Charlotte Brontën paksun klassikkoromaanin juoni laukkaa villisti alusta loppuun. Viisaan ja pelottoman Jane Eyren sisäinen kuohunta ja taistelu ahdasmielisyyttä ja sortoa vastaan lyövät läpi voitokkaasti jopa kömpelön suomennoksen alta.
"Naisia pidetään yleensä rauhallisina, mutta naiset tuntevat kuten miehetkin, he tarvitsevat harjoitusta kyvyilleen ja alaa ponnistuksilleen yhtä hyvin kuin heidän veljensä, he kärsivät liian jyrkistä rajoista, liian täydellisestä pysähdyksestä aivan yhtä paljon kuin miehetkin." (suom. Tyyni Tuulio)
Minna Canthko se kirjoittaa näin viisaasti ja rohkeasti?
Ei, Minna Canth oli vasta 4-vuotias tamperelainen tyttönen vuonna 1847, kun Charlotte Brontë oli vetänyt omat johtopäätöksensä vallitsevasta eriarvoisuudesta ja julkaisi syrjäisessä Haworthin pappilassa kirjoittamansa edistyksellisen ja koukuttavan romaanin Jane Eyre, joka on nimetty uhmakkaan päähenkilön mukaan.
Suomeksi kirja on julkaistu luotaantyöntävällä nimellä Kotiopettajattaren romaani. Tämä säyseä ja uskomattoman typerä otsikko keksittiin Tyyni Tuulion vuoden 1915 suomennokseen, mutta ihme kyllä sitä ei uskallettu korjata Kaarina Ruohtulan 1970-luvun käännökseen. Uutta suomenkielistä laitosta oikealla nimellä kaivataan kipeästi, niin hyvästä ja tärkeästä teoksesta on kysymys.
Keskustelu aukeaa 24.10. klo 19:
Raili 20.10.2020 12.00
Tervetuloa radion Lukupiiriin keskustelemaan Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanista. Verkkokeskustelua vetää tänään Juha Hurme! Keskustelu aukeaa 24.10.klo 19.
Tytti Pynnönen 24.10.2020 18.59
Hieno ja ihana kirja ensikertaa luin sen nuorena likkana. Liityin kirjakerhoon ja tilasin sen itselleni, olen lukenut sen useasti, juoni ei koskaan tunnu vanhalle eikä väljähtyneelle, aina eläydyn uudelleen Jane Eyren elämään ja kohtaloon samalla innolla kuin lukisin sen ensikertaa.
Raili 24.10.2020 19.00
Tervetuloa Lukupiiriin @Tytti :)
Sari 24.10.2020 19.01
Wau! Montako kertaa olet kirjan lukenut Tytti?
Emmi 24.10.2020 19.01
Hei! Laskin kaksi viikkoa sitten että 36 sivua päivässä riittäisi, että saisin ajoissa luettua. Sitten laskin taas uudestaan ja uudestaa... Nyt olen vasta sivulla 226, joten en voi kuunnella lähetystä. En ole katsonut elokuvia tai sarjoja, joten jännitys säilyy vielä ainakin pari viikkoa... Kuukaudenhan teidän tämän kertainenkin lähetys on kuultavissa eli viimeistään 21.11. olisi kirja oltava luettuna... Mukavaa iltaa teille!!
Päivi 24.10.2020 19.02
Mielikirjani, luen sen aika ajoin uudestaan :)
Elisa I 24.10.2020 19.03
Luen Kotiopettajattaren romaanin kerran vuodessa. Klassikot eivät vanhene. Mielenkiintoinen Lukupiiri tulossa!
Tyyne Sipponen 24.10.2020 19.03
Harva kirja on saanut minut mukaansa niin kuin tämä kirja. Luin sen ensimmäisen kerran parikymppisenä, ja uudelleen viisi vuosikymmentä myöhemmin, jolloin siihen suhtautui eri tavoin kuin nuorena. Nuorena se oli vain jännittävä ja kiinnostava rakkaustarina, vanhempana löysin siitä nykyaikaisen viisaan naisen,jonka lainen olisin itse halunnut olla.
