Hyppää pääsisältöön

Vaarallinen ihmelääke: käsikirjoitus

Skitsofreniapotilaiden hoidossa käytetty ihmelääke aiheutti vuosia sitten kahdeksan potilaan kuoleman Suomessa. Se johti Leponex-nimisen lääkkeen poisvetoon maailmanlaajuisesti.

Lääke teki kuitenkin paluun. Sille ei ole toistaiseksi löydetty yhtä tehokasta korvaajaa.

Alina Pärssinen: Mä en ilmeisesti Leponexin aloituksen jälkeen oo ollut psykoosissa, jos näin uskallan sanoo.

Lääkkeen haittavaikutukset ovat poikkeukselliset. Osa potilaista toivoo jopa sen kieltämistä.

Tapio Gauffin: Että mun mielestä Leponex olisi tuhonnut mun elämän.

Marian äiti: Hän jopa sanoi hoitajille siellä kerran oli sanonut, että te tapatte mut vielä näillä lääkkeillä.

Selvitämme, jäivätkö lääkkeeseen kytkeytyvät kuolemantapaukset vain osaksi historiaa.

Niko Seppälä: Ja tietenkin tietenkin tärkeintä on, että tärkeetä on että se hyöty on aina potilaalle suurempi kuin se haitta, että sehän olisi epäeettistä toimia toisin.

Nyt lääkkeellä on Suomessa enemmän käyttäjiä kuin koskaan.

34-vuotiaalla Tapio Gauffinilla diagnosoitiin paranoidinen skitsofrenia ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Tapio Gauffin: Mä ajattelen, että psykoosin taustalla on se, että mulla oli tosi hankala elämä ollut lapsesta lähtien.

Skitsofrenia puhkeaa tyypillisesti juuri nuorilla aikuisilla. Sitä sairastaa yli 55 000 suomalaista. Tapion se vei työkyvyttömyyseläkkeelle jo nuorena.

Tapio Gauffin: Ehkä oma maailma alkoi oleen myös parempi kuin se muiden todellisuus. Ja jaettu todellisuus ja sanoin myös omaisille, että jos tulee ovelle, niin soitan poliisin, että en halunnut sinne ketään. En halunnut nähdä ketään.

Tapion tilanne oli vaikea. Lääkkeet eivät auttaneet.

Hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia. Tapio ajautui psykoosiin, joka sai hänet uskomaan, että televisiossa puhutaan hänestä pahaa ja suihkusta kuului säkkipillin soittoa.

Vasta Leponex sai psykoosin loppumaan.

Lääke kuitenkin muutti Tapiota. Vuosien kuluessa sen haittavaikutukset lisääntyivät.

Tapio Gauffin: Painoin semmoiset 110 kiloa Leponexillä ja sitten kuolasin joka yö tyynyni märäksi niin kuin olen kuullut että kaikilla muillakin käy. Ja hikoilin hirveesti. Tuli tuijottavainen sellainen zombin oloinen kaveri.

Tapio kertoi lääkäreille haittavaikutuksista, mutta lääkärit eivät halunneet lopettaa Leponex-lääkitystä. Se on monelle loppuelämän lääke.

Tapio Gauffin: Mä katson että mun lääkkeiden vaikutukset tai haittavaikutukset diagnosoitiin osaksi mielisairautta.

Syötyään Leponexia lähes kymmenen vuotta Tapio ei enää kestänyt.

Hän lopetti lääkkeet ilman lääkäreiden lupaa. Se on vaarallista, voi johtaa uudelleen psykoosiin ja jopa vaurioittaa aivoja.

Tapion vieroitusoireet olivat niin rankkoja, että hän pelkäsi kuolevansa.

Tapio Gauffin: Mutta se tuntui siltä, että se sahaa koko ajan se kehon lämpötila. Sitten siinä alkoi välittömästi sellainen unettomuus, että mä nukuin ensimmäisen aikana keskimäärin semmosen 1-2 h per yö. Ja sitä unettomuutta kesti sitten melkein kahdeksan kuukautta, kyllä se siinä vähitellen parani sillai että hengissä pysyi.

