Hyppää pääsisältöön

Rakas päiväkirja, saako sinulle valehdella?

Nainen kirjoittaa kynttilän valossa päiväkirjaa.
Nainen kirjoittaa kynttilän valossa päiväkirjaa. Kuva: imago stock päiväkirjat

Päiväkirjan kirjoittaminen on suosituin kirjoittamisen laji Suomessa, mutta kuinka intiimi uskaltaa olla kirjoittaessaan päiväkirjaan ja voiko päiväkirjojen perusteella kirjoittaa historiaa?

Päiväkirjaa luetaan usein totuudenmukaisena kuvauksena vanhoista tapahtumista. Ovathan henkilökohtaiset tunnustukset luotettavan tuntuisia, varsinkin jos ne on kirjoitettu samana päivänä kun tapahtumat ovat tapahtuneet ja sivun ylälaidassa on asiallinen päivämäärämerkintä.

Päiväkirjaa pidetään paljon todistusvoimaisempana kuin esimerkiksi elämäkertaa. Muistelmateosta lukiessaan voi ihmetellä, kuinka tarkasti ihmiset väittävät muistavansa pieniäkin yksityiskohtia vuosien takaa.

Pöydällä on muistivihko ja kupillinen kauniisti vaahdotettua kahvia.
Pöydällä on muistivihko ja kupillinen kauniisti vaahdotettua kahvia. Kuva: imago images/Imaginechina-Tuchong/ All Over Press päiväkirjat,kahvi

Kuinka paljon sitten lopulta voi luottaa siihen, mitä päiväkirjaan on kirjoitettu, kun kirjoittaja on voinut luoda itselleen vaihtoehtoisen historian kirjoittamalla päiväkirjaan vain mieluisia asioita persoonastaan ja värittää tapahtumia itselleen suotuisaksi.

Päiväkirjan kirjoittaminen voi toimia puhtaasti kirjallisena harjoitteena.

Päiväkirjakirjoittamisen muotoja ja syitä on monia. Tärkein syy monelle lienee muistijäljen jättämisen ohella itsetutkiskelu. Kirjoittamalla voi käsitellä vaikeita tunteita, keventää painolastia ja saada uutta näkökulmaa asioihin.

Päiväkirjan kirjoittaminen voi toimia puhtaasti kirjallisena harjoitteena. Jos kirjoittaa joka päivä, varmasti kehittyy kirjoittajana. Motiivi voi olla myös haave tekstin julkaisusta.

Nainen makaa sängyllä ja kirjoittaa päiväkirjaa.
Nainen makaa sängyllä ja kirjoittaa päiväkirjaa. Kuva: Columbia Pictures/courtesy Everett Co / Everett Collection/All Over Press päiväkirjat

Matkapäiväkirja on ollut yksi tärkeä kokemusten kirjaamisen väline ja monesti julkiseksi tarkoitettu. Kokemusten tallentaminen voi olla myös kevyttä almanakkamaista muistikirjakirjoittelua.

Säähavaintopäiväkirja voi olla tärkeä tapa jäsentää ajan kulkua, ja senkin voi huoletta näyttää muille. Erilaiset sään ja luonnonilmiöiden kirjaamiset ovatkin olleet hyödyksi myöhemmille sukupolville.

Päiväkirja on mainio suoja unohtamista vastaan.

Arkisen elämän ja tavallisten tunteiden tallentaminen voi olla myös tärkeää aineistoa monille tulevaisuuden tutkijoille. Päiväkirjoissa yksityinen ja laajempi historiallinen aika kietoutuvat yhteen mielenkiintoisella tavalla.

Yksi tärkeä päiväkirjan muoto on oirepäiväkirjan pitäminen. Erilaisten oireiden ylöskirjaaminen voi olla erittäin hyödyllistä vaikka allergisen tai sairaan lapsen kanssa. Urheilijan treenipäiväkirja voi tuottaa kirjoittajalleen iloa, mutta muuttua loukkaantumisen myötä myös sairauspäiväkirjaksi.

Päiväkirja on mainio suoja unohtamista vastaan. Muistisairaalle siitä voi muodostua hyvinkin tärkeä asia. Jos taas haluaa päästää irti menneestä, päiväkirjan voi piilottaa tai hävittää.

Mies kirjoittaa muistiinpanoja tai päiväkirjaa toimistopöydän ääressä.
Mies kirjoittaa muistiinpanoja tai päiväkirjaa toimistopöydän ääressä. Kuva: imago images/Xinhua/ All Over Press päiväkirjat

Päiväkirjan kirjoittaja ei ehkä kirjoitusvaiheessa ajattele tietoisesti tulevia lukijoitaan, mutta hänellä voi olla aavistus että syystä tai toisesta tekstit päätyvät muiden luettavaksi tai jopa julkaistuksi.

