TV1 torstaina 24.9.2020 klo 22.00 - 23.00, uusinta sunnuntaina 27.9. klo 22.35, Areenassa
Pohjois-Korea on yksi maailman salamyhkäisimmistä valtioista. Kimin suku on hallinnut maata rautaisella otteella kolmen sukupolven ajan. Virallisissa lehdissä ylistetään päivittäin nykyisen johtajan Kim Jong-unin sankaritekoja.
Vuoden 2006 jälkeen YK on määrännyt Pohjois-Koreaa vastaan tiukkoja talouspakotteita yhdeksän kertaa, mutta siitä huolimatta maa on rakentanut kehittyneen ja kalliin ydinaseohjelman. Ydinohjelmansa takia maa on kansainvälisen yhteisön eristämä.
Samaan aikaan kun yli puolet pohjoiskorealaisista elää köyhyydessä, hallitsija Kim Jong-un lähipiireineen elää ylellistä elämää luksustuotteiden keskellä.
Mistä Pohjois-Korean rahat tulevat? Kun laillisia tuloja ei voi saada, maan hallinto osaa käyttää muita keinoja ja kiertää pakotteita kansainvälisten verkostojensa avulla.
Monet merkittävät pohjoiskorealaiset loikkarit ovat kertoneet salaisesta osastosta, joka hallinnoi valtion salattuja tilejä, ”palatsitaloutta”. Ko Young-hwan oli pohjoiskorealainen diplomaatti, joka pakeni maasta vuonna 1991. Harva tietää entistä diplomaattia enemmän Kimin hallinnon toiminnasta.
Toimisto 39 pesee valuuttaa Kim Jong-unin käyttöön. Virallisesti toimistoa ei ole olemassakaan, mutta todellisuudessa se on mukana kaikessa, mistä maa saa rahaa kuten asekaupassa, huumeiden viennissä ja seteliväärennöksissä. Kyse on sadoista miljoonista dollareista vuodessa. Ilman salaista toimistoa järjestelmä romahtaisi.
Korean-tutkimuksen professori Remco Breuker Leidenin yliopistosta Hollannista on tutkinut Pohjois-Koreaa ja sen hallitsijoita jo vuosien ajan. Breuker on saanut haltuunsa Pohjois-Koreasta vuodetun, hallinnollisen pääkaupungin Pjongjangin kunnallisen rekisterin.
”Koskaan aikaisemmin emme ole saaneet tällaista ajantasaista tietoa. Nykyään voimme kartoittaa Pjongjangia ilman, että tarvitsee turvautua yksittäisten ihmisten kertomuksiin. Voimme nähdä keitä rakennuksissa on, mitä yhtiöitä ja laitoksia niissä toimii ja missä ne sijaitsevat.”
Saksalainen dokumentti Pohjois-Korean rahapaja matkustaa eri maissa todentamassa, miten ulkomaille – myös EU:n alueelle esimerkiksi Puolaan – lähetetyt pohjoiskorealaiset joutuvat työskentelemään orjuutta muistuttavissa olosuhteissa. Työntekijöiden palkasta suurin osan menee Kimin hallinnolle.
Tekstiilit ovat kivihiilen jälkeen Pohjois-Korean tärkein vientituote. Kiinan Dandong toimii Pohjois-Korean porttina maailmaan. YK:n talouspakotteista huolimatta rekkoja jonottaa joka päivä tullin tarkastuspisteelle. Kiinan rajaseudun tekstiilitehtaat ottavat töihin epäinhimillisiin oloihin pohjoiskorealaisia, koska heille voi maksaa kiinalaisia huonompaa palkkaa.
Professori Remco Breuker sekä lain. kaupan ja tietokantojen asiantuntijat tutkivat, tekevätkö eurooppalaiset vaatebrändit yhteistyötä pohjoiskorealaista työvoimaa käyttävien kiinalaisyritysten kanssa.
”Osoitimme, että pohjoiskorealaista orjatyövoimaa on käytössä paljon joidenkin maailman johtavien vaateyritysten tuotantoketjuissa”, Breuker kertoo.
Office 39. Ohjaus: Sebastian Weis. Tuotanto: ZDF, Saksa, 2020.
