lehti: Meidän uravalmentajien työajasta menee noin 5% tähän, mut sit taas työllisyysmäärärahoista menee puolet tähän.
MOT Mistä se sitten on pois?
Sirkka Lehti: No jos tällaisat ei olis, niin varmasti vielä enemmän voitais työllistää nuoria tai muun ikäisiä. Mutta nyt puolet menee sitten tähän, mut ei voi minkään, se on laki.

Valmetilta seitsemän vuotta sitten irtisanotut työkaverit laki laittoi täysin eriarvoiseen asemaan.

Jukkis pysyi koko ajan kunnan velvoitetöiden kautta ansiosidonnaisella.

Jukkis: tällä hetkellä mää oon siinä putkessä

Rauli on vuoden nuorempi, ja hän putosi turvaverkosta.

Rauli: Eikä ne tarjonnut kunnan taholta mitään, minkäälaista, näitä mitä ne nyt on mitä ne tarjoo puoleks vuotta, mikä ois nollannu sen tilanteen, että oisin saanut jatkaa ansiosidonaisella.
MOT: Olisitko ollu tämmösestä kiinnostunut?
Rauli: Olisihan mä lähtenyt kun oisin tienny että oon puoli vuotta siellä ja ansiosidonnainen jatkuu.

Ollaan taas Tampereen Koukkuniemen vanhainkodilla.

Kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari selittää, miksi eläkeputken lyhentäminen on tosiasiallisesti lisännyt varaputken eli velvoitetyön käyttöä.

Regina Saari, työllisyysjohtaja, Tampere: Kyllähän ne määrät on noussut tätä lakia tästä eläkeputkesta on niin moneen kertaan muutettu, 2015, 2017 on tullut muutoksia, sitä on vaikeutettu tavallaan sitä putkeen pääsyä, ikärajoja on muutettu. Ja näillä on tietysti se vaikutus siihen, että ne määrät on myöskin kasvanut.

Putkessä eli ansiosidonnaisen lisäpäivillä on koko maassa noin 7000 ihmistä.

Lisäksi velvoitetyöllä ansiosidonnaisensa nollaa reilu 3000 työtöntä per vuosi. Erikoista kyllä, tilastoa ei ole.

Työllistettävien määrästä voi kuitenkin päätellä, että varaputken avulla ansiosidonnaisella pysyttelee jo useampi tuhat työtöntä.

Regina Saari, työllisyysjohtaja, Tampere: Sanoisin näin, että kunnat on aika tiukoilla monesti ja jos sitten kantokyky on sellainen, että palkkatukityöllistämisen koko potti menee tähän tavallaan niin kuin eläkkeelle poluttamiseen, niin se on tietysti monen kunnan kohdalla myös arkipäivää.

Meillä Tampereella mene 24% palkkatukeen varatusta määrärhasta tämän asian hoitamiseen.

MOT: tuleeko näitä velvoitetyöllistettäviä samoja jo uuteen kertaan?
Regina Saari: Kyllä tulee. Nää lainmuutokset mitä tässä on tehty, niin henkilön kohdalla saattaa tulla useampi työllistämisjakso kunnille. Tossa arvioitiin mitä meillä Tampereella meillä vuosittain on, niin semmonen 10-20 prosenttia nyt viime vuosina on ollut niitä henkilöitä, joiden kohdalla tulee jo toinen velvoite.

MOT: Mitä tästä ajattelet? Oliko tarkotus näin?
Saana Siekkinen, johtaja, SAK: No en mä tiedä mikä on ollu tarkotus, mutta mun mielestä se, että että jos näin niin kun toimii näitten myös ikääntyvien työttömien osalta yhtään aiemmin niin mä luulen, ett se vähentää myös sitä painetta sitte siellä siellä päässä, että tähän velvoitetyöllistämiseen ei jouduta.
MOT: Se ongelma täss on se, että kunnissa sanotaan, ett se syö resurssia sanotaan vaikkapa nyt nuorten palkkatukityöllistämisistä.
Saana Siekkinen, johtaja, SAK: No ei mull muuta mutt mun mielest se niin ku mitä mä sanoin on mun mielest niin ku se avain tässä, ett miettii näit ratkasuja mutt mä oon edelleen sitä mieltä, ett ei me voida myöskään näit ihmisii heittää tyhjän päälle. Se vaatii siis sekä niit TE-palveluja mutt kyllä myös heidän toimeentulostaan pitää pitää huolta.

