Hyppää pääsisältöön

Riku Rantala: Ostaisitko käytetyn auton Jeesukselta, Jahvelta, Krishnalta tai Muhammadilta?

Riku Rantala.
Riku Rantala. Kuva: Gimmeyawallet Productions Docventures,S8

Oletteko koskaan miettineet, miten maailmanuskontojen johtohahmot onnistuisivat kokoamaan joukkonsa nykymaailmassa?

Ajatusleikin pyhäpäivän ratoksi.

“Olisiko teillä hetki aikaa puhua laajakaist… rakkaudesta?” kysyisi ostarin käytävillä feissaava, komea ja pitkätukkainen Krishna.

Entä mitä Jeesus tekisi, jos päätyisi petturi-Juudaksen masinoiman some-maalittamisen uhriksi? Toinen poski vai facepalm? Popcornit esiin? WWJD?

Taipuisiko Muhammad sitten kuitenkin ottamaan selfien, koska 50 donaa kustantanut viestintäkonsultti suosittelisi henkilöbrändivetoisuutta? Legit.

Kerättäisiinkö Veda-kirjoihin sisältöä Intian Feissarimokat-ryhmän seinältä?

Entä keneltä näistä profeetoista tai jumalhahmoista ostaisit käytetyn auton Tori.fistä?

Ilman sarkasmin sarkasmia, käytetyn auton kysymystä oikeasti käytetään uskonnon valinnassa. Kenen sanaan luotat, kuka ei myy liikaa ollakseen uskottava, kuka uskoo omaan tuotteeseensa, kuka ei paisuttele muiden autojen vikoja? Käytetyssä autossakin tulee olla erilaisia kelejä kestävät renkaat, peruutuspeili ja äkkipysäystä varten toimivat jarrut. Osta Datsun 100 A, ei moottorivikaa, bible, no cap. Wallah.

Kuka väittää, etteikö meidän ajassamme ja keskuudessamme voisi hiippailla uusia autokauppiaita ja muhia potentiaalisia uusia uskomuksia – jopa tulevia maailman valtauskontoja? Elämmekö joskus aikaa, jona profeettamme on flossannut TikTokissa ja me seuraajat ollaan ihan että LMAO?

Olemme Tunnan kanssa matkanneet maissa, joissa uskonnon harjoittaminen on ihmisille sekä valtavan merkityksellistä että vahvasti läsnä jokapäiväisessä arjessa. Nepalilainen piipahtaa työmatkallaan korttelialttarin luona, jemeniläinen järjestää rukoushetken vaikka kesken erämaavaelluksen, sambialainen kiiruhtaa pellolta kirkolle laulamaan, teksasilaisperhe pukeutuu sunnuntaikirkkoon aina parhaimpiinsa.

Mutta kaikki maailman valtauskonnot buddhalaisuudesta luterilaisuuteen voi härskisti yleistäen niputtaa näin: yhä vuonna 2020 todellinen viisaus tulee kaukaa aikojen takaa. Meidän pitää pärjätä ohjeilla, jotka ovat satoja tai tuhansia vuosia sitten eri puolilla maailmaa vaikuttaneiden hahmojen antamia. Näitä moraalisia oppeja toiset pitävät pyhinä ja toiset aikansa urbaanilegendoina, mutta yhtä kaikki uskoon kuuluu uskon muille näyttäminen ja seremonioiden toteuttaminen.

TLDR-selitys kuuluu, että juuri minun (sattumalta tiettyyn maantieteelliseen paikkaan, naapurustoon tietyille vanhemmille syntynyt) pikku perslävelleni valikoitunut usko on enemmän oikeassa näkemyksissään kuin toisen pikku persläven.

Entä uskonkiistat? TLDR-selitys kuuluu, että juuri minun (sattumalta tiettyyn maantieteelliseen paikkaan, naapurustoon tietyille vanhemmille syntynyt) pikku perslävelleni valikoitunut usko on enemmän oikeassa näkemyksissään kuin toisen pikku persläven. Minä ja kaltaiseni olemme oikeassa, vaikka en olisikaan ihan satavarma miten ne moraalikoodistot ja legendat ovat kaanoniin valikoituneet – enkä ole koskaan pohtinut, miten niitä oikeasti pitäisi nykyään tulkita.

Maailman uskontokeskustelu muuttui peruuttamattomasti vuonna 2005 jälkeen vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän, vuonna 5765 Jahven luotua maailman, 2548 vuotta nirvanan saavuttaneen Buddhan kuolemasta tai vuonna 1426 jälkeen Muhammadin paon Mekasta Medinaan.

Tuolloin tapahtui Lentävän spagettihirviön ilmestys. Kaikki alkoi Yhdysvalloista, kun kansasilainen opetustoimi suunnitteli luonnontieteen opetuksen rinnalle tarjottavaa kreationistista “vaihtoehtoista evoluutioteoriaa” eli ns. intelligent designia.

Silloinen opiskelijapoika Bobby Henderson kirjoitti kirjeen, jossa ei vastustanut kristinuskon luomiskertomuksen rinnastamista tieteeseen, vaan kertoi olevansa vain huolissaan, ettei muita uskonnollisia luomiskertomuksia oteta tasapuolisesti huomioon. Henderson esitteli Lentävän spaghettihirviön, johon hänen mukaansa miljoonat ihmiset uskoivat ja uhkasi oikeustoimilla, mikäli heitä ei kuulla – kuten kreationisteja nyt kuultiin.

