Hyppää pääsisältöön

Miina Sillanpää – lasikaton rikkoja, naisten ja lasten oikeuksien puolustaja

Miina Sillanpää nousi köyhistä oloista Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi ja tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän ajoi tasa-arvoa ja puolusti myös oman aikansa vähäosaisia eli palvelijattaria, yksinhuoltajaäitejä ja vanhuksia. Sisäministeriö suosittelee liputtamista Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta.

Sillanpään elämä ei kulkenut tavallisia uria. Hän syntyi vuonna 1866 Jokioisissa köyhään torppariperheeseen, kävi kouluja vähänlaisesti ja oli 12-vuotiaasta alkaen töissä puuvilla- ja naulatehtaissa.

18-vuotiaana hän jätti kotikylänsä, muutti piiaksi Porvooseen ja sitten palvelijattareksi Helsinkiin.

Kotiapulaisena Sillanpää näki läheltä erot yhteiskuntaluokkien välillä. 1800-luvun lopussa palvelijatar oli alempien yhteiskuntaluokkien naisten yleisin ammatti kodin ulkopuolella. Vaikka työolot olivat paremmat kuin tehtaissa, moni työnantaja vaati piikaa olemaan valmiina palvelukseen kellon ympäri.

Miina Sillanpää ungdomsporträtt.
Miina Sillanpää. Miina Sillanpää ungdomsporträtt. Kuva: Miina Sillanpään Säätiö Miina Sillanpää

Palvelijattaret heräsivät aamuvarhaisella, kantoivat polttopuut ja veden, pesivät pyykit, siivosivat ja valmistivat suurille isäntäperheille ja niiden vieraille ruoat. Ei ollut mitenkään harvinaista, että isännät ahdistelivat piikoja. Emännät puolestaan arvostelivat ja ylenkatsoivat heitä.

Sillanpää sattui kuitenkin pääsemään kotiapulaiseksi edistysmielisiin perheisiin, joten hänelle jäi aikaa toimia vasta perustetussa Palvelijataryhdistyksessä. Siellä huomattiin hänen terävyytensä ja kykynsä ilmaista itseään.

Miina Sillanpään poliittinen ura alkoi vuonna 1901, kun hänet valittiin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtajaksi. Hän jatkoi tuossa tehtävässä vuoteen 1952 eli kuolinvuoteensa asti.

Miina Sillanpään ura pähkinänkuoressa

  • Sillanpään poliittinen ura alkoi Palvelijataryhdistyksessä vuonna 1898. Vuonna 1900 Sillanpäästä tuli yhdistyksen ja sen työnvälitystoimiston johtaja Helsingissä.
  • Sillanpää valittiin eduskuntaan vuonna 1907. Hän oli yksi Suomen 19 ensimmäisestä naiskansanedustajasta. Sen jälkeen hän oli kansanedustaja vuoteen 1917 ja vuosina 1919-33 ja 1936-48.
  • Vuonna 1915 hänestä tuli osuuskunta Elannon ravintolatarkastaja. Hän toimi virassa vuoteen 1936 asti – myös silloin, kun hän oli eduskunnassa.
  • Hän oli aktiivinen useissa järjestöissä, erityisesti naisliikkeessä. Hän toimi sosiaalidemokraattisen puolueen johtotehtävissä sekä puolueen naisjärjestöjen puheenjohtajana.
  • Sillanpää oli Helsingin ensikoti ry:n ja Ensikotien liiton puheenjohtaja. Hän oli mukana myös muun muassa Raittiuden ystävissä.
  • Sillanpää keskittyi sosiaalisiin kysymyksiin ja tasa-arvoon. Hän edisti muun muassa avioliittolain uudistamista, lastensuojelulakia sekä äitiysavustuslakia ja halusi parantaa ylipäätänsä heikossa asemassa olevien ihmisten elinoloja.
  • Sillanpää oli Palvelijatar-, Työläisnainen ja Toveritar -lehtien päätoimittaja. Myös muut sanomalehdet julkaisivat mielellään hänen kirjoituksiaan.
  • Sillanpää oli sosiaaliministerin sijainen vuosina 1926–27.
  • Vuonna 1939 hänelle myönnettiin talousneuvoston kunniamerkki. Vuonna 1949 hän sai Suomen kulttuurirahaston pääpalkinnon elämäntyöstään.

  • Tjänarinneföreningens ledning
    Palvelijataryhdistyksen johtoa 1923, Sillanpää vasemmalla. Tjänarinneföreningens ledning Kuva: Miina Sillanpään Säätiö Miina Sillanpää

    Suomen ensimmäinen naisministeri

    "Minä kumminkin käytän puheenvuoroa." Näin Miina Sillanpää napautti puhemiehelle eduskunnassa eli Suomen ensimmäisillä valtiopäivillä vuonna 1907, kun puhemies olisi jo siirtynyt ensikodeista seuraavaan aiheeseen.

    Miina Sillanpää ja 18 muuta naista olivat tehneet maailmanhistoriaa, kun heidät valittiin kansanedustajiksi vuonna 1907.

    1900-luvun alussa naimisissa olevat naiset olivat puolisonsa tai isänsä edusmiehisyyden eli eräänlaisen holhouksen alaisia. Myös yhteiskunnassa valtaa pitivät miehet, ja tätä käytäntöä pidettiin täysin luonnollisena.

    Miina Sillanpää oli mukana ajamassa Suomeen holhouksen lakkauttanutta avioliittolakia sekä korkeampaa ikärajaa naisten naimisiinmenolle. Ikäraja nousi 17 vuoteen vuonna 1911 – aiemmin se oli ollut 15 vuotta.