Moni meistä elää esittämisen kulttuurissa valiten sosiaaliseen mediaan ne edustavimmat kuvat. Samalla voi syntyä tarve kaunistella asioita myös päiväkirjalle.

Olisi kuitenkin surullista ajatella päiväkirjaa poseeraamisen jatkeena. Päiväkirja on mahdollisuus olla se viimeinen aito paikka, missä voi jakaa huolet ja murheet sekä paljastaa, mitä syvällä sisimmässään tuntee.

Jos päiväkirjassa on lukko, saako sen avata?

Kirjoittaja ottaa eräänlaisen kertojan roolin, kun hän pitää päiväkirjaa. Päiväkirjan kertojan ja fyysisen kirjoittajan ero onkin kiinnostava tutkimuskohde. On vaikea arvioida, kuinka paljon niitä voi rinnastaa.

Leppoisa ihminen voi ottaa päiväkirjassaan kiukkuisen kertojan rooliin, mikä helpottaa häntä olemaan arkielämässä se kaikkien tuntema lupsakka tyyppi. Jos kiukkupäiväkirjat myöhemmin luetaan kontekstista irrotettuna, saattaa päiväkirjan kirjoittajasta tulla aivan väärä kuva.

Mustavalkoinen kuva naisesta haaveilemassa kirjoituspöydän ääressä, ehkä päiväkirjaa kirjoittaen.
Mustavalkoinen kuva naisesta haaveilemassa kirjoituspöydän ääressä, ehkä päiväkirjaa kirjoittaen. Kuva: 20thCentFox/Courtesy Everett Collection/All Over Press päiväkirjat

Erilaiset tavat kertoa itsestä ovat muuttuneet digitaalisuuden myötä. Esimerkiksi Instagramia voi pitää yhtenä nykyajan päiväkirjana. Päiväkirja-alustat ovat muuttuneet ja omalta osaltaan sosiaalinen media täyttää ihmisen tarvetta kirjoittaa kokemastaan.

Perinteiset päiväkirjat eivät kuitenkaan ole menettäneet suosiotaan. Vallitseva kiinnostus yksilöön ja oman identiteetin rakentamiseen voivat entisestään lisätä innostusta päiväkirjakirjoittamiseen.

Nainen istuu sohvalla päiväkirjan kanssa kynä kädessään.
Nainen istuu sohvalla päiväkirjan kanssa kynä kädessään. Kuva: Sony Pictures/Courtesy Everett Collection/All Over Press päiväkirjat

Yksi merkki päiväkirjojen suosiosta on erilaiset päiväkirjaklubit, joissa ihmiset lukevat vanhoja päiväkirjojaan yleisölle. Tällaisissa tilaisuuksissa omiin päiväkirjamerkintöihin suhtaudutaan usein itseironisella asenteella, kun niille nauretaan lempeästi yleisön kanssa.

Kuinka kauan päiväkirja on yksityinen ja voiko päiväkirjan julkaista kirjoittajan kuoleman jälkeen? Antaako kirjoittajan mahdollinen julkinen status suuremman oikeutuksen päiväkirjatekstien julkaisemiselle? Jos päiväkirjassa on lukko, saako sen avata?

Aristoteleen kantapäässä puhutaan päiväkirjoista ja mietitään, voiko päiväkirjojen perusteella kirjoittaa historiaa. Vieraana on päiväkirjoja tutkinut tohtorikoulutettava Karoliina Sjö. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Vihaan ja rakastan kielioppia!

    Kieltä ei opi pelkästään pänttäämällä kielioppia.

    Epävarmuus hiipii mieleeni joka kerta, kun kirjoitan jotain julkaistavaksi tarkoitettua. Pelkään tekeväni hölmöjä kielioppivirheitä. Harmittaa, että en aikoinaan keskittynyt paremmin äidinkielen tunneilla. Inhosin kielioppia kuten useimmat luokkatoverini. Aika moni heistäkin, jotka loistivat kouluvuosina ainekirjoituksessa, tuskastui kielioppituntien aikana.

  • Tunnetko Täällä Pohjantähden alla sanonnat ja niiden sanojat? - Tee testi!

    Tosifanit osaavat siteerata parhaita sanontoja.

    Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla (1959-1962) on kuvaus Koskelan suvun vaiheista Suomen itsenäistymisen alkuvuosina. Koskelan perheen ja muiden pentinkulmalaisten lisäksi romaanitrilogiassa keskeiseen rooliin nousee Väinö Linnan hämäläismurteen sävyttämä kieli, rehevine sanontoineen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri