Hyppää pääsisältöön

Lapsen nimiin ei voi ostaa mitä tahansa – kuusi nyrkkisääntöä lapselle sijoittamiseen

Käsi laittaa rahaa säästöpossuun.
Käsi laittaa rahaa säästöpossuun. Kuva: Yle, Damir Spanic / Unsplash Säästöpossu,raha

Yhä useampi vanhempi miettii, kannattaisiko lapselle sijoittaa tulevaisuuden varalle. Suuristakaan sijoituksista ei kuitenkaan ole hyötyä, mikäli lapselle ei opeta kunnon rahankäyttötaitoja.

1. Sijoita ensin itselle, vasta sitten lapselle

Moni ryhtyy ensimmäistä kertaa ajattelemaan taloudellista tulevaisuutta silloin, kun ensimmäinen lapsi syntyy. Tällöin saattaa herätä halu turvata lapsen tulevaisuutta säästämällä hänelle.

– Suosittelen kuitenkin, että priorisoi oman taloudellisen turvallisuuden ensin, sanoo Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.

Jos kuitenkin perheelle jää varaa sijoittaa myös lapsen tai lasten nimiin, niin lapselle sijoittamisen juju piilee pitkässä sijoitushorisontissa. Usein lapselle voi sijoittaa rahaa pitkäksi aikaa. Jos avaa vaikkapa 0-vuotiaalle lapselle arvo-osuus- tai osakesäästötilin, korkoa korolle -efekti ehtii kasvattaa alkuperäistä sijoitussummaa 18 vuotta ennen kuin raha otetaan käyttöön.

Jos sijoitushorisontti on yli 7–10 vuotta, kannattaa rahat sijoittaa mieluummin osakkeisiin kuin vaikka pankkitilille tai korkoihin, sillä pitkäaikaisilla sijoituksilla voi ottaa enemmän riskiä kuin lyhytaikaisilla.

2. Verovapaasti voi lahjoittaa 4 999 euroa kolmen vuoden välein

Toinen lapselle sijoittamisen hyvä puoli on se, että aikuinen voi lahjoittaa lapselle kolmen vuoden välein alle 5000 euroa ilman lahjaveron maksamista.

Lapselle kannattaa perustaa oma pankkitili, jonka kautta sijoitukset kulkevat. Tähän tarvitaan molempien huoltajien suostumus. Esimerkiksi isovanhemmat tai kummit eivät voi perustaa tiliä ilman vanhempien suostumusta.

Tilin perustamisen jälkeen lapselle voi perustaa osakesäästötilin tai arvo-osuustilin. Rahastosijoituksia varten ei tarvitse olla erillistä sijoitustiliä.

3. Yli 20 000 omaisuudesta täytyy ilmoittaa

Jos lapsen omaisuus kasvaa ennen 18-vuotispäivää yli 20 000 euron arvoiseksi, siitä pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastoon (DVV). DVV syntyi vuodenvaihteessa 2020, kun maistraatit ja väestörekisterikeskus yhdistyivät koko Suomen kattavaksi virastoksi.

– Jos alaikäisellä on varallisuutta yli 20 000 euroa, kaikki hänen omistamansa asiat, kuten raha, sijoitukset tai kiinteistöt täytyy listata ja ilmoittaa meille, kertoo ylitarkastaja Hanna Tikkala Digi- ja väestötietovirastosta.

Tämän jälkeen lapsen edunvalvojille, eli yleensä vanhemmille, syntyy vuositilivelvollisuus, jossa selvitetään, mitä lapsen varallisuudelle on tehty vuoden aikana ja mihin sitä on käytetty. Tämän lakipykälän idea on turvata alaikäisen lapsen omaisuus.

Aikuinen voi lahjoittaa lapselle kolmen vuoden välein alle 5000 euroa ilman lahjaveron maksamista.

Mikäli vanhemmat haluaisivat vaikkapa ostaa lapsen nimissä sijoitusasunnon, tähän pitäisi kysyä lupaa DVV:ltä. Tausta-ajatuksena on se, että lapsen edunvalvojat eli vanhemmat eivät saa kerryttää lapsen nimiin kohtuutonta velkataakkaa, joka lankeaisi hänen maksettavaksi 18-vuotiaana.

– Lupaharkinnassa vaikuttaa monet tekijät, kuten asunnon sijaintipaikkakunta, saako siitä järkevää tuottoa ja onko lapsella varallisuutta, jolla asunnon mahdollisia remontteja voi kustantaa.
Saattaa siis olla helpompi ostaa asunto omiin nimiinsä.

– Jos ostaa pienelle lapselle vaikkapa yliopiston vierestä yksiön, saattaa alkaa omassa mielessä rakentaa liikaa lapsen tulevaisuutta. Ehkä lapsi haluaa opiskella muualla tai olla opiskelematta ollenkaan, kommentoi Henna Mikkonen.

4. Lapsen rahat ovat lapsen rahoja

Lapselle säästämisessä ja sijoittamisessa on muistettava, että kun raha kerran on laitettu lapsen pankki-, arvo-osuus tai osakesäästötilille, raha kuuluu lapselle. Lapsen vanhemmilla on lasta kohtaan elatusvelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että vanhemman täytyy maksaa ruoka, vaatteet ja muut jokapäiväiset arjen asiat.

– Lapsen varoista voidaan ottaa joihinkin isompiin lapsen hankintoja rahaa, kuten mopoa tai lapsen käyttöön tulevaa tietokonetta varten, Tikkala sanoo.