MOT: Onko tää hyvä vai huono systeemi?
Ilkka Oksala, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto:: No siinä on puolensa ja puolensa. Ensinnäkin mä haluan sanoa sen hyvän puolen, että on inhimillisesti erittäin hyvä, että näille ikääntyneille työntekijöille tarjotaan työtä, ja on myöskin hyvä, että kunnat on tähän velvoitettu.
Luonnollisesti, tässä on sitten se toinen puoli, että tämä mahdollistaa sitten sen, että pystyy sinnittelemään ansiosidonnaisella kovin pitkään. Ja tää on asia mitä pitää pohtia, että mitä sille tehtäisiin, mutta mä en halua nyt lähteä siitä,

MOT: Joo sit siell on tosiaan ihmisiä, jotka tulee jo toisen kerran sen niin kun velvotteen piiriin. Oliks se tiedätkö, että oliko tämmönen niin ku tavallaan laskelmissa mukana?
Saana Siekkinen, johtaja, SAK: En en oo ja mä en oo niin ku itse asiassa tähän törmänny.

MOT: Onks se niin kuin järkevä ja työllisyyden hoidon kannalta niin kuin tarkoituksenmukainen systeemi?
Regina Saari, Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja: No kuntien näkökulmasta mä näkisin niin, että ne nopeat toimet heti työttömyyden alussa ensimmäisien työttömyysrahapäivien aikana, ne on tehokkaita, ja niitä työpaikkoja löytyy paremmin avoimelta sektorilta. Se että tullaan siinä vaiheessa sitten kuntien velvoitetyön piiriin, kun on jo nää työttömyysturvan päivät tulossa täyteen, niin se työttömyys on usein kestänyt aika pitkään. Ja näkisin näin, että niin kuin työllisyyden hoidon kannalta, se ei oo mallina hyvä. Se jos sitä pidetään sitten eläkkeelle suuntaavana mallina, niin sitä arvioi sitten joku muu

Oulussa työttömäksi jäänyt insinööri, käytetään hänestä nimeä Antero, on poikkeus.

Hän hankki itselleen velvoitetyön jälkeen vielä kahden ja puolen vuoden määräaikaisuuden kaupungin omistamassa yrityksessä.

Anteron mukaan muut velvoitetyöllistettävät eivät olleet enää työn haussa.

Antero: Ei he enää olleet töihin palaamassa.

MOT: Tuntuuko tää sinusta siltä, että siellä on kahden kerroksen väkeä?
Elina Lepomäki, varapuheenjohtaja, Kokoomus: No on, koska siis mä voin lyödä vaikka jostain vetoa, että siinä vaiheessa, kun minä olen 55-vuotias, niin tota mahdollisuutta ei ole. Se on aika takuuvarma asia.

Antero: Kylähän tietty on hyvä tämä työttömyysturva olemassa, mutta sitten siinä ninkun se toinen puoli justiinsa että sitä niinkun hyödynnetään helposti tämmösissä tilanteissa kun alkaa ikää tulleen niin ennen aikojaan lähetään sitten niinkun töistä pois.

Hallitus yrittää seuraavaksi sopia keinoista, joilla estetään työttömyyden jämähtäminen koronakriisin myötä pysyvästi korkeammalle tasolle. Jos keinoksi valitaan eläkeputken poisto, kasvaa paine varaputkessa entisestään.

Anteron ja entisten Valmetin miesten viesti on selvä. Myös työnantajien asenteen päälle viisikymppisiin pitää muuttua.

Antero: Minä sen koin, että minä olin viiskymppinen, kuuttakympiä lähentelin, se yks syy että minua ei edes kutsuttu haastatteluihin oikeestaan yhtään mihinkään. naurahtaa.

Anteron eläke alkoi 63 vuoden ja kolmen kuukauden iässä.

Antero: Minähän en olisi halunnut lähteä niistä kaupungin hommista pois. Mutta sitten nostin käjet pystyyn että kun ei minun osaamistani enää tarvita, että eiköhän ne nuoremmat pysty hoitamaan ne tehtävät jo.

Laskelma parikymppisen Soila Kytölän työttömyysturvasta paljasti yllätyksen.

Jopa pienistä tuloista laskettu ansiosidonnainen olisi ollut noin 300 euroa suurempi kuin peruspäiväraha.

Nyt harkinnassa on työttömyyskassaan liittyminen.

Soila Kytölä: Ehkä oon aina ajatellu vähän silleen naivisti, että ei mulle tuu, et ei tuu sellasta tilannetta että mä hyötyisin siitä, mut
kyl toi ero on niin iso et se olis kyl maksanut ittensä takas.
MOT: Se olis maksanut itsensä takas ensimmäisessä kuussa
Soila Kytölä: Nii-iin( nauraa)

Soila Kytölän lähitulevaisuuden suunnitelma on sama kuin tuhansilla muillakin - jatkaa työn hakua.