    Miina Sillanpää arbetar vid sitt skrivbord.
    Sillanpää kirjoituspöytänsä ääressä. Miina Sillanpää arbetar vid sitt skrivbord. Kuva: Miina Sillanpään Säätiö Miina Sillanpää

    Vuonna 1926 Miina Sillanpäästä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri, Väinö Tannerin johtamassa hallituksessa. Sosiaaliministerinä Sillanpää matkusti ympäri Suomen. Hän vieraili lastenkodeissa ja hoitolaitoksissa eikä arkaillut nostaa esiin näkemiään epäkohtia.

    Miina Sillanpää oli lahjakas puhuja. Hän levitti sanomaansa kuitenkin myös kirjoittavana toimittajana. Hän oli vastaavana toimittajana sosiaalidemokraattisen naisliikkeen Palvelijatarlehdessä, Työläisnaisessa ja Toverittaressa.

    Lasten ja äitien puolustaja

    Lasten oikeudet olivat erityisen lähellä Sillanpään sydäntä. 1800-luvulla lapsia kohdeltiin kuin aikuisia. Töihin jouduttiin jo lapsena, kuten Miinallekin kävi.

    Yhteiskunta kohteli tylysti avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ja heidän äitejään. Kuitenkin koko maan lapsista 7 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella, kaupungeissa jopa 20 prosenttia.

    Lapset annettiin usein sijoitusperheisiin. Useimmat heistä kantoivat koko elämänsä häpeän leimaa.

    Tällaista Miina Sillanpää ei voinut hyväksyä. Hän ja muut sosiaalidemokraattiset naiset yrittivät muuttaa asiantilaa jo ensimmäisillä valtiopäivillä vuonna 1907. He ehdottivat, että aviottomille äideille ja heidän lapsilleen perustettaisiin koteja.

    Kesti kuitenkin 35 vuotta ennen kuin ensimmäinen Ensikoti vihdoin avattiin Helsinkiin vuonna 1942, keskellä jatkosotaa. Se oli suurelta osin Miina Sillanpään ansiota.

    Miina Sillanpää ja lastentarvikkeita.
    Miina Sillanpää ja äitiyspakkaus. Miina Sillanpää ja lastentarvikkeita. Kuva: Työväen arkisto Miina Sillanpää

    Ensikotien liitto perustettiin vuonna 1945 ja koteja avattiin neljään muuhun kaupunkiin.

    Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset saivat 1920-luvulla joitakin oikeuksia: Jos isä tunnusti lapsen, tämä sai oikeuden isänsä sukunimeen, perintöön ja elatusapuun. Kunnat palkkasivat myös lastenvalvojia.

    Miina Sillanpään mielestä myös vähävaraisten perheiden lapsilla piti olla oikeus ja mahdollisuus käydä koulua. Hän ajoi yleistä oppivelvollisuutta ja kouluruokailua.

    Radikaali sovittelija

    Miina Sillanpää oli kansanedustajana neljään otteeseen vuosien 1907 ja 1948 välillä. Hän itsui yhteensä 38 valtiopäivillä, kaikkiaan lähes 40 vuoden ajan. Hän on edelleen yksi Suomen pitkäaikaisimmista naiskansanedustajista.

    Sosiaalidemokraattien joukossa Miina Sillanpää ei koskaan ollut äärimmäisenä vasemmalla. Kun työväenliike radikalisoitui sisällissodan aikana, Sillanpää vetäytyi hetkeksi politiikasta.

    Sillanpää ja muut naiskansanedustajat tekivät yhteistyötä myös puoluerajojen yli. Uudistukset vaativat sitkeyttä ja veivät aikaa. Yhteiskunnalliset levottomuudet ja maailmansodat hidastivat työtä.

    Miina Sillanpää spelar kort i Lepopirtti.
    Sillanpää (toinen vasemmalta) rentoutui pelaamalla korttia. Kuva on Palvelijataryhdistyksen Siuntion lomakodista. Miina Sillanpää spelar kort i Lepopirtti. Kuva: Miina Sillanpään Säätiö Miina Sillanpää

    Miina Sillanpää ajoi tärkeiksi kokemiaan asioita neuvotellen ja perustellen. Lakkoihin hän ei osallistunut ja väkivaltaa hän vastusti ankarasti.

    Sillanpään sovittelutaitoja arvostettiin. Hän ei kuitenkaan pelännyt ottaa tiukasti kantaa asioihin, jotka olivat hänelle tärkeitä.

    Sillanpää sai talousneuvoksen arvonimen vuonna 1939. Elämänsä ehtoopuolella vuonna 1949 hän sai Kulttuurirahaston palkinnon elämäntyöstään .

    Monet Sillanpään esiin nostamista kysymyksistä ovat edelleen ajankohtaisia. Naiset joutuvat kokemaan väkivaltaa, naisen euro ei vastaa miehen euroa ja naisilla on miehiä suurempi vastuu hoivatyössä ja perheissä.

    Naisten ja lasten oikeuksien puolustajana Miina Sillanpää oli Suomen ensimmäisiä tienraivaajia ja lasikattojen rikkoja.

    Sisäministeriö suosittaa liputtamista Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10.

    Kuuntele Miina Sillanpään haastattelu vuodelta 1949. Siinä Sillanpää muun muassa kannustaa naisia ajattelemaan itsenäisesti, ei kulkemaan miesten vanavedessä. Hänellä on neuvo myös lastenkasvatukseen: opettakaa lapset ja nuoriso lukemaan muutakin kuin kolmannen luokan ajanvietelehtiä!

    Lisää ohjelmasta

    Keskustelu sulkeutuu 30.10.2020.
    Keskustele