Alle 20 000 euron omaisuutta ei mikään viranomainen suoraan valvo, mutta 18-vuotiaana lapsella on oikeus ottaa selvää, mihin hänen rahojaan on käytetty. Mikäli vanhemmat ovat käyttäneet esimerkiksi lapsen perintönä tai muualta saatuja rahoja, lapsella on oikeus hakea rahan käyttäneeltä vanhemmalta vahingonkorvausta.

Sama pätee myös tilanteissa, joissa toinen vanhempi ottaa lapsen tililtä rahaa käyttöönsä. Tällainen tilanne saattaa tulla vastaan vaikkapa silloin, kun vanhemmat ovat eronneet.

– Ensin kannattaa kysyä pankista tai palveluntarjoajalta, onko mahdollista tehdä tilinkäyttöjärjestelyjä, joissa toinen vanhempi ei pääse lapsen rahoihin käsiksi.

Kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän pääsee käsiksi nimissään oleviin rahoihin ja saa tehdä niillä mitä huvittaa.

Jos toinen vanhempi on käyyt ottamassa luvatta huomattavia summia lapsen rahoja, kannattaa ensin neuvotella lapsen rahojen palauttamisesta. Jos se ei onnistu, asian voi viedä poliisille petoksena. Ääritapauksissa käräjäoikeus voi vapauttaa lapsen vanhemman tämän edunvalvonnan tehtävästä ja määrätä lapselle ulkopuolisen edunvalvojan.

– Nämä ovat hyvin marginaalisia tapauksia, Tikkala sanoo.

On hyvä tiedostaa, että kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän pääsee käsiksi nimissään oleviin rahoihin ja saa tehdä niillä mitä huvittaa.

Jos haluaa ehdottomasti, että lapsi saa häntä varten säästetyt rahat vasta myöhemmin, on yksinkertaisinta säästää omiin nimiin ja lahjoittaa omaisuutta vasta silloin kun siltä tuntuu.

Toinen vaihtoehto on kysyä palveluntarjoajalta vakuutuskuorta, jossa säästetään omiin nimiin mutta merkitään lapsi edunsaajaksi. Sitten rahat voi vapauttaa lapselle vaikkapa silloin, kun tämä täyttää 25 vuotta. Tällaisissa tuotteissa on kuitenkin lisäkustannuksia verrattuna tavanomaiseen sijoittamiseen.

5. Valitse turvalliset sijoituskohteet – jos haluat päästä helpolla

Riippuu vanhempien sijoitusinnokkuudesta, alkavatko he sijoittaa lapsen nimissä rahastoihin vai osakkeisiin. Rahastot ovat helpompia, osakesijoittaminen vaatii vaivaa ja taitoa.

Lapsen nimissä ei voi kuitenkaan tehdä mitä tahansa sijoituksia, sillä lain mukaan lapsen rahoilla ei saa ottaa liikaa riskiä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapselle saa ostaa Euroopan talousalueen (ETA) pörssissä myynnissä olevia tuotteita. Mikäli mielii vaikkapa ostaa lapsen salkkuun Disneyn osaketta, koska lapsi rakastaa Autot-elokuvia, tästä joutuu pyytämään erillisen luvan DVV:ltä. Lupa maksaa 184 euroa ja se pitää kysyä joka kerta, kun tekee lapsen nimissä luvanvaraisia sijoituksia. Toisin sanoen suoria amerikkalaisosakkeita ei lapsen salkkuun voi ostaa kovinkaan yksinkertaisesti.

Sen sijaan lapselle voi ostaa vaikkapa rahastoa, joka omistaa Disney-yhtiötä. Hyvä nyrkkisääntö sellaiselle rahastoille, jota voi merkitä lapselle ilman lupaa on se, että niillä on UCITS-merkintä. Joskus kirjainyhdistelmä saattaa olla ihan jo rahaston nimessäkin. Tällä tarkoitetaan sijoitusrahastoa, jonka sijoitustoiminnan riskien hajauttamisessa noudatetaan Euroopan unionin UCITS-sijoitusrahastodirektiiviä.

Myös kotimaisia tai ETA-alueen pörssiosakkeita voi hyvillä mielin ostaa lapsen salkkuun.

Tällaista lupien pyytämistä ei ole tehty ihmisten kiusaamisen vuoksi, vaan lapsen omaisuuden suojelemiseksi.

– Lähtökohtana edunvalnonnassa on se, että varmistetaan lapsen varallisuuden säilyminen ja mahdollisesti myös pieni tuotto ilman, ettei oteta liian suuria riskejä, Hanna Tikkala sanoo.

Nykyään löytyy monenlaisia rahastoja ja ETF-tuotteita, joissa on UCITS-merkintä, eli valinnanvaraa on.

– Aina välillä näitä lupia haetaan ja myönnetään vanhemmille, joilla on pitkällistä sijoituskokemusta ja jotka tietävät mitä tekevät, Tikkala sanoo.

6. Muista ennen kaikkea lapsen rahakasvatus

Tärkeämpää kuin omaisuuden kerryttäminen on opettaa lasta käyttämään rahaa oikein. Suuri sijoitussumma saattaa tuhlaantua nopeasti 18-vuotiaana biletykseen ja shoppailuun, mikäli lapselle ei ole opettanut kunnolla, miten rahaa kannattaa käyttää.

Kuuntele Melkein kaikki rahasta -podcastin jakso, jossa Outi Peltoranta kertoo, miten hän on opettanut 14-vuotiaalle pojalleen ja sijoituslapsilleen rahataitoja.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Podcastia voit kuunnella Areenasta tai tilata sen Spotifysta.

Keskustelu sulkeutuu 12.11.2020.
Keskustele