Kirje oli tietenkin taitavaa parodiaa, joka toi ymmärrettävällä tavalla esiin hyvin tärkeän kysymyksen. Miksi jokin toinen uskonto nostettaisiin instituutioksi ja jotain toista ei? Bobbyn kirje lähti kiertämään ja syntyi pastafareiksi itseään kutsunut, netissä järjestäytynyt uusi uskovien joukko – joita tosiaan on jo miljoonia.

Kymmeniin erilaisiin pyhiin rituaaleihin eri puolilla maailmaa osallistuneena minua kiinnostavat uskontojen yhtäläisyydet paljon enemmän kuin niiden erot. Kun kirjoitimme Tunnan kanssa self help -oppaamme Mad Success, havaitsimme selkeästi kristinuskon seitsemän kuolemansynnin ja niiden vastahyveiden toistuvan vastaavina kaikissa muissakin valtauskonnoissa.

Ajattelen, että uskonnot voi vapaasti tulkita ennen perustuslakeja, ihmisoikeussopimuksia ja modernin lainsäädännön syntyä kehittyneiksi tavoiksi saada kaaokseen jotain rotia. Moni uskonto pitää sisällään perusajatukset hyvästä elämästä, oikeasta ja väärästä, rikoksesta ja sen seurauksesta. Omaisuutta, henkeä ja ihmisen vapauttakin on suojeltu.

Monet näistä säännöistä syntyivät aikoina, jolloin murhattiin omia lapsia, katkottiin naapurin päitä, kuolema korjasi ihmiset nykykeski-ikäisinä ja taudit, sodat ja nälkä lehahtelivat läpi kansakuntien harva se vuosikymmen. Tarvittiin maagisia, iskeviä ja mieleenpainuvia tarinoita suusta suuhun kerrottaviksi sukupolvilta toisille, jotta ihmisille saatiin taottua päähän vaikkapa niinkin villi ja moderni käsite kuin ihmisarvo.

Miksi jokin toinen uskonto nostettaisiin instituutioksi ja jotain toista ei?

Mutta kun demokraattiset yhteiskuntamallit ja ajatus universaaleista ihmisoikeuksista alkoivat vallata alaa, muuttuivat dramaattisesti sen ajan luusereiden eli orjien, naisten ja vähemmistöjen yhteiskunnallinen asema ja heidän oikeutensa. Arvomme ja uskomuksemme oikeudenmukaisuudesta alettiin sementoida valtioiden perustuslakeihin.

Väitänkin nyt, että juuri perustuslaki on nykyihmisen Pyhä kirja, josta voi lukea kirkkaan kuvailun arvomaailmastamme ja oikeuskäsityksestämme. Miten haluamme itseämme kohdeltavan, siten perustuslaki kertoo muita kohdeltavan.

Tällä pyhällä kirjalla ei ole profeettoja ylitse muiden, vaan jokainen meistä äänestäjistä olemme sen vaalijoita. Ja jokainen, joka tätä pyhää kirjaamme kunnioittaa, päätyy kuolemaansa edeltävään paratiisiin, jossa vapaina ja onnellisina vaellamme LED-valoin valaistuissa palatseissamme kohti kotejamme, lattialämmitettyjä temppeleitämme.

Jos joku haluaa uskoa vanhoihin pyhiin kirjoihin, flexatkaamme ja antakaamme uskoa. Ja miksemme antaisi myös uususkojen, horoskooppien, tarot-luennan ja new agen kukkia. Seremonioita, metaforia ja pyhiä esineitä saatakoon myös shoppailla sieltä täältä oman maun mukaan. Järjestystä arjen pikku kaaokseen. Carpe diem ja fatalismi lyököön kättä sulassa sovussa tilanteesta riippuen.

Mutta jos joku yrittää tunkea omaa pyhää sanaansa meidän yhteiseen Pyhään kirjaamme, puolustakaamme sitä hirmuisesti. Tai sitten kieli poskella. Joskus tehokkainta on, että vastustajan halaa kuoliaaksi. Joskus äkäisinkin tyyppi hiljenee huudettuaan ensin äänensä käheäksi.

Jokainen uskonto (eli käytännössä sen johdossa vaikuttava IHMINEN), joka yrittää huojuttaa Pyhää kirjaamme harhaopeillaan, haalii maallista valtaa tai hyökkää toisia uskontoja vastaan, ei voi olla mitään muuta kuin röyhkeä ja epäluotettava käytettyjen autojen kauppias. Ja mitä romuja myyvälle luuserille tehdään? Ei mitään, kyllä se perustuslaki sen porsaan kotiin ajaa.

Riku Rantala

P.S. Jos sinua kiinnostaa saivarrella uskonnoista ja uskonasioista (ja tietenkin kiinnostaa!), syksyn viimeinen Docventures kokoaa seurakuntansa tiistaina 29.9. klo 21:00 pyhään klitsusaarnaan.

Katsomme ensin absurdistisen ja erittäin hauskan dokkarin I, Pastafari ja keskustelemme sen jälkeen Docventures Talk Show’ssa siitä, mitkä ovat tulevaisuuden pyhät hyveet. Mukana ovat filosofi Esa Saarinen, uskontotieteilijä Teemu Taira ja noita Miika Vanhapiha ja chatin puolella keskustelemassa suomalaisen pastarafisen kirkon yliamiraali Mikko Ekström ja toimittaja, lestadiolaisuudesta irrottautunut Kaarle Hurtig.

P.P.S Kuuntele Pyhän kirjan mantra alta

Uusimmat sisällöt - Docventures