Hyppää pääsisältöön

”Nykyään säästötilini nimi on erorahasto” – eronneet kertovat rahaneuvojaan

Narulla roikkuva repeytynyt paperisydän,
Narulla roikkuva repeytynyt paperisydän, Kuva: Yle / Mikko Lehtola, kuva Kelly Sikkema / Unsplash avioero,sydän

Ero on rankka paikka, myös taloudellisesti. Seitsemän eronnutta kertoo, miten he olisivat neuvoneet itseään eroprosessissa. Perheoikeuteen erikoistunut asianajaja Hilkka Salmenkylä painottaa, että kannattaa aina miettiä kunnolla, mihin suostuu. ”Ihmiset käyttävät pappia mennessä naimisiin ja tuomaria erotessaan, vaikka asian pitäisi mennä toisinpäin”, Salmenkylä sanoo.

Kokemukset on kerätty Melkein kaikki rahasta -podcastia juontavan Julia Thurénin @juliaihminen-Instagram-tilin kautta.

Säästä tilille puskurirahaa eroa varten

”Nykyään säästötilini nimi on Erorahasto. Viimeksi kun erosin, muutin takaisin Suomeen, josta olin kahta kuukautta aiemmin irtisanonut asuntoni. Tulin takaisin ilman asuntoa ja työpaikkaa, onneksi jälkimmäinen järjestyi helposti. Silloin kaikkia ”matkarahaston” säästöt menivät oman elämän asettamiseen takaisin jalustalle. Olen ikionnellinen eropäätöksestä, mutta impulsiivisuuteni takia jouduin aloittamaan säästämisen alusta, koska en ollut varautunut eroon ja tuleviin muutoksiin taloudellisesti. Nykyään pidän huolen, että puskurissa on varaa, jos yhtäkkiä pitääkin maksaa vuokravakuuksia tai muita menoja. Ennalta varautuminen olisi pelastanut kolmen vuoden takaiselta romahduksesta. Nykyisen poikaystäväni mielestä tilini nimi on vähän karu.”

Vaikka asianajaja Hilkka Salmenkylän näkee työssään eroavia ihmisiä päivittäin, hänen mielestä kuulostaa silti aika pessimistiseltä varautua koko ajan eroon.

– Mutta ajatus siitä, että pitää tilillä puskurirahaa on järkevä joka tapauksessa.

Hän suosittelee aloittamaan taloudellisen varautumisen heti, kun ero alkaa olla näköpiirissä.

Salmenkylä on erikoistunut kansainväliseen perheoikeuteen. Hän muistuttaa, että Suomen lait lakkaavat usein vaikuttamasta, kun lähdetään ulkomaille. Tästä syystä on järkevää konsultoida kansainväliseen perheoikeuteen erikoistunutta juristia jo ennen ulkomaille muuttamista.

Tee avioehto

”Näin kakkoskierroksella annan vain yhden neuvon. Jos sinulla on huomattavasti enemmän omaisuutta kuin puolisolla, kuten asunto, jonka käypä arvo nousee odottamattomiin mittoihin, tee avioehto. Ero on tarpeeksi kurja muutenkin, mutta vielä kurjempaa on, jos ilmassa leijuu uhka siitä, että oikeudessa vietetään seuraavat vuodet. Onneksi minun casessa mies luovutti ja veti jutun pois ennen määräaikaa, eli oikeus voitti.”

– Itse asiassa tässä oikeus ei voittanut vaan päinvastoin! Salmenkylä sanoo.

Nimittäin Suomen laki sanoo yksiselitteisesti, että mikäli avioliiton solmineella parilla ei ole avioehtoa, avioerossa kaikki yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Enemmän omistava luovuttaa vähemmän omistavalle tasinkoa.

Se, onko tämä reilua, on toinen kysymys.

– Lain muuttamisesta puhutaan säännöllisin väliajoin, mutta mielipiteet eroavat ja tällaisia muutoksia on muutenkin vaikea saada läpi.

Tästä syystä Salmenkylän mielestä kaikkien naimisiin menevien kannattaa tehdä avioehto. Siinä voidaan määritellä, miten omaisuus jaetaan eron tai kuoleman sattuessa.

Avioehtoa ei myöskään kannata tehdä netistä löytyvälle mallipohjalle, elleivät nykyiset tai tulevat omistussuhteet ole molemmille osapuolille täysin kiistattomat. Kannattaa konsultoida asianajajaa siitä, onko sopimus varmasti sellainen, että molemmat ymmärtävät ja hyväksyvät sen.

Salmenkylä sanoo, että Englannissa ihmiset saattavat tehdä jopa 50 sivun mittaisia avioehtoja, mutta Suomessa avioehdon voi yleensä tehdä asianajajan kanssa muutamassa tunnissa. Juristin palkkio saattaa tällöin olla noin 400–500 euroa, mikä on lopulta pieni raha verratuna siihen, mitä avioerossa saattaa menettää ilman sopimusta.

– Juristin palkkiota voi kysyä suoraan etukäteen, jos se huolettaa.

Järjestäkää talous pienempituloisen mukaan

”Jäin hirveään tilanteeseen avioeron myötä, kun olimme eläneet parempituloisen miehen elintason mukaan. Olimme maksaneet menoja suhteessa tuloihin, mutta asuntolaina oli puoliksi. Kun mies lähti, minulle jäi asuntolainan lyhennykset ja puolet miehen väliaikaisen asunnon vuokrasta sekä puolet kaikista laskuista, joista olin ennen maksanut vain kolmasosan. Meni aikaa ennen kuin asuntoa päästiin myymään ja kuluja saatiin karsittua. Sinä aikana minä etsin kuumeisesti pantattavaa ja olin kanikonttorin kantis. Sille tielle jäi lähes kaikki korut rippirististä lähtien. Uudessa suhteessa olemme ratkaisseet tämän niin, että minulla on vain sen verran asuntolainaa ja omistusosuutta kuin mitä pystyn maksamaan pahimmassakaan tilanteessa.”

Tässä kohdassa olisi kannattanut kysyä neuvoa juristilta heti, sillä lain mukaan tällaiseen järjestelyyn ei olisi tarvinnut suostua, Salmenkylä sanoo.

Niin kauan kun pari on vielä naimisissa – myös ennen puolen vuoden harkinta-ajan päättymistä – puolisoilla on elatusvelvollisuus puolin ja toisin.

Mikäli eron astuttua voimaan toinen jää yhteiseen kotiin asumaan, hän voi maksaa asumiskorvausta entiselle puolisolle – mikä on pienempi summa kuin käypä vuokra. Jotkut parit sopivat esimerkiksi, että toinen saa jäädä yhdessä omistettuun asuntoon, kunnes lapsi tai lapset muuttavat pois.

Kun parin omaisuus ositetaan eli jaetaan, asuntoon jäävä voi lunastaa asunnon sieltä lähtevältä.

– Monet tekevät keskenään asunnosta ositussopimuksen sijaan kauppa- tai lunastuskirjoja ja saattavat maksaa sitten turhaan liikaa veroja.

Älä laita omia rahoja mihinkään, mikä tukee pelkästään toisen vaurastumista

”Jos hoidat lasta kotona monta vuotta kotihoidontuella, tee selkeä sopimus kumppanin kanssa kulujen hoitamisesta, hankinnoista ja säästämisestä. Toisen työssäkäynti, säästäminen ja vaurastuminen toisen aineettoman panoksen kustannuksella ei sovi. Minä osallistuin hoitovapaalla miehen toiveesta puoliksi kaikkiin kuluihin säästöjeni ja keikkatyöni avulla. Vastasin pääasiassa yksin ruokakuluistamme, kun kävin pääasiassa kaupassa. Samaan aikaan mies säästi sivuun ja osti hiljaa hissukseen sijoituskohteen. No, tuli ero ja sen jälkeen miehelle jäi säästöt ja sijoitukset. Minulle tyhjä säästötili ja päälle luottokorttilasku arjen asioista. Että voi ihminen olla tyhmä.”

Mikäli parilla on ollut toisensa poissulkeva avioehto, omaisuudelle käy erotessa näin. Joskus tällöin voi kuitenkin hakea osituksen kohtuullistamispäätöstä. Tällaisessakin tilanteessa kannattaa siis varmuuden varalta kysyä asiasta juristilta. Avioliiton aikana rahasta kannattaa kuitenkin puhua, jotta elämä menisi reilusti.

– Pitää olla varovainen, ettei vain vaurastuta toista omalla työllään.

Jos avioehtoa ei edellisessä tapauksessa olisi ollut, niin silloin miehenkin säästöt olisi ositettu.

Lue myös: Avioehto ei aina ole reilu

Ota alkuun säästöspurtti

”Aloin kirjata kaikki menot ylös. Rahat ovat tiukemmalla mutta tällä lailla on helpompi tukkia kaikki rahareiät. Myös kevyt kategorisointi auttaa, eli katsoo, paljonko menee ruokaan, omiin hankintoihin ja lasten tarvikkeisiin.”

Budjetointi ja omien menojen seuraaminen on aina järkevää. Esimerkiksi korona-aikana mahdollisten lomautusten ja työttömyyden aikana on niin ikään tärkeää, että tietää paljonko elämiseen vaaditaan rahaa.

Avioerossa kannattaa nimenomaan aluksi pitää kunnon kulukuuri, jottei heti lähde velkaantumaan. Vasta sitten pikkuhiljaa näkee, mihin kaikkeen on varaa sen jälkeen, kun ei ole kahta aikuista maksamassa kuluja.

– Menojen ylöskirjaaminen auttaa myös silloin, kun keskustellaan lapsille maksettavan elatusavun määrästä.

Heti eron jälkeen kannattaa kuitenkin helpottaa omaa talouttaan kaikin mahdollisin tavoin, sillä silloin joutuu tekemään paljon rahaa syöviä hankintoja. Jos asuu omistusasunnossa, esimerkiksi asuntolaina kannattaa laittaa lyhennysvapaalle.

Pysy sovussa ja säästä satoja euroja

”Asiat kannattaa hoitaa sovussa. Mitä enemmän riidellään, sitä enemmän tarvitaan asianajajaa. Oikeusaputoimiston voi saada tekemään osituksen, jos toisella tai molemmilla on tarpeeksi huonot tulot. Palveluita kannattaa myös kilpailuttaa. Esimerkiksi asunnon hinnan arvioiminen vaihteli 300–600 euron välillä.”

Jos ositus hoidetaan suhteellisen sovussa, ei sen tekeminen ole hirveän kallista. On kuitenkin totta, että omaisuuden jakamisesta saa hyvinkin kalliin, mikäli pari riitelee kaikesta. Jos puolisot eivät saa sovittua omaisuuden jakamisesta, jompikumpi tai molemmat voivat hakea oikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakajaksi määrätään alalla toimiva asianajaja, ja hän tekee työnsä normaalilla tuntiveloituksella. Palkkio jaetaan puolisoiden kesken riippumatta siitä, kumpi pesänjakajaa on hakenut. Joskus puolisot hankkivat myös omat asianajajat pesänjakajan lisäksi, jolloin palkkiot nousevat entuudestaan.

– Usein käy niin, että jos toinen hakee pesänjakajaa, toinen tajuaa nopeasti, paljonko se maksaa ja suostuukin jakamaan omaisuuden sopuisammin.

Kirjaa sopimukset ylös

”Ei kannata tehdä pelkkiä suullisia sopimuksia elatuksesta tai velan takaisinmaksusta, vaan hoitaa kaikki viranomaisen, kuten lastenvalvojan kanssa.”

Salmenkylä on samaa mieltä. Lasten elatusapu kannattaa sopia lastenvalvojalla ja ositus kannattaa tehdä kirjallisena. Jos omaisuutta on yhtään, niin kannattaa ainakin näyttää ositussopimus juristilla.

– Suullinen sopimus on näissä tilanteissa ihan vessapaperia.

Pyydä apua ja puhu taloudestasi

”Älä jää yksin talousmurheiden kanssa vaan puhu jollekin. Voit saada hyviä vinkkejä, kun itse siinä tilanteessa ei näe metsää puilta. Minulle parhaat neuvot ovat tulleet lähipiiristä tällä tavalla.”

Kuuntele podcast-jakso erosta ja rahasta

Milla Palkoaho muutti eron jälkeen kolmen lapsensa kanssa ankeaan vuokra-asuntoon, jossa ei ollut aluksi edes tarpeeksi haarukoita jokaiselle. Pikkuhiljaa hän pääsi taloudellisesti jaloilleen.

– Maksan vieläkin erosta syntyneitä velkoja, mutta nyt kaksi vuotta eron jälkeen meillä menee jo hyvin.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Kommentit