Hyppää pääsisältöön

Pako kultaisesta häkistä – miten oppia pärjäämään pienemmillä tuloilla?

Joogaajia salilla.
Joogaajia salilla. Kuva: Anupam Mahapatra / Unsplash, kuvankäsittely YLE / Mikko Lehtola jooga,harrastukset

Moni haaveilee mielekkäämmästä työstä tai lyhyemmästä työajasta, mutta palkan mukana noussutta elintasoa on vaikea laskea. ”Usein päätöksen tehneet ovat lopulta hyvin tyytyväisiä”, sanoo uravalmentaja Anu Kaasalainen.

Uravalmentaja näkee paljon ihmisiä, jotka kokevat, että työstä on tullut kultainen häkki. Kestääkö kireälle vedetty talous sen, että vaihtaa pienempipalkkaiseen mutta mielekkäämpään työhön?

– Lähdemme usein arvojen kautta käymään tilannetta läpi. Mitkä asiat johtavat hyvään elämään? Voiko rahalla ostaa onnea? kertoo Insinööriliiton uravalmentaja Anu Kaasalainen.

Ihmisillä on päähänpinttymä siitä, että uralla pitäisi kulkea eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että vastuiden ja palkan pitäisi nousta läpi uran.

Ihminen havahtuu siihen, että työyhteisön arvot eivät enää kohtaa omien arvojen kanssa ja tekisi mieli tehdä jotain muuta.

Kaasalaisen kokemuksen mukaan kultaisen häkin jengi on usein heitä, jotka ovat eläneet jo tovin ruuhkavuosia. Perhe-elämän ja kiireen keskellä ei ole tullut satsattua oman osaamisen kehittämiseen tai mietittyä, mitä työelämältään haluaa. Sitten saattaa iskeä jokin elämänkriisi, kuten yt-neuvottelut tai avioero. Ihminen havahtuu siihen, että työyhteisön arvot eivät enää kohtaa omien arvojen kanssa ja tekisi mieli tehdä jotain muuta.

– Esimerkiksi aikoinaan it-alalla moni insinööri on lähtenyt yt-neuvottelujen jälkeen lähihoitajaksi. He ovat kaivanneet elämältään jotain aivan muuta.

Uravalmentajien keskuudessa puhutaan niin sanotusta joogaopettajatrendistä, eli siitä kun ihmiset vaihtavat hyväpalkkaisen työn mielekkäämpään pienempipalkkaiseen.

Vaihdoin alaa kotitalousopettajasta puutarhuriksi. Nykyään saan reilusti vähemmän palkkaa, noin 2000 euroa bruttona kuussa. Mutten kadu tippaakaan! Yllättävän harvasta asiasta olen joutunut luopumaan, sillä paljon pystyy hienosäätämään. En wolttaa enää kolmesti viikossa, vaan ehkä vain kerran. Olen tarkastellut kulutustottumuksiani kriittisesti, jotta löydän prioriteetit, mihin raha kannattaa laittaa. Suurimman kolauksen koki säästöihin ja rahastoihin menevät summat, sivuun ei pysty laittamaan niin paljon kuin aiemmin. Elintason ei tarvitse siis tulla ryminällä alas. Aikaa uuteen elintasoon siirtymiseen silti menee, minä totuin uuteen palkkatasoon noin puolessa vuodessa.

Amanda, parisuhteessa, ei lapsia

Halvempi auto, vähemmän harrastuksia?

Kaasalainen on huomannut, että moni kaipaisi tukea siihen, miten pärjätä pienemmillä tuloilla ja miten tulojen laskua voi kompensoida. Voi olla, että monelle menoista tinkiminen on edessä väkisinkin, mikäli koronan aiheuttamat lomautukset vaihtuvat jossain vaiheessa irtisanomisiin.

– Elintason laskeminen on tietenkin paljon helpompaa vapaaehtoisesti, kun tähtäimessä on itse valittu elämänmuutos. Jos tulotaso laskee itsestä riippumattomista syistä, muutos on kipeämpi.

Tulotason pudottaminen vaatiikin aluksi tarkkaa laskemista. Kaasalainen tietää insinöörin, joka myi omakotitalonsa ja vaihtoi pienempään asuntoon, jotta hänellä olisi varaa vaihtaa työtään. Tyypillisesti ihmiset miettivät myös autoja. Riittäisikö yksi tai tarvitaanko sitä ollenkaan, onnistuisiko pyöräily? Kaasalainen suosittelee ihmisiä ottamaan kynän ja paperin ja tarkastelemaan perinpohjaisesti, kuinka paljon rahaa elämiseen tarvitaan ja mistä voi karsia.