Leponexin lopettamisesta on kulunut nyt neljä vuotta. Tapio ei ole enää työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan on aloittanut yhteiskuntatieteiden opinnot.

Tapio Gauffin: Että mun mielestä Leponex olisi tuhonnut mun elämän. Se tuhos ehkä 10 vuotta mutta mä katson, että tässä on moni asia mahdollista nyt tällä hetkellä.

Kun Leponexin vaikuttava aine klotsapiini otettiin käyttöön 45 vuotta sitten, sitä pidettiin ihmelääkkeenä. Siltä puuttuivat täysin muille vastaaville lääkkeille tyypilliset haittavaikutukset.

Lääke otettiin heti käyttöön täällä Nokialla sijaitsevassa Pitkäniemessä ja Suomen muissakin suurissa mielisairaaloissa.

Emeritusprofessori Esa Leinonen tutustui klotsapiiniin työskennellessään nuorena lääkärinä Harjamäen sairaalassa.

Esa Leinonen: No siellä näin sitten sen omin silmin, että siellä joitakin näitä suljettujen osastojen vaikeahoitoisimpia pitkäaikaispotilaita pääsi avohoitoon. Jos ei nyt ihan ihmeparanemisia, niin kuitenkin niin kuin huomattava edistysaskel siinä hoidossa ja potilaitten elämän elämänkuvio ja elämänlaatu muuttui aivan toisenlaiseksi.

Vain puoli vuotta sen jälkeen kun klotsapiini oli tullut markkinoille, sen hengenvaarallinen haittavaikutus paljastui.

Suomen lääkintöhallitus sai tiedon kahdeksasta kuolemantapauksesta, joiden epäiltiin liittyvän klotsapiiniin.

Myöhäisuutiset 28.7.1975
Juhana Idänpää-Heikkilä: Lääkintöhallitus on tänään päättänyt kieltää tämän lääkkeen myynnin ja käytön Suomessa.

Suomi raportoi kuolemantapauksista maailmanterveysjärjestö WHO:lle, sillä Leponex oli myynnissä muissakin Euroopan maissa. Syytä oudoille kuolemantapauksille pohdittiin myös julkisuudessa.

Ajankohtainen kakkonen 6.8.1975
Ylilääkäri Antti Mäkimattila: Tämä on kyllä huomattavan mystinen asia eikä kukaan varmaan ole vielä oikein hyvää arvausta asiaan esittänyt. On mahdollista, vaikka tehdas ei kaiketikaan tästä arvauksesta pidä, että on tullut virheellinen erä.

Tuo haastattelussa mainittu tehdas oli sveitsiläinen Sandoz. Kari Harjula oli silloin yhtiön Suomen tutkimuspäällikkö.

Harjula oli viettämässä viikonloppua kesämökillään, kun tiedot kuolemantapauksista tulivat. Harjulaa ei saatu kiinni mökiltä puhelimitse, joten hänet haettiin paikan päältä apuun keskellä yötä.

Kari Harjula: Nolla nolla kaksikymmentä meidän koirat heräsivät, kun joku tömistelee portaita pitkin meren puolelta saunan leveitä portaita ja siitä näky semmoinen iso varjo ja vähän pelotti, kun heräsi ja katseli ulos, että kukas siellä on. Siellä oli meidän toimitusjohtaja, joka kolkutti sitten ovea ja marssi sisälle ja kertoi mistä on kysymys, ilmoitti että minun täytyy heti lähteä Helsinkiin.

Mitään vastaavaa ei ollut tapahtunut muissa maissa, joissa Leponex oli käytössä. Harjulan ja hänen tutkimusosastonsa tehtävänä oli selvittää lääkeyhtiölle, mistä oli kyse.

Kari Harjula: Kun ensin luultiin, että on valmiste-erässä joku vika. Sehän tuli nopeasti selville, että ei. Ja tuota sitten ajateltiin, että meillä on joku tekijä täällä Suomessa, yhteinen tekijä, sen takia me tehtiin tällainen kuusi sukupolvea taaksepäin menevä selvitys ihan näiden potilaiden sukujuurista.

