Pianon aristokraatti Angela Hewitt ei liity Beethovenin 250-vuotisjuhlintaan pianosonaattien kokonaislevytyksellä, koska se vuonna 2006 alkanut projekti jatkuu vielä. Sen sijaan Hewitt on soittanut synttärilevylle Beethovenin seitsemän variaatioteosta. Sitkeästä muuntelusta huolimatta ne eivät anna kovin laajaa kuvaa Beethovenin työstä, mutta Hewittin aristokraattinen hymy kantaa jankkaavienkin pikkappaleiden yli kunnialla.
Levyn ytimessä ovat laajat ja virtuoottiset Eroica-muunnelmat, mutta mukaan on päässyt pari heppoisen hauskaa muunnelmateosta Paisiellon oopperahiteistä sekä brittimarkkinoille suunnatut God save the King- ja Rule, Britannia -muunnelmat.
Tämän levyn muunnelmateokset olivat Beethovenille kokeilevaa hauskanpitoa ja karaktäärien luomista, eivät musiikillisen materiaalin syvällistä tutkimusta, ja Hewitt soittaa sen mukaisesti. Muunnelmien karaktäärit piirtyvät tarkkoina, leikkaukset höpsöttelystä tunnelmointiin ovat teräviä mutta loogisia ja codat kiihtyvät uljaasti. Beethovenin huumoriin Hewitt tarttuu innolla, mutta hauskanpidon sävy on yläluokkaisen myhäilevä; itse kaipaisin välillä rohkeampaakin slapstick-menoa, mutta sellainen ei kuulu Hewittin brändiin. Toisaalta levyn avausteos, 32 muunnelmaa omasta teemasta c-molli, saa Hewittilta ällistyttävän riemastuttavan ja rikkaan tulkinnan - yleensä sitä paukutellaan otsa turhan syvissä rypyissä.
Teknisesti Hewitt on loistava luomaan värejä ja erottelemaan tekstuurin kerroksia, mutta levyllä korviin sattuu muutama juoksutus, joissa sormet tahmaavat. Se on harmi, sillä rohkeat ryöpsähdykset olisivat tulkinnallisesti tarpeen. Ne vai pitäisi toteuttaa sillä puhtoisuudella, joka Hewittin muutakin soittoa leimaa.
Beethoven-juhlavuoden vakavamielisestä, suurimuotoisesta yleisilmeestä Hewittin muunnelmakavalkadi kuitenkin erottuu edukseen. Lempeästi virnistelevää Beethoven-soittoa ei todellakaan ole liikaa.
Ludwig van Beethoven: Muunnelmateoksia. - Angela Hewitt, piano. (Hyperion, CDA68346)
Kuuntele Uudet levyt 6.10.2020, toimittajana Kare Eskola.