Hyppää pääsisältöön

Tarinoita naisista, jotka seikkailivat, sankaroivat ja sikailivat ja painuivat sitten unohduksiin

Nainen (Maria Pettersson) poseeraa 1900-luvun tyylisessä asussa värikkään taustan edessä.
Maria Petterssonin uusi podcast käsittelee historian mielenkiintoisia mutta unohdettuja naisia. Nainen (Maria Pettersson) poseeraa 1900-luvun tyylisessä asussa värikkään taustan edessä. Kuva: Johanna Kannasmaa ja Tuuli Laukkanen, Yle Maria Pettersson

Miksi hemmetissä minä en ole ikinä kuullut Töregene-kaanittaresta?!?!, kysyy toimittaja Maria Pettersson kolumnissaan.

Viisi vuotta siiten olin vihainen itselleni, koululaitokselle, historiankirjoitukselle ja maailmalle. Kuinka on mahdollista, että tällainen tyyppi on säilynyt minulta pimennossa? Olin tietenkin kuullut Tšingis-kaanista, hurjasta johtajasta, joka perusti Mongolivaltakunnan. Enkä vain kuullut, vaan myös lukenut ja nähnyt tarinoita hänestä. Tšingistä suurempaa ja rikkaampaa valtakuntaa hallinneesta kaanittaresta luin kuitenkin ensimmäistä kertaa. Töregene hallitsi yhdessä naispuolisen kumppaninsa Fatiman kanssa maailman suurinta valtakuntaa, enkä tiennyt heistä mitään.

Rakastin historiaa jo ennen kuin osasin lukea.

Hullaannuin muinaisesta Egyptistä (hullaannun yhä).

Opettelin nelivuotiaana luettelemaan esihistorian kausien nimet järjestyksessä (ja osaan ne edelleen: paleoliittinen, neoliittinen, pronssikausi, kuparikausi, rautakausi).

Katsoin Olipa kerran ihminen -piirretyn Marco Polon matkoista kertovan jakson niin monta kertaa, että VHS-nauha meni pilalle (se oli melkein liian hurja, mutta vain melkein).

Viikingit olivat minulle huumetta. (Haluatteko kuulla yksityiskohtia viikinkien laivanrakennustekniikasta? Kysykää keneltä tahansa sukulaiseltani, olen käynyt heidän kanssaan sen läpi viisivuotiaan innolla ja perusteellisuudella.)

Milloin naiset itse asiassa ovat ilmestyneet maapallolle? Varmaankin melko äskettäin, sillä historiankirjoissa heitä ei ainakaan näkynyt.

Koulun alettua en malttanut odottaa: milloin sitä historiaa oikein alettaisiin opettaa? Ja opetettiinhan sitä! Kreikat, Roomat, Euroopan sodat, Suomi kivikaudelta alkaen. Historianopettaja oli ehkä eläkeikää lähestyvä miekkonen, joka laukoi seksistisiä vitsejä jopa alakoululaisille, mutta sen kesti, olihan aiheena historia!

Olin jo yläkoulussa, kun ymmärrys iski. Hetkinen. Jotain on vialla. Milloin naiset itse asiassa ovat ilmestyneet maapallolle? Varmaankin melko äskettäin, sillä historiankirjoissa heitä ei ainakaan näkynyt.

Tietenkin naisia oli ollut olemassa niin kauan kuin ihmiskuntaa ylipäätään. Osasinhan itsekin luetella useita merkittäviä naisia! Katariina Suuri, Englannin kuningattaret, Kleopatra, Marie Curie, Jeanne d’Arc. Mutta siinäpä se ongelma piilikin. Pystyin melko vaivattomasti luettelemaan suunnilleen kaikki historian naiset, joista olin lukenut tai joista minulle oli opetettu. Se ei tarkoittanut, että muistini olisi ollut poikkeuksellisen hyvä. Se tarkoitti, että naisia oli niin vähän, ettei muistettavaa juuri ollut.

Miksei ketään muuta kiinnostanut viattoman ulkonäkönsä ansiosta vastarintaliikkeeseen värvätyt teinitytöt, jotka räjäyttelivät rautateitä ja ampuivat natseja pyöräntarakalta?

Sisuunnuin. Olin aina janonnut naisten tarinoita ja nyt päätin tehdä asialle jotain. Aloin lukea naisten historiaa, kerätä muistilistaa kiinnostavista historian naisista, kysyä ja opiskella. Minua vetivät puoleensa erityisesti jännittävät, omituiset, kiehtovat, skandalöösit ja erikoisen elämän eläneet naiset. Naiset, jotka tekivät toisin kuin heiltä odotettiin. Naiset, jotka seikkailivat, sankaroivat ja sikailivat, mutta joiden tarinat olivat painuneet unholaan.

