Nelli Hyttinen
Yle
Kahvi on mainettaan parempi terveysjuoma, mutta siitä saa hyödyt irti vain juomalla juuri oikean määrän kahvia päivässä. Jos kahvikuppi tuntuu kuitenkin kasvaneen käteesi kiinni, voit vähentää kofeiinin kulutustasi ravitsemusterapeutin vinkeillä.
Aamu ei lähde käyntiin ilman kolmea kupillista. Kahvihammasta kolottaa heti lounaan jälkeen, eikä päivää oikein jaksa, jos ei saa vielä muutamaa kupillista tuota elämän eliksiiriä. Kuulostaako tutulta?
Et ole kofeiinikoukkusi kanssa yksin, sillä Suomessa juodaan kahvia noin kymmenen kiloa henkeä kohden.
Ravitsemusterapeutti Reija Männikön vinkeillä voit päästä irti koukusta. Kahvista ei kannata kuitenkaan luopua kokonaan, koska sillä on monia terveysvaikutuksia.
Pienennä kuppikokoa tai jätä annoksia väliin
Kofeiini vaikuttaa keskushermostoon ja aiheuttaa siksi riippuvuutta. Tämän vuoksi kahvin vähentäminen aiheuttaa herkästi vieroitusoireita, joista yleisin on päänsärky.
– Voimakkaimmillaan vieroitusoireet ovat 1–2 vuorokauden aikana käytön lopettamisesta. Oireet voivat kestää useita päiviä, mutta jo muutaman päivän kuluttua oireet alkavat lieventyä, kertoo Reija Männikkö.
Oireiden vuoksi ei ole järkevää pudottaa juodun kahvin määrää kerralla kymmenestä kupillisesta kuuteen vaan määrää kannattaa pudottaa asteittain.
– Aloita vähentäminen sillä, että juot päivän aikana vain kahdeksan kuppia ja jatka uudella annoksella muutaman päivän ajan. Kun tunnet, että vieroitusoireet alkavat helpottaa, vähennä määrää jälleen kahdella kupillisella ja oletkin jo saavuttanut sopivan kuuden kupin päiväannoksen!
Osan kahvista voi korvata teellä tai kofeiinittomalla kahvilla.
Jos kahvin juominen liittyy vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin tai vaikkapa rentoutumiseen, pienennä kuppikokoa.
Kaivele isovanhempien kaapista esiin perinteinen pieni kahvikuppi asetteineen.Näin voit juoda saman kuppimäärän kahvia päivässä, mutta desilitrat laskevat jo merkittävästi.
– Osan kahvista voi korvata jollain vähemmän kofeiinia sisältävällä vaihtoehdolla kuten teellä tai kofeiinittomalla kahvilla.
Mutta kuinka paljon kahvia on liikaa?
Kaikessa yksinkertaisuudessaan jokainen on yksilö ja siedetyn kofeiinin määrä riippuu paljolti geeniperimästä ja terveydentilasta. On kuitenkin olemassa viitearvoja, joissa on hyvä pysyä, jotta kahvi tuottaa mahdollisimman paljon terveyshyötyjä.
– 1–6 kuppia kahvia päivässä on terveellinen määrä ja kyseessä on siis se "mummon" kuppi, joka vetää noin 1,25 desiä nestettä, Reija Männikkö kertoo.
Myös kahvin laadulla on väliä; espresso sisältää enemmän kofeiinia eli sitä on syytä käyttää vähemmän kuin suodatinkahvia.
Reija Männikön mukaan selkeitä syitä kahvinjuonnin vähentämiselle ovat esimerkiksi monia kiusaavat suolistovaivat tai refluksioireet, joita kahvi voi pahentaa. Kofeiinimyrkytys kertoo siitä, että kuppia on kumottu turhan tiuhaan tahtiin.
– Sen tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys, käsien tärinä ja levottomuus.
Kahvi on aivojen ja maksan kaveri
Kahvilla tiedetään olevan useita positiivisia vaikutuksia terveyteen.
1. Aivot
Kahvin kofeiini on yhdistetty tutkimuksissa muun muassa pienempään riskiin sairastua Alzheimeriin ja dementiaan.
– Kahvia kohtuullisesti juovilla näyttää olevan pienempi riski sairastua muistisairauksiin verrattuna heihin, jotka eivät käytä kahvia ollenkaan tai heihin, jotka käyttävät kahvia runsaasti, Männikkö kertoo.
Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan muistisairauksien riski on pienimmillään, jos juo 3-5 kuppia kahvia päivässä. Toisaalta kansainvälisissä tutkimuksissa hyödyt on löydetty jo yhden kupin päiväannoksella.
2. Vatsa
Kahvi voi vaikuttaa myös vatsan, suoliston ja jopa maksan terveyteen. Kahvi voi olla joko hyödyksi tai haitaksi ruuansulatuskanavan oireista kärsiville.
– Hyödyksi se on ummetuksen kanssa kamppaileville, koska se voi vilkastuttaa suoliston toimintaa.
– Jos taas on ärtyvän suolen oireyhtymä ja siihen liittyen löysää vatsaa tai ripulia, kahvi voi pahentaa oirehdintaa. Joillekin IBS-potilaille tummapaahtoinen kahvi sopii paremmin kuin vaaleapaahtoinen.
Lisäksi uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että kahvin säännöllinen käyttö voi vähentää maksakirroosin riskiä.
Kohtuullisen kahvinjuonnin tiedetään myös pienentävän kakkostyypin diabeteksen riskiä.
– Tähän riskiin ja juodun kahvin määrään liittyy annosvastesuhde, eli jos lisää yhden kupin päivässä sitä enemmän riski pienenee, kunhan pysytään noin 3–5 kahvikupillisessa päivää kohden.
Diabetesriskiä alentava vaikutus tulee myös kofeiinittomasta kahvista, mikä tarkoittanee, ettei kyseessä ole kofeiinin vaikutus elimistöön. Selitys löytynee siis jostain toisesta kahvin sisältämästä yhdisteestä.
3. Sydän ja verisuonet
Moni elää edelleen sen harhaluulon kanssa, että kahvi nostaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja.
Aivan näin asia ei kuitenkaan Männikön mukaan ole.
– Kun juo kupillisen tai kaksi kahvia, nostaa se hetkellisesti verenpainetta, mutta vaikutus kestää vain muutaman tunnin.
Pitkän ajan seurannoissa yhteyttä kahvin ja verenpainetaudin välillä ei ole siis löytynyt.
Kahvin vaikutus kolesteroliarvoihin on kiinni siitä miten kahvisi valmistat. Kahvissa itsessään ei nimittäin ole kolesterolia, mutta sen sisältämä rasvayhdiste kafestoli nostaa verenkierron kolesterolipitoisuutta. Onneksi tämä ongelma on helppo välttää!
– Jos kahvi keitetään suodattamalla, jää kafestoli suodatinpussiin. Eli suodatetussa kahvissa sitä ei ole, mutta sitten taas, jos juo pannukahvia tai vaikkapa espressoa, niin siellä se yhdiste on edelleen tallella.
