Hyppää pääsisältöön

Millaista seksuaalikasvatusta olet saanut kotona, päiväkodissa tai koulussa?

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet seksuaalisuuteesi?
Mitkä asiat ovat vaikuttaneet seksuaalisuuteesi? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle Yle Radio 1

Seksuaalioikeudet ovat perusoikeuksia, joihin kansainvälisiin sopimuksiin myös Suomi on sitoutunut. Oikeuksien perustana ovat vapaus, tasa-arvo, yksityisyys ja itsemääräämisoikeus.

Seksuaalikasvatus on osa seksuaalioikeuksia eli jokaisella on oikeus tietoon ja asialliseen seksuaalikasvatukseen varhaiskasvatuksesta lähtien.

”Päiväkodeissa kasvatussuunnitelmaan kuulu turvataitojen ja seksuaalisuuden opettaminen postiivisessa hengessä. Näin lapset oppivat arvostamaan omaa ja toisten kehoaan”, kertoo psykoterapeutti ja kliininen seksologi Hilkka Putkisaari.

Seksuaalikasvatus tutkimusten mukaan myöhentää seksuaalisen aktiivisuuden alkamisikää, seksikumppaneiden määrää ja lisää kondomin ja muiden ehkäisyvälineiden käyttöä.

Seksuaalikasvatus kuuluu myös peruskoulun opetussuunnitelmaan. Turvallisesta seksistä puhuminen näkyy tilastoissa niin, että teiniraskaudet vähenevät.

Vanhemmat voivat tukea lapsen ja nuoren kehitystä. Osoittamalla rakkautta ja kertomalla lapselle, että hän on tärkeä.

”Turvallinen yhteys mahdollistaa sen, että lapsi uskaltaa kysyä ja puhua kaikista asioista. On tärkeää keskustella asioista aina lapsen kehitystason mukaisesti”, sanoo Putkisaari.

Murrosikäinen peilaa omaa kelpaavuuttaan ympäristöstä saamiinsa palautteisiin. Perheen ja ystävien kommenteilla on suuri merkitys. Ne voivat joko vahvistaa tai heikentää omanarvontuntoa.

”Nuorella on oma yksityinen alueensa, että se ei halua kaikkea jakaa äidin ja iskän kanssa. Yksityisyyden kunnioittaminen on tärkeää”, sanoo Putkisaari.

Rintojen kehitys aikaisessa vaiheessa voi aiheuttaa sen, että kasvava nuori saa osakseen seksistisiä kommentteja tai häirintää.

”Kenelläkään ei ole oikeutta mennä toisen rajojen tekemällä esimerkiksi seksistisiä kommentteja toisen kehosta. Jokaista ja kaikenikäistä tulee kunnioittaa”, sanoo psykoterapeutti ja kliininen seksologi Hilkka Putkisaari.

Seksuaalisuus kehittyy ihmisen elämänkaaren aikana. Seksuaalisuus voi muuttua iän, sairastumisen, traumaattisten tapahtumien vuoksi. On luonnollista, että kriisin keskellä seksuaalisuus painuu taka-alalle.

”Jos tapahtuu traumaattisia kokemuksia, voi olla, että seksuaalisuus pelottaakin. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin selviytymään vaan apua saa ja pitää hakea”, sanoo Putkisaari.

Vastaa kyselyyn torstaihin 24.9. mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa pohditaan seksuaalikasvatusta Yle Radio 1:ssä torstaina 15.10 kello 12.10. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Keskustele tässä: Kannattaako enää sijoittaa rakennuksiin?

    Rakentaminen on riskibisnestä.

    Joka kymmenes asunto on ilman asukkaita ja monen pienen ostoskeskuksen kohtalona on purkaminen. Samalla etätyöt vähentävät toimistotilojen tarvetta. Uskaltaako yhä sijoittaa rakennuksiin? Toimittaja Juha Virtasen vieraina Rakennusteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Kim Kaskiaro ja Inderes Oy:n analyytikko Olli Koponen.

  • Jumalanpalvelukset marraskuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset marraskuussa 2020

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.

  • Keskustele aiheesta: Minkälainen fiilis sinun työpaikallasi on?

    Työpaikan tunneilmasto vaikuttaa tuottavuuteen.

    Työpaikan hyvä tunneilmasto parantaa työtulosta selvästi. Monelta johtajalta jää tärkeitä työkaluja käyttämättä, kun työpaikan tunneilmastoon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Mikä maksaa? -ohjelmassa keskustellaan siitä, miten työpaikan hyvä tunneilmasto saadaan luotua. Juho-Pekka Rantalan vieraina työelämän tunnetaitovalmentaja Ira Leppänen ja psykologi Jarkko Rantanen.

  • Hartauspuhujat marraskuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat marraskuussa 2020

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta). Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.