Miten matkustamme tulevaisuudessa – vai matkustammeko ollenkaan? Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen uskoo, että ainakin lentomatkailu tulee muuttumaan radikaalisti ja ehkä tulevaisuudessa matkustamme lomakohteeseen edes lähtemättä minnekään.
Kuvittele seuraavanlainen maisema keskelle kotipaikkakuntaasi: valtava kupla, joka on täytetty uima-altailla, auringonpaisteella ja palmupuilla.
Virtuaalilasit vain päähän ja kuplan sisälle – ja kas, olet saapunut lomakohteeseesi! Ilman, että matkustat minnekään!
Virtuaalitodellisuus on monille tuttua jo huvipuistoista, elokuvateattereista tai pelimaailmasta. Pian se voi kuitenkin olla arkipäivää matkustamisessakin.
Koronan myötä digitaalisuus on tullut entistä lähemmäs ihmisiä. Digitaalisuus tulee vaikuttamaan – ja on jo vaikuttanutkin – matkustamiseemme. Jo viidellätoista eurolla voi kuulemma päästä Facebookin kautta virtuaalimatkalle Japaniin.
Miten oikein matkustamme tulevaisuudessa, tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija Elina Hiltunen?
– Moni tulevaisuuden matkustamiseen liittyvä muutos näkyy juuri lentämisessä. Lentäminen kallistuu ja lentokiintiötkin voivat olla mahdollisia. Lentäminen ei ole tulevaisuuden matkustamisen muoto, sillä raidematkailu ja virtuaalimatkailu tulevat sen rinnalle ja osin myös korvaavat sen, sanoo Elina Hiltunen.
Elina Hiltunen ei näe todennäköisenä, että lentoyhtiöiden kunnianhimoiset visiot hiilineutraalimmasta lentämisestä tai vaikkapa sähköä käyttävistä lentokoneista toteutuisivat.
– Kaikkien lentokoneiden muuttaminen esimerkiksi sähkökäyttöisiksi kestäisi todella kauan. Lisäksi muutokset maksavat, joten silloinkin skenaario lentämisen kallistumisesta toteutuisi.
Supernopealla junalla Helsingistä Ouluun tunnissa?
Raidematkailu on aina ollut varteenotettava vaihtoehto lentämiselle. Siinä missä junamatkailu voittaa lentämisen ympäristöystävällisyydessä, häviää se sille kuitenkin nopeudessa.
Elina Hiltunen uskoo, että tulevaisuudessa tähänkin asiaan on kuitenkin tulossa muutos.
– Konseptitasolla oleva idea Hyperloopista eli putkesta, jossa juna voi kulkea todella suurilla nopeuksilla, on hyvä vaihtoehto lentämiselle. Hyperloop-juna voi kulkea jopa 1000 kilometriä tunnissa.
Idean Hyperloopista on esittänyt yrittäjä ja sijoittaja Elon Musk. Parhaillaan Hyperloopin toimivuutta testataan testiradoilla.
– Hyperloopin suurin etu on nopeus. Jos matka Helsingistä Ouluun junalla kestää tällä hetkellä noin kuusi tuntia, Hyperloopilla matkaan menisi vain tunti, Hiltunen havainnollistaa.
Hyperloopista olisi etua myös Suomen matkailulle.
Hiltunen arvelee, että Hyperloopista olisi myös huomattavasti etua myös Suomen matkailulle; jos turisti- ja liikematkat voisi aloittaa Hyperloopia hyödyntäen vaikkapa suoraan Keski-Euroopasta, olisi Suomeen helpompaa tulla.
– Keski-Euroopassa hyödynnetään junamatkailua paljon jo nyt, mutta Suomi on periferia, jonne pääsee tällä hetkellä kätevimmin vain lentäen.
Massaturmismin aika on ohi – vai onko? Entä mitä on tuomiopäivän matkailu? Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen vastaa Ruben Stillerin kysymyksiin keskusteluohjelman uusimmassa jaksossa perjantaina 16.10. Yle Puheella.
Onko arvoillammekin parasta ennen -päivämäärä? Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa puhutaan arvokkaasti Suomen arvoista, arvojohtajista ja arvottomista. Ohjelman moniarvoisessa ilmapiirissä ruoditaan ajan ilmiöitä, puheenaiheita ja kansakunnan kohtalonkysymyksiä. Vieraina on tunnettuja ja tuntemattomia näkijöitä, tekijöitä ja kokijoita. Ohjelmassa kysytään, kuka oikein käsikirjoittaa Suomen suurta draamaa ja kuka kuittaa esityspalkkiot.
Lisää ohjelmasta
- Luopuisitko ilmaston takia lihasta ja autosta? Ilmastopaneelin johtaja uskoo, että vastaus on kyllä – “Kehitys tulee ajamaan identiteettikysymysten ohi”
- Miksi koronalisää ei haluta maksaa sairaanhoitajille? – “Hoitajat eivät ole joulukoristeita, jotka voi nostaa tarvittaessa esiin varastosta”
- Linnan juhlia on seurattu televisiosta jo yli 50 vuotta – historiantutkija selittää, mikä merkitys rakastetulla kättelyllä on suomalaisille