Vuodet kuluivat, minä keräsin naisiani, ja koko ajan tuntui kummallisemmalta, ettei kukaan tuntunut olevan heistä kiinnostunut. Heistähän pitäisi kirjoittaa kirjoja, tehdä sadan miljoonan dollarin elokuvia ja suoratoistopalvelujen hittisarjoja!

Miksei ketään muuta kiinnostanut nunnia ja aatelismiehiä vietellyt ranskalainen oopperatähti ja miekkamestari? Entä viattoman ulkonäkönsä ansiosta vastarintaliikkeeseen värvätyt teinitytöt, jotka räjäyttelivät rautateitä ja ampuivat natseja pyöräntarakalta?

Eikö ketään toista todella kiehtonut tanssijasensaatio, jota syytettiin ensimmäisen maailmansodan aikaan salaperäisen Klitoriskultin johtajaksi? Tai maailman suurinta merirosvolaivastoa komentanut kapteeni?

Miksi edes kirjanörttiystäväni eivät intoilleet maailman ensimmäisestä tunnetusta kirjailijasta, joka kaiken lisäksi oli sodan ja seksin ylipapitar? Miksi suffragettien jujutsumestari, yhdysvaltalainen pörssimeklari-meedio tai höyrypäinen kulttijohtaja eivät kiinnostaneet ihmisiä?

Paitsi että ehkä kiinnostaisivat, jos heistä joskus kuulisi jossain. Tarinat olivat pitäneet minua otteessaan jo vuosikymmenen. Päätin kokeilla, kiinnostaisivatko ne myös jotakuta muuta. Kävi ilmi, että kiinnostivat kyllä – ja kun aloin kesällä 2019 twiittailla naisten tarinoita, en osannut odottaa, kuinka paljon.

Twiitit ja sittemmin Facebookissa julkaistut tarinat kiehtoivat kymmeniätuhansia ihmisiä samaan tapaan kuin ne olivat kiehtoneet minua. Se oli ihanaa.

Pian kävi selväksi, etteivät twiitit olleet kyllin. Sadat ihmiset iästä, sukupuolesta ja taustasta riippumatta kertoivat, että he halusivat myös lukea ja kuulla naisista. Saamanne pitää, ajattelin, salaa tyytyväisenä. Jatkossa minun ei tarvitsisi haudata naisia pöytälaatikkoon, kerätä heitä hahmoiksi roolipeleihin tai olla työpaikalla se tyyppi, joka haluaisi näin illan lopuksi vielä kertoa yhden jutun sellaisesta jännittävästä ruhtinattaresta. Kirja tuli ulos elokuussa ja tänään ilmestyy ensimmäinen jakso Maria Pettersson ja historian naiset -podcastista.

Nykyinen hallitus tuskin pakkosyöttää poliittisille vastustajilleen kiviä, mutta myös yhtäläisyyksiä on.

13-osaisessa podcastissa kuullaan historiallisten naisten tarinoita ja keskustellaan niistä vaihtuvien vieraiden kanssa. Samalla pohditaan, mikä on muuttunut ja mikä pysynyt samana satojen, joskus tuhansien vuosien ajan. Se on ollut äärettömän kiehtovaa.

Millaista oli olla nainen vallankahvassa 1200-luvun Mongoliassa ja miten se eroaa tilanteesta 2020-luvun Suomessa? Nykyinen hallitus tuskin pakkosyöttää poliittisille vastustajilleen kiviä, mutta myös yhtäläisyyksiä on. Niistä saapui keskustelemaan nykyajan suomalainen vallankäyttäjä.

Miten erilaiset fabulöösit huikentelijat ovat ravistelleet kansaa historian saatossa ja miten sen tekee tämän päivän huikentelija? Kuinka ihmisoikeuksia ajettiin 1800-luvun Yhdysvalloissa tai Ruandan kansanmurhassa, ja onko heidän taistelunsa sama, jota nykyajan ihmisoikeuksien puolustajat käyvät Suomessa?

Luonnontieteitä harjoittava nainen oli vuosisatojen ajan kummajainen, mutta missä jamassa on tasa-arvo luonnontieteiden alalla nykypäivänä?

Entä millaista oli tehdä vallankumousta 1800-luvun Etelä-Amerikassa, ja mitä siitä voi oppia Suomessa vuonna 2020 vallankumousta puuhaava anarkisti?