Tuuli12 24.10.2020 19.04
Koe
Päivi 24.10.2020 19.05
Tyyne, tosiaan uusia tasoja löytyy joka lukemisella.
Juha Hurme 24.10.2020 19.07
heipä hei
Tuomo 24.10.2020 19.09
en ole koskaan kirjaa lukenut mutta jo ohjelman alussa kuultu näyte herätti mielenkiinnon ja pitää katsoa löytyykö meidän kirjastosta
Tyyne Sipponen 24.10.2020 19.09
Kuvaus lapsuudesta lastenkodissa oli tosi rankka, melkeinpä sietämättömän pahaa.
Tuuli12 24.10.2020 19.10
Kuinka paljon kirja kuvaa aikaansa?
Päivi 24.10.2020 19.11
Ohjelmassa mainittiin luonnon ja maiseman kuvaus, ja siihen olen itsekin kiinnittänyt lukiessani huomiota
Raili 24.10.2020 19.11
Hei @Juha Hurme
Meri 24.10.2020 19.12
Hei Juha ja kaikki muut keskustelijat.Minua kirjassa kiehtoi se, miten mielensisäinen puhe kulki läpi koko kirjan.
Tuuli12 24.10.2020 19.13
Siis kirjailijan oman henkisen kasvunko tarina?
Jorma Heimonen 24.10.2020 19.15
Kävin muutama vuosi sitten Haworthissa, Bronteiden kotitalossa. Kaikki oli pientä ja liikuttavaa. Pihalta avautui näkymä nummelle. Oli liikuttavaa ajatella, kuinka näin pienissä olosuhteissa syntyi niin suurta ja universaalia taidetta. Sääli, että Bronte- sisarusten elämä oli niin lyhyt.
Tyyne Sipponen 24.10.2020 19.15
Opettajien suhtautuminen lapseen/lapsiin kuvaa sitä aikaa, jolloin laosi ei saanut olla lapsi eikä lapselle annettu arvoa. Tasa-arvosta ei ollut tietoakaan siihen aikaan. (ja meni aikaa ennen kuin molempien-lasten ja naisten alettiin arvostaa)
RiikkaEmilia 24.10.2020 19.16
Jane Eyre oli yksi mieleenpainuvimmista lukukokemuksista lukioaikoina yli 10 vuotta sitten. Janen rohkeus ja uskollisuus itselleen oli inspiroivaa. Olen katsonut myös kirjasta tehtyjä sarjoja ja vuodelta 1997 ja 2003 ovat varmasti suosikkini! Täytyy tunnustaa, että olen nähnyt painajaisia veret hyydyttävästä naurusta!
Juha Hurme 24.10.2020 19.18
Kirjoitusajankohtaansa nähden Jane Eyren, näkökulma- ja päähenkilön, ajattelu, puheet ja toiminta ovat uskomattoman edistyksellisiä. Eikä maailma ole vieläkään valmiiksi tullut. Jane Eyrellä olisi paljon kritisoitavaa myös 2020.
Riina 24.10.2020 19.18
Oletteko lukeneet kirjan ihan lähiaikoina?
Tuuli12 24.10.2020 19.18
Jorma Heinonen olisi kiinnostavaa käydä tuoda paikalla
Mikko 24.10.2020 19.19
Sain kirjan loppuun tänä aamuna.
Päivi 24.10.2020 19.19
Kumpaa suomennosta olette lukeneet? Minulla on hyllyssä vain vanhempi, olisi kiva tietää kuinka eroavat.
Tuuli12 24.10.2020 19.20
Kirjan lukemisesta on aikaa. Täytyy lukea pian uudelleen.
Riina 24.10.2020 19.20
kirja on tosiaankin ihan ajankohtainen vieläkin
Mikko 24.10.2020 19.21
Kaarina Ruoholan suomennoksen luin, eroista en osaa sanoa.