– Yhdelle asiakkaalle puoliso oli tehnyt Excelin, jolla pari laski, kuinka paljon käteen jäävä raha oikeasti tipahtaa, kun otetaan huomioon verotus ja se, että työmatkakustannukset pienenevät. Suomessa verotus tasaa palkkaeroja.

Lue myös: Paljonko tulot laskisivat, jos tekisit neljän päivän työviikkoa?

Mitkä asiat johtavat hyvään elämään? Voiko rahalla ostaa onnea?

Stressaantunut ihminen saattaa saada shoppailusta nopeaa nautintoa. Jos olo on energisempi, voi keskittyä hakemaan mielihyvää asioista, joihin ei kulu samalla tavalla rahaa.

– Harvoin puhutaan siitä, että myös vapaa-aika voi olla kuormittavaa ja stressaavaa. Kehotan ihmisiä katsomaan kokonaisuutta.

Kaasalaisella on ollut myös asiakkaita, jotka miettivät vaihtoa työpaikkaan, jossa on sekä pienempi palkka että lyhyempi työaika. Tulot saattavat laskea, mutta tuntipalkka käytännössä ei.

– Hyvin vastuullisiin työtehtäviin liittyy usein 24/7 läsnäoloa tavalla tai toisella. Työt kulkevat kotiin.

Lähihoitajan palkkani on jo valmiiksi pienempi kuin alle suomalaisen keskiarvon, lisineen noin 2000 euroa. Väsyin kuitenkin vuorotyöhön vanhusten kotihoidossa, sillä saattoi mennä viikkoja, ettei minulla ollut kahta vapaapäivää peräkkäin. Moni työkaveri oli vaihtanut 80-prosenttiseen työaikaan, joten päätin kokeilla samaa. Tulot laskivat 20 prosenttia, ja nyt saan bruttona noin 1400 kuussa. Ensimmäisinä kuukausina raha ei tuntunut riittävän kunnolla, mutta huomasin nauttivani niin paljon saamastani vapaa-ajasta, että päätin budjetoida elämäni tarkkaan. Lopetin kaiken turhan shoppailun ja aloin tehdä ruokaa kotona. Nykyään palkka riittää ja rahaa jää jopa säästöön. Olen alkanut taas lukea ja harrastaa maalaamista, mitkä ovat asioita, joihin minulla ei aiemmin riittänyt energiaa.

Annina, parisuhteessa, ei lapsia

Mitä isä ajattelee?

Palkan pienentymisen lisäksi vaakakupissa painaa myös aseman tuoma status. Siitä luopumista ei ratkaista yhden kerran keskustelulla, vaan asiaa joutuu miettimään monesta eri näkökulmasta.

– Lapsuuden perhe nousee näissä keskusteluissa paljon esille. Aikuiset ihmiset miettivät paljon sitä, mitä heidän vanhempansa tai sisaruksensa sanovat, jos tekee tällaisen uramuutoksen. Pitää olla poikkeuksellisen itsevarma ihminen, jos pystyy tekemään elämänmuutoksia miettimättä sitä, mitä ympärillä olevat ajattelevat.

Silloin Kaasalainen kehottaa miettimään, kenen arvojen mukaista elämää tässä eletään. Hän on huomannut, että ihmiset haluavat tuntea yhä useammin, että oma työ edistää hyvää ja on eettisesti kestävää.

Ihmiset haluavat tuntea yhä useammin, että oma työ edistää hyvää ja on eettisesti kestävää.

– Kyse ei ole siitä, että lähdettäisiin suoraan töihin johonkin kehittyvään maahan sairaalaan, vaan ihan noin yleisesti: minkälaista maailmaa työ edistää, vaikkapa kertakäyttökulttuuria vai kiertotaloutta?

Kaasalainen juttelee yleensä elämänmuutoksen tehneiden ihmisten kanssa myös myöhemmin.

– Päätöksen tehneet ihmiset ovat yleensä hyvin tyytyväisiä.

Vai haluaisitko sittenkin suurempaa palkkaa?

Maiju Päivärinne toimi viulunsoitonopettajana kymmenen vuotta. Lopulta hän kyllästyi epäsäännöllisiin ja pieniin tuloihin ja päätti tehdä suuren elämänmuutoksen: Päivärinne pyrki ja pääsi oikeustieteelliseen. Kun hän valmistui juristiksi, tulot kolminkertaistuivat.

– Tulojen nousu vaikutti niin, että en stressannut enää niin paljon, arjessa oli huolettomampi olo. Emme tosin hirveästi nostaneet elintasoa vaan tottumukset puskevat läpi. Katson edelleen ruokaostoksilla helposti sen halvimman vaihtoehdon.

Toimittaja-bloggaaja Julia Thurén juttelee Maiju Päivärinteen kanssa siitä, miten isompi palkka ja juristin status vaikuttaa elämään.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Keskustelu sulkeutuu 5.11.2020.
Keskustele