Potilaita ei kuitenkaan löytynyt yhteistä geneettistä tekijää, joka selittäisi sairastumisen. Kaikki kivet käännettiin. Jopa se selvitettiin, olisiko sää voinut vaikuttaa traagisiin tapahtumiin.

Paine tulosten saamiseksi oli valtava ja Harjula teki viiden viikon ajan ympäripyöreitä päiviä asian selvittämiseksi.

Kari Harjula: Kaksi kertaa päivässä saattoi globaali tutkimusjohtaja soittaa ja kysyä, että missä mennään. Ja mä sanoin silloin kerran satuin satuin lähettämään Telefaxin, että olemme hautaamassa ruumiita, niin siitä mä luulen että potkut olivat aika lähellä, mutta sehän nyt oli tavallaan totuus.

Lopulta vastaus löytyi potilaiden verestä.

Klotsapiini aiheuttaa valkosolukatoa, jonka vuoksi kehon immuunipuolustus voi laskea vaarallisen alhaiseksi. Suomessa kuolemantapauksia oli ilmennyt niin paljon sen vuoksi, että lääke oli aloitettu nopeasti lähes 3 000 potilaalle.

Kari Harjula: Mutta kyllä täytyy antaa kunnia tälle Suomen haittavaikutusrekisterille, että kyllä se nappasi nämä ja tuli nää ilmoitukset näin lyhyessä ajassa näin iso määrä.

Lääkintöhallituksen selvitys on yhä yksi tunnetuimmista suomalaisista lääketieteen julkaisuista.

Selvityksen jälkeen Leponexin myyntilupa peruutettiin Suomessa ja monissa muissa maissa.

Suomessa lääkärit saivat kuitenkin poikkeusluvalla määrätä sitä potilaille, kunhan käyttöä valvottaisiin verikokeilla.

Esa Leinonen: Joo, se oli semmonen juhlallinen, juhlallinen tilaisuus kun niitä käytiin sitten sairaala-apteekissa aukomassa ja katsomassa näitä niin sanottuja ihmepillereitä ja ja tuota niistä siihen aikaan suorastaan vähän kilpailtiin niistä lääkkeistä.

Suomessa klotsapiinille myönnettiin uudestaan virallinen myyntilupa vasta vuonna 1990. Lääkkeen käyttö edellytti kuitenkin tiukkaa seurantaa.

Kerromme lisää suomalainen epidemia -nimellä tunnetuista tapahtumista verkossa.

27-vuotias Alina Pärssinen on syönyt koko aikuisikänsä Leponexia. Nykyään klotsapiinin käyttäjien terveydentilaa seurataan jatkuvasti, jotta vuosikymmeniä sitten tapahtunut katastrofi ei toistuisi.

Alina Pärssinen: Kerran kuussa mä käyn verikokeessa. Ett silloin kun Leponex aloitetaan, niin silloin käydään kerran viikossa ja tota sit kun se on hoitotasolla niin sitten kerran kuukaudessa.

Alina Pärssinen: Sydänfilmi otetaan pari kertaa vuodessa.

Alina sairastaa skitsoaffektiivista häiriötä. Sairaudessa on sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön että skitsofrenian oireita.

Alina Pärssinen: Suunnilleen siinä siinä esiteini-iässä, 12-vuotiaana aloin suunnitteleen ensimmäistä kertaa itsemurhaa. Sitten yläasteella masennus syveni ja tota yhdeksännellä luokalla sitten jo meni niin vakavaksi, että oli pakko hakea apua.

Alina Pärssinen: Välillä tulee tosi syviä masennusjaksoa ja välillä on ihan ok olo ja pärjään hyvin ja näin ja siihen päälle mulla on sitten ääniharhoja, kolmea eri ääntä, joita mä kuulen sitten päivittäin.

MOT: Minkälaisia nää äänet on?

Alina Pärssinen: No niillä on nimet. On Vilma, Vilma on sellainen että haluu kommentoida, haukkua mua ja niin kuin puhuu tosi alentavasti mulle. Ja Vihtori on taas semmonen, että se haluaa aamulla päättää mitä mä pistän päälleni ja sitten on tää kolmas tää Valdemar, joka on mulla sitten ite sanoisin, että ainut psykoottinen ääni, elikkä se on semmonen joka lähtee lääkkeellä pois. Vilma ja Vihtori ei lähde lääkkeilläkään pois.