Kauko 24.10.2020 19.21
Toistamiseen heikosti käännetty (?
Sari 24.10.2020 19.21
Juhalle kysymys: kumpi suomennos on parempi Tuulion vai Ruohtulan?
Tuuli12 24.10.2020 19.22
Minuakin kiinnostaisi nuo erot. Ja miten kääntämisen ajankohta vaikuttaa ja kääntäjän elämän historia
Meri 24.10.2020 19.22
Minua puhuteli myös se, että uskonnollinen pohdinta velvollisuuksista ja vastuista sekä aidon oman tahdon löytäminen ja kunnioittaminen kulkivat rintarinnan
Tuuli12 24.10.2020 19.23
Kauko, mikä on perusteesi? Voisi olla hyvä saada uusi käännös
Jaana 24.10.2020 19.23
Kirja on aito klassikko siinäkin mielessä, että siitä avautuu jokaisella lukukerralla yhä uusia näkökulmia. Maailmassa, jossa naisten yhteiskunnallisen ja sosiaalisen toiminnan rajat ovat ahtaat, ainoa tapa ottaa tilaa on tehdä sitä sisäänpäin, omaan itseen.
RiikkaEmilia 24.10.2020 19.24
On myös mielenkiintoista peilata lukukokemusta aina siihen, missä elämäntilanteessa itse on. Teininä viehätti lähinnä Rochesterin ja Janen rakkaustarina, myöhemmin esim. uskonnollinen pohdinta, naisen aseman ja roolin pohdinta, luontokuvaukset, vähemmistöjen kohtelu jne.
Juha Hurme 24.10.2020 19.25
Tyyni Tuulion käännös on urhoollinen yritys 1915. Ruohtula 1973 on toki sujuvampaa suomea, mutta vanhentunut sekin. Kas kun kirjailija oli etevä kielenkäyttäjä. Uutta suomennosta odotellessa. Hullua on myös, että suomalaiseen niteeseen 1915 keksaistu nimi jatkoi väärää elämäänsä 1973 sekä leffojen nimenä. Teoksen hieno otsikko on JANE EYRE.
Tuuli12 24.10.2020 19.26
RiikkaEmilia tuo on totta.kyllä omalla elämänvaiheella on toki merkitystä lukukokemuksesta
Jaana 24.10.2020 19.26
Jean Rhysin kirja Siintää Sargassomeri on kiinnostava rinnakkaistarina. Siinä ensimmäinen rouva Rochester saa äänen. Asiat näyttävät toisenlaiselta.
Kauko 24.10.2020 19.27
Insertissä lukee "uutta kaivataan," siitä päättelin vaan, ei riitä pää arvioida käännöksiä. tuuli
Irmeli 1984 24.10.2020 19.28
Kasvoin lapsuuteni lestadiolaisessa yhteisössä, jossa intohimoisille tai eroottiselle virikkeille ei ollut erityisemmin sijaa. Luettuani 10-vuotiaana Jane Eyren avautui minulle intohimoisten tunteiden maailma voimakkaana ja lumoavana. Luin romaanin kymmeniä kertoja. Suhteeni Jane Eyreen oli jopa niin kiihkeä, että määräsin itselleni rajoituksena, että saan lukea romaanin vain kerran vuodessa. Säästin tämän lukunautinnon aina tammikuun pakkasiltoihin, kun kuutamo valaisi hiljaisia metsiä lapsuudenkotini ympä ...
Aira 24.10.2020 19.28
Aira
Meri 24.10.2020 19.29
Eyre on niin kaunis nimi....ja kaunniisti äännettynä siitäkin tulee mielleyhtymiä vapaasti kulkevaan ilmaan
Tuuli12 24.10.2020 19.29
Ok Kauko. kyllähän taas on kohta 50 vuotta kulunut edellisestä käännöksestä. Voisi tuoreella olla tarvetta
Jaana 24.10.2020 19.30
Hieno kertomus, Irmeli 1984. Myös minulle kirja on ollut erittäin merkittävä, etenkin Janen uskollisuus itselleen.
