Hyppää pääsisältöön

Miksi neitsyys menetetään mutta poikuudesta päästään? – “Termissä voidaan nähdä vallankäytön merkkejä”

Antti Ollikaisen kuvitus artikkeliin, joka käsittelee neitsyyttä ja ensimmäisiä seksikertoja.
Antti Ollikaisen kuvitus artikkeliin, joka käsittelee neitsyyttä ja ensimmäisiä seksikertoja. Kuva: Antti Ollikainen KulttuuriCocktail

Seksistä käyttämämme sanat ruokkivat mielikuvia, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisten seksuaalisuuden kanssa. On aika lopettaa puhe siitä, että neitsyys menetetään.

“Muista sitten, että eka kerta sattuu aina.”
“Joko sä olet menettänyt neitsyyden?”
“Jos ekalla kerralla ei tule verta, ei ole neitsyt.”
“Voiko neitsyyden menettää, kun käyttää tamponia? ”

Muistan elävästi, miten seksistä puhuttiin teini-iässä. Oikeastaan seksistä ei puhuttu juuri ollenkaan. Vähäinen keskustelu pyöri ekojen kertojen ja seksiin liittyvien paineiden ympärillä.

Ei ole ihme, että useimmat meistä ovat ottaneet paineita ensimmäisistä seksikerroista. Ikäpolveni eli ysärilasten, seksuaalikasvatus oli joko vähäistä tai sitä ei juurikaan ollut – puhumattakaan meitä edeltävistä sukupolvista ja heidän saamasta seksuaalikasvatuksesta, joka oli vielä vähäisempää.

Tarvittavat tiedot hankittiin pornosta, vanhemmilta kavereilta tai sarjoista ja leffoista. Vasta aikuisena olen havahtunut siihen, miten paljon tietämättömyyttä, harhakäsityksiä ja ulkopuolelta tulevia asenteita seksissä oli mukana.

Tyttöjen ja poikien seksistä puhuttiin eri tavalla. Seksuaalisesti aktiivinen tyttö leimattiin lutkaksi, kun taas pojat ylpeilivät seksikerroistaan. Tytöt menettivät neitsyyden, pojat pääsivät poikuudesta.

Selvää oli, että paineita oli varmasti kaikilla. Erotuksena sukupuolten välillä oli kuitenkin rajat, joita tyttöjen ja naisten seksuaalikäyttäytymiselle asetettiin.

Naiseuden ahtaat raamit: oletko äiti, neitsyt vai huora?

Alunperin sana ‘neitsyt’ on suomen kielessä viitannut naishenkilöön, joka ei ole ollut aiemmin seksuaalisesti aktiivinen muiden kanssa. Neitsyt-termi on sidottu muihin ihmisiin, eikä ota huomioon sitä, että ihmisen voi myös masturboida.

– Sana viittaa myös siihen, että nainen menettää jotakin harrastaessaan seksiä toisen kanssa. Historiallisesti se on tarkoittanut viattomuutta ja puhtautta, joka neitsyellä vielä on, avaa Henriikka Sundell, historioitsija (FM) ja seksuaaliterapeutti.

Neitsyyden menettäminen on nähty siirtymäriittinä naiselle kohti äitiyttä, joka on ollut länsimaisessa kulttuurissa naisen tärkein tehtävä.

– Neitsyyden menettämisen kulttuurihistoriaan liittyy tietynlaista haikeutta. Se on kuitenkin välttämätöntä, jotta saavuttaa äitiyden, mikä on historiallisesti ollut naiseuden ihanteellinen päämäärä. Siinä on aika ristiriitaisia merkityksiä, kun termiä alkaa pohtia, Sundell sanoo.

Sundellin mukaan historian näkökulmasta naisen seksuaalisuudella on ollut kaksi hyväksyttyä toteutumisväylää. Ensimmäinen niistä on äitiys, johon liittyy mielikuvia naisen hoivavietistä, lempeydestä, perheen hoitamisesta ja madonnamaisesta olemuksesta.