Virallisten suositusten mukaan ennen Leponexin määräämistä on kokeiltava vähintään kahta muuta lääkettä. Alina on kokeillut useita eri psyykenlääkkeitä, mutta Leponex on ainoa, joka on tuonut hänelle apua.

MOT: Mitä ajattelet siitä, että kuinka iso rooli Leponexilla on ollut siinä, että sulla on tällä hetkellä noin hyvä tilanne?

Alina Pärssinen: Varmaan aika iso. Se että mä en ilmeisesti Leponexin aloituksen jälkeen oo ollut psykoosissa, jos näin uskallan sanoo.

Myös Alina on kärsinyt lääkkeen haittavaikutuksista. Yöunet venyvät helposti 16 tunnin mittaisiksi.

Alina Pärssinen: Juurikin se väsymys ja sitten tota kiusallisempia vaivoja, ett painonnousu ja sitten varsinkin Leponexin alku- ja nostovaiheessa on se, että yöllä ei kerkee vessaan. Ja sitten syljeneritys lisääntyy.

Haittavaikutusten vuoksi myös Alina toivoo, että hän voisi vielä jonain päivänä luopua Leponexista. Tällä hetkellä lääkkeen hyödyt voittavat haitat.

Alina Pärssinen: Aina annostusta voidaan laskea ja silloin myös noi sivuoireet niin ne kanssa sitten lievenee sen myötä, mutta missään nimessä se lopetus ei ole tällä hetkellä mikään vaihtoehto.

45 vuotta traagisten tapahtumien jälkeen klotsapiinilla on Suomessa enemmän käyttäjiä kuin koskaan – yli 11 000.

Yhtä tehokasta lääkettä psykoosiin ei ole löytynyt.

Niko Seppälä: Potilasjoukossa on varmaan muitakin kuin skitsofreniaa sairastavia, mutta onhan se sillä lailla iso määrä, että harvalla lääkkeellä on varmaan näin suuri markkinaosuus.

Psykiatrian erikoislääkäri Niko Seppälä on tehnyt klotsapiinista väitöskirjan ja määrännyt sitä uransa aikana sadoille potilaille.

MOT: Mitä mieltä olet siitä, että klotsapiinia on kutsuttu ihmelääkkeeksi?

Niko Seppälä: Kyllähän siinä vähän perää on. Mutta mä en mä nyt en lääkärinä ehkä pidä pidä siitä tai se ei ole on mun vähän vieras käsite ihmeet ovat vähän vieraita käsitteitä, mutta kyllähän sitä tavallaan sellainen lääke on ollut. Ja on.

Vaikka klotsapiini on ollut käytössä vuosikymmeniä, ei edelleenkään ihan tarkkaan tiedetä, miten se vaikuttaa.

Nykyään klotsapiinin vaarallisimpina haittavaikutuksina pidetään valkosolukadon ohella sen aiheuttamia sydänongelmia ja suolitukoksia.

Esa Leinonen: No tämä klotsapiini on siitä käytetään tämmöistä vähän slangitermiä, että niin sanottu likainen lääke, tarkoitetaan sitä, että se on niin kuin täsmälääkkeen vastakohta. Eli se vaikuttaa hyvin moneen moneen tuota aivojen hermovälittäjäainejärjestelmään esimerkiksi.

Vaikka klotsapiinin haitat tunnetaan nykyään tarkkaan, se aiheuttaa edelleen kuolemantapauksia. Niistä on uutisoitu monessa maassa. Haittavaikutusten vuoksi lääkettä kohtaan esiintyy varovaisuutta tai jopa pelkoa määrätä sitä.

Call for inquiry into deaths of four men at psychiatric hospital
Guardian

Fatal drug effects demand 'urgent action'
NZ Herald

Hundreds of deaths linked to schizophrenia drug clozapine
The Times

The Psychiatric 'Wonder Drug' That Almost No One Is Using
Vice

Suomessa klotsapiinia käytetään enemmän kuin monessa muussa maassa.