Päivi 24.10.2020 19.31
Irmeli, hienosti kuvattu. Minulle taas Jane Eyre ja muut englantilaiset klassikot kuuluvat kesään. :)
Jaana 24.10.2020 19.31
Radiokeskustelijoilta puuttuu tietoa Englannin avioerolaista: mielenvikaiseksi todetusta puolisosta ei voinut erota.
Riina 24.10.2020 19.31
olisikohan tuo Kotiopettajattaren romaani -nimi sopinut aikoinaan suomalaisille paremmin
Sari 24.10.2020 19.33
Tietääkö joku millä nimellä kirja on ilmestynyt muissa maissa esim. Ruotsissa?
Riina 24.10.2020 19.33
tosin se kirjan nimi ei houikutellut kovastikaan kouluaikana
Emmi 24.10.2020 19.34
Kirjassa on paljon, ennenkuin Jane menee Kotiopettajattereksi. Tosi paljon on jo lapsuutta, alussa vain 98 sivua :) Kivoja nämä lukupiirit, kun tulee edes aloitettua klassikoiden lukemista. Voihan niitä sitten tosiaan kahlata vielä vähän, jos määräpäivään mennessä ei ole kirjaa lukenut! Tuli Tuulen viemääkin luettua! En halua tietää juonesta enempää, joten on pakko laittaa radiokiinni ja toivottaa kaikille oikein MUKAVAA ILTAA!! Hyvä Mikko!! Olen yrittänyt kahlata tuota Tyyni Hapasen suomennosta, häiri ...
Jaana 24.10.2020 19.36
Jos vain kykenee, kannattaa lukea englanniksi. Suurenmoista kieltä.
Juha Hurme 24.10.2020 19.37
Kyllä se oli Jane Eyre Ruotsissa, ruotsinnos ilmestyi jo 1850. Se selittää osin ekan suomennoksen (1915) viiveen. Kaikki lukevat ihmiset osasivat 1800-luvulla ruotsia.
Johanna 24.10.2020 19.37
Mielestäni kotiopettajattaren romaani -otsikko johtaa todellakin harhaan, Jane Eyre on paljon parempi.
Meri 24.10.2020 19.37
Kuuntelin Penguinin äänikirjaversion (yli 18 h) , nautittavasti luettu. Suosittelen.
Anneli 24.10.2020 19.37
@Sari: näyttäisi olevan ruotsissakin ilmestynyt nimellä Jane Eyre
Juha Hurme 24.10.2020 19.38
Kotiopettajattaren romaani on törkeän huono titteli. Olen ihan vain sen luotaantyöntävyyden ja laimeuden vuoksi lykännyt lukemista. Ja kirja on kuitenkin tulta, tappuraa, lempeyttä ja dynamiittia!
Päivi 24.10.2020 19.39
Sari, Goodreadsissa näkyy kaikki painokset eri kielillä. Suomalainen painos on todellakin poikkeus, kirjan nimi näyttää olevan Jane Eyre (tai Jana Eyrová tms.) yleisimmillä kielillä.
Riina 24.10.2020 19.39
juu, pakkolukemisena sen koulussa otti vastaan ja se varjosti myös lukukokemusta teininä
ja ihan vain nimen takia
Emmi 24.10.2020 19.40
Kyllä on kirjan nimi tosiaan luotaantyöntävä...
Stellamaria 24.10.2020 19.41
Kotiopettajaren romaani avaa ihan eri asioita, lapsi/teinilukijalle, nuorelle romantikolle, naimattomalle, naimisissa olevalle tai ikäihmisille. Kannattaa lukea sama vaikuttava kirja elämän eri vaiheissa ja hämmästyä. Kirjan nimi epäonninen sikäli, että mieslukijat ohittavat sen!