Toinen on neitsyys, eli se ettei nainen ole lainkaan seksuaalisesti aktiivinen.

Tämä kahtiajako juontaa juurensa kristinuskosta ja kirkon opeista. Hyväksyttyjen muotojen lisäksi on ollut ei-hyväksytty muoto, joka on seksuaalisesti aktiivinen nainen. Nainen, joka harrastaa seksiä kuten haluaa ja kenen kanssa haluaa.

Tuo malli rikkoo naisen seksuaalisuudelle asetettuja rajoja ja normeja, sillä nainen itse määrittelee seksuaalikäyttäytymistään. Toisaalta silloin nainen on tämän jaottelun mukaan huora.

Nämä termit ruokkivat niitä kliseisiä ja painavia mielikuvia siitä, että naiset ovat hieman vastahakoisia ja miehet vain odottavat, että pääsevät panemaan.― Henriikka Sundell

Naisen seksuaalisuudelle on asetettu historiallisesti hyvin ahtaat raamit.

Nämä mallit elävät sanavalinnoissa ja vaikuttavat populaarikulttuurissa, yleisissä asenteissa ja mediassa vieläkin.

Esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi slutshaming-ilmiö, naisten jaottelu “vaimomatskuun” ja yhden illan juttuihin tai yleiset asenteet naisiin ja heidän valintoihinsa. Vapaaehtoisesti lapsettomuuden valinnutta naista arvostellaan hänen ratkaisunsa vuoksi ja Instagramissa vähissä vaatteissa poseeraavaa vaikuttajaa pidetään joko tyhmänä tai huomionhakuisena.

Ja vieläkin neitsyys on jotain, minkä naiset menettävät.

Termiin sisältyy myös ajatus siitä, että naisen seksuaalisuus määrittyy miehen mukaan. Usein neitsyyden menettäminen merkitsee nimenomaan heteroseksiä kumppanin kanssa, ja siihen sisältyy penetraatiota – vaikka kyseinen seksin muoto ei välttämättä kuulu ihmisen elämään koskaan.

Kuvassa seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell.
Seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell kannustaa tarkastelemaan sanavalintojamme uteliaisuudella. Kuvassa seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell. Kuva: Tiina Svensk KulttuuriCocktail

Neitsyys menetetään, koska naisten seksuaalisuutta on rajoitettu

Onko sillä mitään väliä, miten puhumme seksistä ja ensimmäisistä kerroista? Seksuaaliterapeuttina työskentelevä Henriikka Sundell painottaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää niitä sanoja, jotka heistä itsestään tuntuvat luontevimmalta.

– Jollekin voi olla tärkeää se, että puhuu neitsyytensä menettämisestä. Se on osa hänen tarinaansa, ja se on täysin ok.

Samalla Sundell kannustaa suhtautumaan uteliaasti kieleen, jota käytämme. Neitsyyden menettämisen termissä kuuluvat patriarkaaliset juuret, ja termi arvottaa vahvasti seksuaalista toimintaa ja aktiivisuutta.

– Termissä voidaan nähdä myös vallankäytön merkkejä. Siinä asetetaan seksuaalisuudelle arvolatauksia ja rajoitteita, kun puhutaan jonkin menettämisestä.

Sundell muistuttaa, ettei patriarkaatilla tarkoiteta valtahierarkiaa, jonka huipulla olisi pelkästään miehiä. Patriarkaatilla tarkoitetaan valtaa ja rakenteita, jotka arvottavat tietynlaista toimintaa ja ominaisuuksia paremmaksi.

Patriarkaattiseen rakenteeseen kuuluu naisten näkeminen vajaa-arvoisina tai holhottavina hahmoina, jotka tarvitsevat suojelemista. Sundell avaa, että tällainen käytös näkyy myös oletuksina ja ajattelumalleina. Miesten oletetaan käyttävän valtaa suojatakseen naisia eli rajoittaakseen ja kontrolloidakseen heitä.