Täällä lääkeyhtiö tarjoaa Lexturva-palvelua, jossa asiantuntijat vastaavat lääkäreiden kysymyksiin Leponexin käytöstä. Erikoislääkäri Niko Seppälä on yksi asiantuntijoista. Hän toimii lääkeyhtiön konsulttina.

Niko Seppälä: Hoitovastuu on tietenkin lääkärillä itse sillä ratkaisut tekevällä lääkärillä, mutta kuitenkin me toimitaan tällaisena tukena ja tietopankkina.

Leponexin omistaa nykyisin lääkeyhtiö Mylan. Yhtiö ei halunnut antaa haastattelua tähän ohjelmaan. Lisäksi klotsapiinia myyvät Suomessa myös muut lääkeyhtiöt eri kauppanimillä.

Klotsapiinin käyttöohjeissa todetaan, ettei lääkettä tule määrätä alle 16-vuotiaille.

Kelan rekistereistä meille kuitenkin selviää, että klotsapiinia on määrätty Suomessa jopa 10-vuotiaalle potilaalle.

MOT: Suomessa klotsapiinia on käytetty jonkun verran myös lapsille. Minkä vuoksi?

Niko Seppälä: Varmaan näiden samojen vaikeiden psykoosioireiden takia, sen takia että muut lääkehoidot eivät oo auttaneet. Lapset on sen verran pieni potilasryhmä, että valitettavan harvoja lääkkeitä on riittävästi tutkittu lapsilla lapsilla ja valitettavasti tää taitaa päteä klotsapiiniinkin. Se on kuitenkin mahdollista, että tää psykoosi saattaa alkaa varsin nuorena. Ja silloin on mun käsitykseni mukaan tilanteita, joissa klotsapiinia olisi käytetty.

Klotsapiinin aiheuttamat kuolemat paljastuivat 45 vuotta sitten haittavaikutusrekisterin ansiosta.

Rekisteri on edelleen käytössä. Klotsapiini on usein tilaston kärjessä haittavaikutusten määrässä.

Fimean ylilääkäri Tiina Karonen kertoo, että haittavaikutuksista raportoidaan rekisteriin kuitenkin vain pieni osa.

Tiina Karonen: No mun oma arvioni Suomessa meidän niin kun ympäristössä on että ylätasolla karkeesti ehkä karkeesti prosentin luokkaa tai alle. Mutt että sehän vaihtelee todella paljon valmisteesta toiseen.

Tämä selittyy osittain rekisterin luonteella. Sen päätarkoitus on löytää uusia haittavaikutuksia, ei jo tiedossa olevia.

Rekisteristä paljastuu, että klotsapiinin käyttöön on kuollut potilaita myös Suomessa myyntiluvan palauttamisen jälkeen. Rekisteriin on ilmoitettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 19 klotsapiinista aiheutunutta kuolemantapausta.

Todellinen määrä on isompi.

MOT: Onko se jollain tapaa ongelmallista että teille ei tule tietoo kaikista
näistä kuolemantapauksista?

Tiina Karonen: No mä pitäisin tärkeenä, ett sellaset ilmotettais jossa epäiltäis jotain semmosta uutta ilmiötä liittyen klotsapiinihoitoon. Joka ei vielä ole tiedossa niin se ois se tärkein asia ilmottaa sitten meille. Ett saatais kiinni siitä signaalista ja päästäis niin ku selvittämään sitä että. Täytyykö tän lääkkeen käyttöön tehdä jotakin rajotuksia tai turvallisuusohjeita lisää.

Kun selvitämme kuolemantapauksia THL:n oikeuslääkinnästä, rekistereistä paljastuu yli 200 klotsapiinikuolemaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta.

THL:n rekisterin mukaan suurin osa kuolemantapauksista ei liity haittavaikutuksiin, vaan klotsapiinimyrkytykseen.

MOT: Mitä ajattelet tästä että 20 vuoden aikana lähes 200 ihmistä on kuollut klotsapiinin seurauksena?

Niko Seppälä: No jos me ajatellaan, että aika on 20 vuotta, niin sehän tarkoittaa lähinnä noin kymmentä potilasta vuodessa. Saamani käsityksen mukaan niin näistä melko merkittävä osa on ollut itsemurhia ja osa on ollut sitten tapaturmaisia kuolemia, joiden syytä ei ole kyetty määrittämään. Mielestäni se ei ole kovin iso luku huomioon ottaen tämän lääkkeen hyödyt.

Klotsapiinin hyöty on suuri. Laajan seurantatutkimuksen mukaan klotsapiinia käyttävät skitsofreniapotilaat elävät keskimäärin pidempään kuin ilman lääkitystä tai muilla lääkkeillä. Skitsofreenikot kuolevat yleensä 15-20 vuotta nuorempana kuin muu väestö.

Niko Seppälä: Tärkeetä on että se hyöty on aina potilaalle suurempi kuin se haitta, että sehän olisi epäeettistä toimia toisin.

Niko Seppälä: Esimerkiksi tän klotsapiinin osalta me joudutaan niin aina tämmöiseen poh... eettiseen pohdiskeluun, että missä kohtaa se on tehtävä. Mutta että sitten jos vaihtoehtoja on sitten se, että ihminen on kroonisesti psykoosissa toimintakyvyttömänä ja muuta, niin että kuinka paljon riskejä siinä voidaan sitten ottaa.

Marian mielenterveysongelmat alkoivat yläasteella koulukiusaamisen jälkeen.

Maria sairastui masennukseen ja vuosia myöhemmin hänellä diagnosoitiin myös skitsofrenia, jota varten hän sai Leponex-lääkityksen.

Marian äiti: No hän halusi itse sitten mennä niin kuin sairaalaan. Oli välillä aina niin huono olo, ahdistunut ja masentunut ja sitten tarkoituksena oli sekin, että hän olisi halunnut, että sillä sairaalajaksolla sitten vähennettäisiin sitä Leponex-lääkettä. Koska hän koki, että siitä on niin paljon niitä haittoja hänelle.

Marian äiti haluaa kertoa meille tyttärensä kokemuksista anonyymisti. Kun Maria oli vuosi sitten aloittanut hoidon Pitkäniemen sairaalassa, hän alkoi saada kouristelukohtauksia.

Marian äiti: Se oli tosi pelottava, kun hän soitti mulle aamulla ja kertoi siitä, että hän on huoneessaan kaatunut niin kuin selälleen ja lyönyt päänsä siihen huoneensa patteriin ja verta tuli ihan hirveesti.

Kouristelu on yksi Leponexin yleisistä haittavaikutuksista. Marian hoitokertomukseen kirjoitettiin Leponexin alentavan kouristelukynnystä, mutta lääkkeen annostusta ei pienennetty. Maria uskoi Leponexin aiheuttavan kohtaukset.

Marian äiti: Hän jopa sanoi hoitajille siellä kerran oli sanonut, että te tapatte mut vielä näillä lääkkeillä.

Marian äiti alkoi kirjata tapahtumia ylös. Merkintöjä kertyi seuraavina kuukausina monia. Äiti otti sairaalaan useita kertoja yhteyttä, mutta hänestä tuntui, ettei kouristelua otettu vakavasti.

Marian äiti: Oli jopa semmoista, että kun oli kirjattu semmonenkin, että hän tuottaa nyt lihasnykäyksiä huomiota saadakseen, se ei pitänyt paikkaansa ja sitten tämmöistä kaikkea, että joku hoitaja oli sanonut, että älä tuu järjestää tähän mitään showta, kun hän oli ollut kaatuneena ja verta tuli huulesta ja meni puhumaan siitä hoitajalle.

Maria kuoli sairaalassa 29-vuotiaana viime keväänä.

Marian äiti: Silloin viimeisenään iltanaan kun hän soitti minulle, niin hän vielä kysy sitä minultakin että eihän sitten yöllä tapahdu mitään pahaa vaan. Ja sitten tota aamulla oli käynyt suihkussa sieltä nähty valvontakamerasta, että hän on mennyt huoneeseen, pyyhe ympärillään istunut sängyllä, sitten hoitaja mennyt sinne huoneeseen niin hän olikin siellä sitten menehtyneenä.