Johanna 24.10.2020 19.43
Stellamaria, näin varmaan on. Mi
Mikko 24.10.2020 19.44
Tämä kolahti ja nauratti minua: "... on oikeassa sanoessaan minua hutilukseksi, sillä vain harvoin panen tavarat järjestykseen enkä koskaan pidä paikkoja kunnossa." , koska tunnistin tästä itseni. Mitä kohtia teille jäi mieleen?
Jaana 24.10.2020 19.45
Yhä edelleen radiokeskustelijat puhuvat, miksi Rochester ei eronnut Berthasta. Kirjan yksi pointti on nimenomaan se, että puolison kielisairaus esti eron. Siksi Edward rymisteli Euroopassa ja karttoi kotiaan.
Meri 24.10.2020 19.45
Raikasta musiikkia, sopii hyvin.
Anneli 24.10.2020 19.45
Juha Hurme: kirja on todellakin vaikuttavaa tekstiä!
Sari 24.10.2020 19.45
@Päivi Kiitos.
Juha Hurme 24.10.2020 19.46
Soita, Jaana, lähetykseen ja kerro!
Jaana 24.10.2020 19.46
En päässyt läpi
Kauko 24.10.2020 19.46
Luen tällä hetkellä pikkusintti nimistä kirjaa, tämä on kai romaani, tai melkein naisen kirjoittama. Ei erityisen houkutteleva nimi englaniksi varmaan sama. Sivuhuomautus nimistä
Raili 24.10.2020 19.46
Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 09 144800.
Juha Hurme 24.10.2020 19.47
Okei Jaana, vien viestin perille klo 20, kun mulle soitetaan.
Jaana 24.10.2020 19.48
Yritän vielä
Mikko 24.10.2020 19.50
Edellisen viestini sitaatti kuvaa Heleniä. Hänen esikuvansa oli Charlotte Bronten sisar Maria, joka kuoli lavantautiin.
Juha Hurme 24.10.2020 19.56
Marmorisydäminen St. John on kiintoisa lisä kirjan miesgalleriaan, miehiin, joiden luonteen Jane Eyren röntgenkatse lävistää.
Taru 24.10.2020 19.57
Kuinka nuorelle suosittelisitte kirjaa? Omasta lukukerrasta on jo aikaa.
Stellamaria 24.10.2020 19.57
Neljä kertaa eri-ikäisenä kirjan lukeneeni ihmettelen mustavalkoista mieskuoro: A poissaoleva, vaarallinen, öykkärimäinen ja jotenkin rujo
B. Kiltti lähetyssaarnaaja tai hengen mies
Juha Hurme 24.10.2020 19.59
Kannattaa ehkä tarjota alkukielisenä; luultavasti nuoret ymmärtävät sitä paremmin kuin pölyisiä käännöksiä. Tästä voi hyvällä syyllä sanoa, että ei käy aika pitkäksi.
Stellamaria 24.10.2020 19.59
Siis mustavalkoista mieskuvaa???
ninni 24.10.2020 20.02
Kiitos, Jaana, hienosta kommentistasi.
Juha Hurme 24.10.2020 20.03
Karikatyyrit ja kärjistykset kuuluivat aikakauden tyyliin. Myös Mrs Reed, Helena Burns ja Bertha ovat pitkälle vietyjä hahmoja. Itse en koe mustavalkoisuutta, koska kertoja-Jane jaksaa nähdä näitä hurjia lähimmäisiään monelta kantilta.
Marjatta 24.10.2020 20.03
Brontën sisarukset eli Brontën sisaret olivat kolme 1800-luvulla elänyttä englantilaista kirjailijaa, Charlotte Brontë (eli 39 vuotta;1816–1855), Emily Brontë (30 vuotta; 1818–1848) ja Anne Brontë (29 vuotta;1820–1849)
Kirjailijasisarilla oli kaksi vanhempaa sisarta Maria (11 vuotta;1814−1825) ja Elizabeth (11 vuotta;1815−1825) ja yksi veli Branwell Brontë (30 vuotta; 1817–1848). Perheen isä oli pappi Patrick Brontë (84 vuotta;1777−1861) ja äiti Maria Brontë (38 vuotta; 1783−1821). Nuorena ovat kuolleet lap ...
ninni 24.10.2020 20.03
Siis soitosta.