– Siinä mielessä voidaan ajatella, että neitsyyden menetys juontaa juurensa patriarkaalisuuteen, sillä siinä nimenomaan käsitellään naisen seksuaalisuutta ulkoapäin ja termistön kautta.

Neitsyyden menettämisessä korostetaan myös sitä, että naisten ja miesten seksuaalisuus on jollain tapaa erilaista.

– Nämä termit ruokkivat niitä kliseisiä ja painavia mielikuvia siitä, että naiset ovat hieman vastahakoisia ja miehet vain odottavat, että pääsevät panemaan. Todellisuudessahan tällä ei ole mitään tekemistä ihmisten seksuaalisuuden kanssa.

Neitsyet ja mystiset immenkalvot

Lisäksi neitsyyden menettämiseen liittyy harhakäsityksiä, jotka elävät vieläkin, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä anatomian kanssa.

Neitsyydestä puhuttaessa täytyy keskittyä hetki immenkalvoon. Seksuaalikasvattaja ja tutkija Emily Nagoski toteaa kirjassaan Come As You Are (2015), että kaikki, mitä meille on opetettu immenkalvosta on hyvin todennäköisesti väärää tietoa.

“Ensimmäinen kerta sattuu, ja ensimmäisellä kerralla tulee verta, kun immenkalvo puhkeaa.”

Muistan miten nuorena kuulin lukuisat kerrat toteamuksen siitä, että naisena ensimmäinen kerta sattuu aina. Syyksi kerrottiin se, että ensimmäisellä kerralla immenkalvo repeää. Ajatus immenkalvon ‘puhkeamisesta’ tai ‘repeämisestä’ liittyy vieläkin neitsyyden menettämiseen.

Sanat, joita me käytämme, on hirveän tärkeitä.― Henriikka Sundell

Mikä immenkalvo sitten on? Ja miksi siitä puhutaan niin paljon neitsyyden yhteydessä?

Immenkalvo on emättimen suuaukon hieman sisäpuolella oleva rengasmainen kudosrakenne. Se ei ole kalvo, joka täytyy jotenkin puhkaista, vaan joustava kudos.

Immenkalvo on eri muotoinen eri ihmisillä, aivan kuten emätin. Kudos joustaa ja mukautuu, jos emättimeen viedään jotakin, kuten tamponi, sormet tai dildo. Kudos palautuu takaisin paikoilleen penetraation jälkeen. Se ei repeä, eikä se ole ihmisen seksuaalista aktiivisuutta mittaava rakenne.

Sundell muistuttaa, että emätin itsessään on kudosta, joka on lähtökohtaisesti kiinni. Kun emättimeen laitetaan jotain, se avautuu penetroivan asian ympärille.

– Ei ole siis olemassa löysiä tai kireitä emättimiä, Sundell korjaa toisen puheessa elävän väärinkäsityksen.

Immenkalvo on kehon toiminnan kannalta täysin merkityksetön, sillä kyseessä on evolutionäärinen jäänne. Pieni kudosrakenne, jolla ei ole terveyden ja hyvinvoinnin kannalta mitään väliä. Samalla länsimainen kulttuuri on ladannut kudokseen valtavan määrän merkityksiä, joiden kautta määritellä naisen seksuaalisuutta.

Joissain kulttuureissa neitsyys on vieläkin niin arvostettua, että naisille tehdään neitsyystestejä ennen hääpäivää ja tarjolla on kirurgisia toimenpiteitä, joiden avulla immenkalvo ikään kuin rakennetaan uudelleen emättimen suuaukolle.

Entäpä sitten kipu ja verenvuoto ensimmäisellä yhdyntäkerralla?

Sundell kertoo, ettei ensimmäisissä yhdynnöissä usein tule verta. Ja vaikka tulisikin, niin ei tarvitse hätääntyä. Kyseessä voi olla pieni nirhauma tai se, ettei ensimmäisellä kerralla ole käytetty liukuvoidetta, vaikka olisi tarvittu.

Miten meidän pitäisi puhua seksistä?

Sundell kannustaa pohtimaan, millaisia normeja ja kirjoittamattomia ohjeita olemme oppineet ympäristöstä, kun puhumme seksistä. Nuo normit hämärtävät seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalisella itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan sitä, että jokainen itse saa määritellä oman seksuaalisuutensa ja tavat harrastaa seksiä.

Lempeyttä ja ymmärtäväisyyttä seksiin ja omaa seksuaalisuutta kohtaan voisi Sundellin mukaan lisätä se, että neitsyyden menettämisen sijaan puhuttaisiin ensimmäisistä seksikerroista.

Kun ihminen kokee jotain ensimmäistä kertaa, hän saa itselleen uuden kokemuksen. Sen sijaan, että menetämme, saamme.

– Ensimmäinen kerta voi olla sooloseksiä. Ja jossain kohtaa voi kokeilla seksiä kumppanin kanssa. Eikä ensimmäisen kerran tarvitse sisältää yhdyntää.

Sundell muistuttaakin, että ensimmäisiä kertoja voi olla useampia yhden kerran sijaan. Ajatus luo tilaa sille, ettei seksin tarvitse aina sujua tietyn käsikirjoituksen mukaan.

– Mokille on helpompi nauraa, kun muistaa, että on kokeilemassa jotain ensimmäistä kertaa.

Kun pääsemme eroon paineista ja ennakko-odotuksista, voimme keskittyä itse seksiin, kumppaniin ja itseemme. Ja se on tärkeää aivan kaiken ikäisille ihmisille.

Sanavalinnoilla luot sekä omaa, että muiden todellisuutta

Vaikuttaako neitsyydestä puhuminen enää meihin, joiden neitsyys, poikuus, ensimmäiset kerrat ja ensirakkaudet ovat historiaa, jota ei voi enää muuttaa?

Omaan seksuaalihistoriaan kannattaa tutustua aina. Etenkin ensimmäisistä kerroista puhuttaessa saatetaan vain puuskahtaa että “se nyt oli sellaista sähellystä…”

Siitä syystä omia muistoja ja käsityksiä ensimmäisiin kertoihin kannattaa pohtia myös Sundellin mielestä. Etenkin, jos siihen liittyy häpeää tai jokin huono muisto.

– Voisiko siinä kohtaa ajatella niin, että sen ensimmäisen kerran jälkeen on ollut todella monta ensimmäistä kertaa, jotka antoivat uusia kokemuksia? Miettimällä näitä asioita voimme kirjoittaa omaa historiaa uudesta näkökulmasta.

Sundell muistuttaa, että useimmilla meistä ensimmäiset kerrat ovat vieläkin läsnä elämässä. Seksi uuden kumppanin kanssa on aina uusi ensimmäinen kerta.

Kenenkään ei siis tarvitse olla ‘hyvä sängyssä’ tai jollain tapaa taitava, sillä opettelu ja kommunikaatio uuden kumppanin kanssa voi rakentua myös hiljalleen.

Lisäksi käyttämämme sanat vaikuttavat ympäristöömme. Tavallamme puhua ja suhtautua asioihin vaikutamme myös lapsiin ja nuoriin, joita elämässämme on.

Voimme luoda mielikuvia siitä, miten ja milloin ensimmäinen kerta pitäisi kokea. Sundell muistuttaa, että jokainen meistä on erilainen ja jollakin ihmisellä voi olla vasta 50-vuotiaana kumppaniseksiä – ja se on yhtä normaalia kuin muutkin vaihtoehdot.

Parhaimmillaan sanat voivat hälventää häpeää ja luoda lisää tilaa uteliaisuudelle.

– Sanat, joita me käytämme, on hirveän tärkeitä. Kieli rakentaa paitsi omaa, myös muiden ihmisten todellisuutta.

Kuvassa seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell.
Kuvassa seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell. Kuva: Tiina Svensk KulttuuriCocktail
Keskustelu sulkeutuu 25.10.2020.
Keskustele