Kuvassa yhdistetty kaksi valokuvaa naisista eri aikakausilta, ihmisoikeusaktivistit Harriet Tubman ja Ujuni Ahmed.
Kuvassa yhdistetty kaksi valokuvaa naisista eri aikakausilta, ihmisoikeusaktivistit Harriet Tubman ja Ujuni Ahmed. Harriet Tubman,Ujuni Ahmed
Kuvassa yhdistetty kaksi valokuvaa naisista eri aikakausilta, jalkapalloilijat Essi Sainio ja Lily Parr.
Kuvassa yhdistetty kaksi valokuvaa naisista eri aikakausilta, jalkapalloilijat Essi Sainio ja Lily Parr. Essi Sainio,Lily Parr

Ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed ja jalkapalloilija Essi Sainio ovat vieraina podcastissa.

Joka jaksossa kuullaan kolmen historiallisen naisen tarinat näyttelijä Emma Paju-Torvaldsin lukemina sekä käydään keskustelua lukuisten muiden historian ja nykyajan naisten elämänkohtaloista.

Sarjassa myös puretaan myyttejä siitä, millaista naisten elämä on historian saatossa ollut ja millaiset asiat ovat olleet naisille mahdollisia.

Moni asia, joka nyky-Suomessa on varsin normaalia – esimerkiksi opiskelu tai housujen käyttö – on Euroopassakin ollut mahdotonta tai jopa kuolemanrangaistuksen uhalla kiellettyä.

Toisaalta kukaan suomalainen nykyajan julkkis ei pidä avioliiton ulkopuolista rakastajalaumaa niin julkisesti kuin valistusajan nero, luonnontieteilijä Emilie du Châtelet. Eikä nykypäivän kirkon tulisi mieleenkään jakaa uskoville sellaisia hekumallisia, sadomasokismin ryydittämiä tarinoita, joita ursuliittinunnat laativat 1600-luvun Italiassa! Suomessa edelleen käytävä keskustelu siitä, sopiiko naisen olla sotilas, huvittaisi niin ajanlaskun alussa elänyttä ikeenien soturikuningatar Boudiccaa kuin Länsi-Afrikassa sijainneen Dahomen valtakunnan tuhansista naisista koostunutta eliittisotilasjoukkoa. Entä mitä ajattelisivat Suomen ”liian nuorien” johtajanaisten iästä alle 35-vuotiaina valtaistuimelle nousseet Katariina Suuri, Kiinan keisarinna Wu Zetian, Britannian kuningattaret Elisabet I ja Viktoria tai Hatšepsut, yksi historian menestyksekkäimmistä faaraoista?

Maailman varhaisin tyylipuhdas #Metoo-kuvaus naisen ahdistelusta löytyy 4200 vuoden takaa.

Podcastissa historia ja nykyaika kulkevat rinnakkain. Se on rohkaisevaa ja masentavaa.

Masentavaa on se, että jotkin asiat eivät yksinkertaisesti tunnu muuttuvan miksikään edes tuhansissa vuosissa. Maailman varhaisin tyylipuhdas #Metoo-kuvaus naisen ahdistelusta löytyy 4200 vuoden takaa. Poliittisesti aktiivisia naisia on parjattu suunnilleen samoin menetelmin ja jopa samoin solvauksin 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua, 1700-luvulla ja vuonna 2020. Valeuutiset vetivät naisia lokaan 300 vuotta sitten, 130 vuotta sitten ja tänä päivänä.

Rohkaisevaa puolestaan on, että ihmiset ovat kautta vuosituhansien myös valinneet asettua hyvän puolelle. Naiset ovat pelastaneet toistensa henkiä, auttaneet uralla eteenpäin, ryhtyneet toistensa mesenaateiksi ja nostaneet toisiaan valta-asemiin. Mutta eivät vain naiset. Läpi historian on ollut satojatuhansia miehiä, jotka ovat valinneet seistä naisten rinnalla ja takana sekä auttaa ja tukea heitä silloinkin, kun se ei ole ollut yhteiskunnassa sallittua tai sopivaa.

Podcastin naiset, kuten myös monet vieraat, ovat tienraivaajia. He uivat vastavirtaan eivätkä pelkää, jos joku nyrpistää nenää. Sarjan naiset eivät ole sankareita tai esikuvia, mutta sisukkaasti he puskevat kohti päämääränsä, olipa se sankarillinen tai hirviömäinen. Samalla he raivaavat tietä kaikille tuleville sukupolville – naisille vuonna 2020 tai 3020.

Maria Pettersson

Kuuntele Maria Pettersson ja historian naiset -podcast Yle Areenasta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua