Hyppää pääsisältöön

Inkan ex-mies tunkeutui yöllä hänen kotiinsa ja uhkasi tappaa – rikkoi lähestymiskieltoa 19 kertaa ennen kuin oikeus puuttui asiaan

Puhelimen ruudulla tekstiviesti: "Vastaa saatana tai tulen ovesta läpi"
Moneen lähestymiskiellon rikkomiseen liittyy muita rikoksia kuten laittomia uhkauksia tai pahoinpitelyjä. Puhelimen ruudulla tekstiviesti: "Vastaa saatana tai tulen ovesta läpi" Kuva: Yle MOT / Unsplash MOT

Lähestymiskiellon rikkomiseen liittyy usein myös väkivaltaa. Kieltoa saatetaan rikkoa jopa parikymmentä kertaa. MOT kävi läpi 300 käräjäoikeudessa käsiteltyä tapausta.

Inka ja kaksi pientä lasta olivat jo nukkumassa kun mies soitti. Kello oli lähellä puoltayötä, joten Inka päätti olla vastaamatta soittoihin.

Tämän jälkeen mieheltä tuli viesti.

”Vastaa saatana tai tulen ovesta läpi”

Inka sammutti puhelimen. Hetken kuluttua hän havahtui siihen, että mies tuli avaimillaan asuntoon. Mies penkoi tavaroita ja huusi: ”kenen kanssa huoraat”.

Erosta oli aikaa jo vuosi, mutta mies ei ollut palauttanut avaimiaan pyynnöstä huolimatta.

Inka ei ole naisen oikea nimi. Toimitus ei julkaise sitä asian arkaluonteisuuden vuoksi. MOT on tutustunut Inkan tapaukseen myös viranomaisten asiakirjojen avulla.

Lähestymiskieltoa hakee usein parisuhteessa väkivaltaa kokenut nainen

MOT kävi läpi 300 Suomen käräjäoikeuksien ratkaisua, jotka koskivat lähestymiskiellon rikkomista. Niissä ovat kaikki ratkaisut vuosilta 2018 ja 2019 sekä maaliskuun loppuun mennessä tehdyt ratkaisut vuodelta 2020.

Monen tapauksen taustalla on lähisuhdeväkivaltaa. Kieltoa hakeva on nainen ja kieltoon haettu on usein entinen puoliso. Ongelmat alkavat suhteen aikana tapahtuneesta väkivallasta, ne johtavat jossain vaiheessa lähestymiskiellon hakemiseen ja sen jälkeen siihen, että kieltoa rikotaan.

– Monta kertaa nämä lähisuhdeväkivalta- ja lähestymiskieltoasiat liittyvät siihen, että parisuhde päättyy riitaisasti. Sitten toinen osapuoli haluaa olla ilkeä ja heittäytyy hankalaksi. Jos siellä on lapsia mukana, niin tulee lisää kertoimia. Kyllä nämä poliisille valitettavan tuttuja ovat, sanoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksessa, joka on seurannut tätä rikostyyppiä usean vuoden ajan.

Poliisi tuli paikalle myös Inkan kotiin, koska naapuri teki hälytyksen.

Poliisi poisti miehen pois asunnosta, mutta tämä palasi heidän lähdettyään.

Väkivalta ei ole harvinaisuus

MOT:n tutkimista tuomioista käy ilmi, että lähestymiskiellon rikkominen ei usein ole ainoa rikos. Joka kuudennesta oikeuden ratkaisusta käy ilmi, että tilanteissa on ollut väkivaltaa. Noin joka kymmenennen tutkimamme tapauksen yhteydessä rikosnimikkeenä on myös laiton uhkaus.

Yhteen tapaukseen liittyviä tekoja lähestymiskiellon rikkomisen lisäksi voivat olla esimerkiksi vainoaminen, kotirauhan rikkominen ja pahoinpitely.

Myös Inkan kotona tilanne muuttui väkivaltaiseksi poliisien poistuttua.

Tilanne päättyi siihen, että mies laittoi veitsen Inkan kaulalle ja uhkasi tappaa sekä hänet että heidän yhteisen lapsensa. Poliisi kävi vielä paikalla, mutta ei tullut sisälle.

Inkaa pelotti eikä hän uskaltanut tehdä rikosilmoitusta.

Osa tapauksista päättyy kieltoa hakeneen kuolemaan

Ensimmäisiä kertoja lähestymiskiellot nousivat laajasti julkisuuteen yli kymmenen vuotta sitten. Ibrahim Shkupolli tappoi entisen naisystävänsä ennen kuin hän ampui neljä ihmistä kauppakeskus Sellossa Espoossa. Shkupollilla oli voimassa oleva lähestymiskielto, joka ei naista suojannut.

Tapaus ei ole ainoa. Yksi näistä oli Tampereen Lielahdella tapahtunut tappo. Toinen oli Porvoossa tapahtunut lapsen murha.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan nämä tapahtumat ovat ”ääripäästä” mutta hän myöntää, että naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa ongelma.

– Suomessa on viime vuosina tapahtunut vuosittain noin 100 henkirikosta. Niistä 16–17 prosenttia on viime vuosina ollut tapauksia, joissa kumppani on tappanut naisen. Tämä on tietysti iso ongelma ja haaste.

Lain mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä vain, jos on perusteltu syy olettaa, että joku uhkaa toisen henkeä, terveyttä tai vapautta tai silloin kun tämä henkilö muulla tavoin vakavasti häiritsee kiellon hakijaa.

Uusin MOT-ohjelma käsittelee sitä, miten lähestymiskiellon rikkomiseen liittyy usein muitakin rikoksia. Ohjelmassa tapaamme Sannan, joka joutui pakenemaan ulkomaille väkivaltaista ex-miestään.

Moni lykkää kiellon hakemista

Lähisuhdeväkivallan uhri voi pelätä, että lähestymiskiellon hakeminen ärsyttää ja provosoi tekijää. Lähestymiskiellon saaminen ei myöskään ole Suomessa helppoa.

Lähestymiskielto

  • Lähestymiskieltoa voi pyytää jos perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi. Sen myöntää poliisi tai käräjäoikeus.
  • Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain vajaa parisentuhatta lähestymiskieltohakemusta. Viime vuonna niistä hyväksyttiin runsaat 40 prosenttia.
  • Noin kymmenesosa hakemuksista hylätään eikä lähestymiskieltoa myönnetä.
  • Loput perutaan, jätetään tutkimatta tai niissä syntyy sovinto ja syyte perutaan.

Kolme erilaista lähestymiskieltoa:

  • Perusmuotoinen: henkilö ei saa tavata suojattavaa eikä ottaa häneen yhteyttä. Suojattavaa henkilöä ei saa seurata tai tarkkailla.
  • Laajennettu: kieltoon määrätty ei saa myöskään oleskella tietyllä alueella.
  • Perheen sisäinen: kieltoon määrätyn on myös poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne.

Lähde: Rikosuhripäivystys, Finlex

Kieltoa ei voi saada vain sen perusteella, että pelkää tai että arvelee esimerkiksi entisen puolison ryhtyvän eron jälkeen hankalaksi. Lain mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä vain, jos on perusteltu syy olettaa, että joku uhkaa toisen henkeä, terveyttä tai vapautta tai silloin kun tämä henkilö muulla tavoin vakavasti häiritsee kiellon hakijaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitäisi osata todistaa tai ainakin uskottavasti perustella mihin oma pelko perustuu.

Uhrin täytyy pitää kirjaa tapahtumista

Inka sai olla rauhassa väkivaltatilanteen jälkeisen kesän. Syksyllä entinen mies tuli jälleen Inkan kotiin ja pahoinpiteli häntä.

Muutaman kuukauden kuluttua Inka oli puhelimessa yhteydessä entiseen mieheensä, koska heillä oli lasten tapaamisoikeuteen liittyvää erimielisyyttä.

Puhelu päättyi jälleen tappouhkaukseen. Lastensuojeluviranomaiset käskivät mennä turvakotiin. Vasta tämän jälkeen Inka haki lähestymiskieltoa.

Näytön esittäminen lähestymiskiellon tarpeellisuudesta jää yleensä hakijan vastuulle. Sama koskee näytön esittämistä niissä tapauksissa kun lähestymiskielto on myönnetty ja sen kohde lähtee sitä rikkomaan.

Uhrien on pidettävä kirjaa kiellon rikkomisesta. Jos hän on itse ollut väkivallan uhri, moni saattaa jättää ilmoituksia tekemättä, ettei ärsyttäisi kiellon kohdetta.

Kieltoa saatetaan rikkoa kymmeniä kertoja

Inkan entinen mies rikkoi kieltoa ensimmäisen kerran kahden viikon kuluttua. Kaksi viikkoa myöhemmin hän rikkoi sitä toisen kerran.

Kyseessä ei ole poikkeustapaus.

Keskeinen havainto lähestymiskiellon toimivuudesta on se, että sen rikkominen on yleistä.

Vuodesta 2010 alkaen lähestymiskiellolla on yritetty suojata melkein 19 000 henkilöä. Kieltoon määrättyjä on samana aikana ollut vajaa 11 500. Heistä melkein 3500 oli rikkonut kieltoa vähintään kerran, selviää Tilastokeskuksen MOT:lle toimittamista tiedoista.

– Se on tietysti iso ongelma. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa siihen, että uhri jopa menehtyy. Se on osoitus siitä, että yhteiskunta ei ole onnistunut uhrin suojelemisessa niin kuin pitäisi, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP).

Miten estää henkilöä rikkomasta kieltoa toistuvasti?

Ajatus jalkapannasta lähestymiskieltoon määrätyn valvonnassa nostettiin esiin Sellon ampumisten jälkeen. Idea on ollut esillä sen jälkeenkin aika ajoin. Myös nykyhallituksen asettama työryhmä pohtii keinoja lähestymiskielloilla suojattavien aseman parantamiseksi ja yhtenä keinona pohditaan jalkapantavalvontaa.

Lähestymiskiellon rikkominen voi ehtiä vanhentua jos tapaus pitkittyy

Inkan entinen mies ehti lopulta rikkoa lähestymiskieltoa 19 kertaa. Kun asia viimein ratkaistiin käräjäoikeudessa, oli kulunut neljä vuotta siitä, kun hän ensimmäisen kerran tunkeutui entiseen kotiinsa.

Mies tuomittiin lopulta yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa pahoinpitelystä, kotirauhan rikkomisesta ja lähestymiskieltoon liittymättömistä rikoksista.

Tuomioon vaikutti vain yksi lähestymiskiellon rikkominen. Muut olivat jo ehtineet vanhentua.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja siihen puuttuminen ei ole ollut meidän poliittisten päätöksentekijöiden agendalla kovin korkealla. Yksittäisiä uudistuksia on tehty, mutta kaipaan edelleen systemaattista lainsäädännön analyysia ja arviointia.― Johanna Niemi, prosessioikeuden professori, Turun yliopisto

Lähestymiskieltoihin perehtynyt prosessioikeuden professori Johanna Niemi Turun yliopistolta tutustui MOT:n pyynnöstä tapaukseen.

– Tässä tulee sellainen käsitys, että sen takana on ollut aika vakava väkivaltakierre ja häirintäkierre. Rangaistus ei ole ihan lievä, mutta tapaus on sen verran vakava, että olisi pitänyt pohtia ehdotonta vankeutta. Tässä ei oltu kertaakaan rikostutkinnan aikana käytetty pidätystä, vaikka oli näin vakavasta kierteestä ollut kysymys. Sitä olisi tarvittu tutkinnan turvaamiseksi, mutta ennen kaikkea tämän uhatun naisen suojaamiseksi.

Asiantuntija: Lähisuhdeväkivalta ei ole päättäjien listakärjessä

Niemi on julkaissut useita raportteja ja analyysejä asian tiimoilta. Hän toteaa, että uhrin asema näissä tapauksissa on edelleen heikko. Tämä näkyy hänen mukaansa myös niissä MOT:n tutkimissa oikeuden päätöksissä, joissa on esiintyy lähisuhdeväkivaltaa.

Hänen arvionsa mukaan poliisi käyttää liian niukasti esimerkiksi kiinniottoa tai pidätystä keinoina. Ongelmallista on myös tapausten käsittelyn venyminen.

– Lähestymiskiellon valvonnassa olisi tärkeätä, että se reaktio rikkomukseen tulisi nopeasti. Se ei näytä nyt toteutuvan. Näistä näkee myös, että istuntokäsittely on ollut melkein kaikissa tapauksissa, mutta menettelyn kesto on ollut useassa tapauksessa aivan liian pitkä.

Niemi kritisoi lähestymiskiellon toimimattomuutta jo yli kymmenen vuotta sitten. Hän on sen lisäksi säännöllisesti todennut julkisuudessa, ettei Suomessa osata edelleenkään suhtautua tarpeeksi vakavasti lähisuhdeväkivaltaan.

– Naisiin kohdistuva väkivalta ja siihen puuttuminen ei ole ollut meidän poliittisten päätöksentekijöiden agendalla kovin korkealla. Yksittäisiä uudistuksia on tehty, mutta kaipaan edelleen systemaattista lainsäädännön analyysia ja arviointia.

Kommentit