Marian äiti haluaa, että hänen tyttärensä kuolema selvitetään. Pitkäniemen sairaala ei voinut kommentoida yksittäisen potilaan asioita.

Marian äiti: Mä niin kuin menetin kaiken. Ei voi muuta kuin itkee vain ja huutaa, että mä menetin kaiken. Kaiken mikä on elämässä arvokasta. Ei oo enää mitään jäljellä. Maria oli mulle kaikista tärkein.

Marian äiti: Ja sitten näille lääkäreille, että uskokaa sitä potilasta, jos hän kertoo, että mitä hänelle siitä on aiheutunut. Täytyisi kuunnella potilasta, se olisi tosi tärkeetä, että kuunneltaisiin ihan kaikki mitä hän sanoo ja otettais se vakavasti.

On kulunut 45 vuotta klotsapiinin markkinoille tulosta.

Siinä ajassa lääketiede on mennyt hurjasti eteenpäin. Uudet lääkkeet ovat täsmällisempiä ja tehokkaampia. On kehitetty hiv-lääkitys, biologisia lääkkeitä ja geeniterapiaa.

Klotsapiinille ei ole kuitenkaan löytynyt korvaajaa.

MOT: Mitä itse arvelet, että minkä vuoksi ei ole vielä tähänkään päivään mennessä löytynyt yhtä tehokasta lääkettä skitsofreniaan?

Esa Leinonen: Tämmöiset isot kansainväliset lääkejätit varmaan varmaan tähän kysymykseen aika paljon tutkimusta ja taloudellisia resursseja uhranneet mutta... Silloin luultiin silloin 80-luvulla ett semmonen lääke saadaan aika nopeasti jolla on tämä teho, mutta vähemmän haittoja, mutta oma lääkäriurani meni sitä odotellessa.

Niko Seppälä: Yrityksiä on ollut tietääkseni useampia mutta että toistaiseksi ei ole löydetty yhtä hyvää lääkettä. Yhtä hyvää ja yhtä tehokkaasti psykoosiin auttavaa lääkettä kuin klotsapiini.

Parempaa lääkettä on vaikea kehittää myös siksi, ettei skitsofrenian syntymekanismia tunneta vieläkään tarkkaan.

Esa Leinonen: Me tiedetään, että tietyt seikat vaikuttavat ja tiedetään esim. geneettisestä riskistä, joka joka on on sillä lailla selvä ja kiistaton, tietyistä elämän tapahtumista joilla on ainakin tämmöinen laukaisevan tekijän merkitys, mutta sitä että mikä mitkä asiat niin kuin yhden yksittäisen potilaan kohdalla ovat ne kaikkien keskeisimmät niin
se onkin vähän vaikeampi asia.

Tapio on nykyään Nouseva mieli -nimisen Suomen skitsofreniayhdistyksen puheenjohtaja. Hän toivoo Leponexin käytöstä yhteiskunnallista keskustelua.

Tapio Gauffin: Ehkä kääntäisin tonne päättäville tahoille sen sen ajatuksen, että nää on semmosia lääkkeitä mitä ei pitäisi olla tarjolla. Se tieto siitä pitäis rehellisesti kertoa. Että mihin mitä siitä seuraa, mitä hyötyä, mitä haittaa, että hyödyt on se, että psykoosi loppuu mutta ne haitat jää sitten kertomatta, mitkä on mittavat.

Alina on muuttanut ensimmäistä kertaa omilleen ja asuu nyt Espoossa mielenterveyskuntoutujille tarkoitetussa talossa.

Alina Pärssinen: Elikkä mä aloitin opiskelun tota elokuussa ja tota asun avomieheni kanssa yhdessä, ja tota meillä on pieni koira, koiranpentu, ja tota elämä on aika niin kuin rikasta tällä hetkellä.

Alina on tyytyväinen saamaansa hoitoon ja on tottunut elämään Leponexin kanssa. Hän toivoo, että psykoosisairauksista voitaisiin puhua avoimesti ja ilman ennakkoluuloja.

Alina Pärssinen: No.. just se että pidetään hulluna. Vaikka mekin ollaan ihmisiä.