Hyppää pääsisältöön

Minna Lindgren puolustaa taiteen paikkaa yhteiskunnassa – ”Kauhukuva on se, jos kuvitellaan ettei kulttuuria tarvita”

Maisteri Lindgren
Maisteri Lindgren Kuva: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä

Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmät ovat tarjonneet tuoreita näkökulmia ja kiinnostavia anekdootteja musiikin ystäville jo seitsemän kesän ajan, ajankohtaisaiheita unohtamatta.

Maisteri, eli Minna Lindgren, sai innoituksen ohjelman tekoon viime vuosituhannen akateemisista musiikkiesitelmistä. Nyt jaksoja on kertynyt jo kunnioitettavat 77 kappaletta.

– Luku 77 on ikuisuuden symboli. Ja siltähän se tuntuu, ikuisuudelta, Lindgren naurahtaa.

– Kyllä se on koko ajan ollut hirveän hauskaa.

Uusia näkökulmia musiikin historiaan

Maisterin käsiteltäväksi ovat päätyneet suursäveltäjien ja -teosten lisäksi muun muassa musiikin historian unohdetut suuruudet, tähtilaulaja Jussi Björlingin alkoholiongelma sekä filosofi Rousseaun säveltäjänura.

Mistä kaikki mielenkiintoiset ideat oikein kumpuavat?

– Kyllä siihen yleensä tarvitaan pari kirjaa ja paljon nettisurffailua. Ja näkökulmistahan siinä on kauheasti kysymys, näihin kaikkien tuntemiin suuriin mestareihinkin voi keksiä uusia näkökulmia.

Uudet näkökulmat tarkoittavat usein myös sitä, että Lindgren tulee kyseenalaistaneeksi totuutena pidettyjä asioita, kuten Mozartin nerouden.

– Musiikista puhuminen ja kaanonin kyseenalaistaminen on voimistunut ihan valtavasti jopa viimeisen kahden vuoden aikana.

Kehityssuunta ilahduttaa Lindgreniä. Totisuus ja tärkeys on hänen mielestään liian yleistä musiikista puhuttaessa.

– En osaa olla käyttämättä huumoria, se on tapani katsella asioita ja tekee niistä helpompia lähestyä ja käsitellä.

Jotta kuulija jaksaisi keskittyä tunnin mittaiseen ohjelmaan, tarvitaan huumorin lisäksi taitoa säilyttää jännite.

Covid fan tutte
Covid fan tutte -oopperan libretto on Minna Lindgrenin käsialaa. Covid fan tutte Kuva: Stefan Bremer Covid fan tutte

– Oopperalibretossa, teatterinäytelmässä tai romaanissa, kaikissa on omat keinonsa. Mutta se dramaturgia on pohjimmiltaan kaikissa sama.

Lindgren tietää mistä puhuu, sillä hänet tunnetaan myös kirjailijana ja libretistinä.

Toukokuussa ilmestyi hänen uusin romaaninsa, peruskoulun kauhumaailmaan sijoittuva Aina on toivoa, ja korona-ajan traumoja satiirin keinoin käsittelevän Covid fan tutte -oopperan libretto on hänen käsialaansa.

Covid fan tutte on ehdottomasti nähtävä, se on spektaakkeli!

Mukana mustikkametsässä

Maisterin itsensä lisäksi esitelmissä esiintyvät musiikkiin ihastunut pikkurouva Saimaan rannalla, kaikkitietävä naapuri roskakatoksella sekä maisterin “molemmat kuulijat”.

Lindgren sanoo, etteivät hahmot perustu tosielämään, vaan ne ovat prototyyppejä musiikkiin perehtyneistä ihmisistä. Hän kuitenkin silloin tällöin kohtaa heidät tosielämässä.

– Tosi moni on ilmoittautunut pikkurouvaksi Saimaan rannalla, tai kolmanneksi kuuntelijaksi.

Hahmona Saimaan rannan rouva usein närkästyy maisterin näkemyksistä. Lindgrenin mukaan suuttunutta palautetta tulee tosielämässä harvoin, sillä radion yleisö on hyvin sallivaa.

Radioyleisöltä myös saa kaikkein henkilökohtaisinta, sympaattisinta ja tunteikkainta palautetta.

Siinä missä televisiokatsoja kiinnittää huomiota ulkoisiin seikkoihin ja painetun tekstin lukijat huomauttelevat asiavirheistä, radion kuulijat kertovat ihanasta yhteisestä hetkestä mustikkametsässä - aivan kuin olisivat viettäneet sen ohjelman tekijän kanssa.

Minna Lindgren hymyilee Kansallisteatterin lämpiössä ennen Covid fan tutten ensi-iltaa.
Minna Lindgren Suomen Kansallisoopperalla Minna Lindgren hymyilee Kansallisteatterin lämpiössä ennen Covid fan tutten ensi-iltaa. Kuva: Katriina Laine / Yle Minna Lindgren,kirjailijat,toimittajat,libretot,Suomen Kansallisooppera,ooppera,Covid fan tutte, ooppera Mozatin musiikkiin uudelleen sanoitettuna.

Taiteita tarvitaan

Vaikka ohjelman pääpaino on musiikin historiassa, ottaa maisteri säännöllisesti kantaa myös ajankohtaisiin asioihin.

Ohjelman jaksossa Kuka on taiteilija? hän kommentoi muun muassa taiteilijoiden asemaa yhteiskunnassa, sekä kulttuurialan rahallisen arvostuksen puutetta, joka korostuu taloudellisesti katastrofaalisena korona-aikana.

Kaikkialla maailmassa kulttuuri-instituutioiden, kuten orkesterien, tulevaisuus on vaakalaudalla. Lindgren pelkää, että korona-ajan striimitapahtumista tulee uusi normaali.

– Yhdessä jakaminen on taiteessa ja taiteen vastaanottamisessa aivan keskeinen asia, Lindgren kertoo.

– Kauhukuvani on se, että kuvitellaan striimailun riittävän. Että taiteeseen ei tarvitse satsata, tai jyrkimmillään sitä ei tarvita.

Lindgrenin mukaan kulttuurista leikkaamalla ei saavuteta suuria säästöjä, ja kulttuurin arvoa liiketalouden, työllisyyden ja mielenterveyden edistäjänä ei monesti nähdä.

Toivoa silti on vielä.

– Eihän ihminen ole koskaan elänyt ilman taiteita. Tottakai on toivoa.

Kaikki Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmät löytyvät nyt Audio Areenasta.

Minna Lindgren on kirjoittanut libreton Covid fan tutte -oopperaan. Ooppera on katsottavissa Areenassa 31.12.2020 saakka.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

  • Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Pianisti Janne Oksanen jatkaa suomalaisen pianomusiikin taltioimista. Pari vuotta ilmestyneellä julkaisulla Oksanen tarttui kansallisesta sävel-aarteistostamme Toivo Kuulan suosittuihin pianokappaleisiin.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.