Johanna 24.10.2020 20.03
1970-luvulla kasvaneelle nuorelle tytölle naisen ahtaan tilan kuvaus ei puhutellut kovin hyvin, koska oli jo paljon muita kasvukertomuksia tarjolla ja tytön tila tuntui samalta kuin pojan.
Stellamaria 24.10.2020 20.04
Minna Canth sanoi, että "kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä!" Jane Eyren itsenäinen selviytyminen jopa ilman miestä tuona aikana huippukuvausta.
maalainen 24.10.2020 20.05
Tuo avioeron problematiikka on tullut näkyvästi esiin esim. Agatha Christien romaaneissa ja niistä tehdyissä filmatisoinneissa. Tuohon aikaan on todellakin ollut voimassa laki, jonka mukaan avioeroa ei myönnetä, jos puoliso on tuomittu vankeuteen tai suljettu mielisairaalaan. Kaksinnaiminen on ollut lähes henkirikokseen verrattava, häpeällinen rikos.
ninni 24.10.2020 20.06
Marjatta, isä, padre osv. tietenkin esikuva, eikö näin ole aina. Oidipaalista.
Jaana 24.10.2020 20.07
StJohn on kiinnostava tyyppi kauheudessaan ja ehdottomuudessaan.
Johanna 24.10.2020 20.11
Ymmärtääkseen romaanin täytyy sitä mielestäni käsitellä kuitenkin historiallisena, koska naisen riippuvaisuus muista ja mahdollisuus ammattiin on niin erilaista kuin nyt. On vaikea samastua häneen, miten muilla?
Juha Hurme 24.10.2020 20.15
Minun, 61-vuotiaan suomalaisäijän 2020, oli helppo samastua Brontën 10-21 vuotiaaseen Janeen, koska hänen tapansa ajatella on kirjattu niin kiintoisasti ja rohkeasti ja oivaltavasti, että fiktiivinen Jane asettui minulle esikuvaksi: uskaltaisinpas omissa ympyröissäni toimia vastaavasti.
Jaana 24.10.2020 20.17
Ei ole vaikea samastua, mutta olen jo yli 60 v. Naisia sitovat edelle nmonet lausumattomat odotukset. Pääministeri Marinin pukeutumista yms. paheksuvat kommentit kertovat selvää kieltä kulttuuristen rajoitusten olemassaolosta.
Niinniin 24.10.2020 20.17
Tietämättä opettajattaren alavatsan puristuksesta, kuten kuin tuntuu miehen munaskuissa, kun näkee lähimmäistä potkaistavan haaroihin, on ihan sama onko kysymys naisesta vai miehestä. Vihlaisu on sama, ainakin uskon niin, tietämättä toisesta mitään, onko hän mies tai nainen. Joka tapauksessa, haluaisin suudella häntä naisena ja painaa kämmeneni kummulle, joka tässä tapauksessa ei olisi ilokumpu, vaan tasaveetaisuuden osoitus kenelle vaan. Joku toinen voi tehdä sen miehelle, sukupuolesta huolimatta mutta jot ...
Meri 24.10.2020 20.17
Janella ei ollut tuona patriarkaalisena aikana isää, hänen orpoutensa jätti hänet ensin yksinäisyyteen, mutta mahdollisti myös sisäistä yksinäistä pohdintaa ja vapautumista itsenäiseen ajatteluun.
Mari 24.10.2020 20.18
Haluan kommentoida lestadiolaistaustaisen (radiossa siteerattua) viestiä. Seksuaalisuuten herääminen tapahtuu varmasti aika samalla kaavalla, olipa "ahtaasta" uskonnollisesta taustasta tai ei. Luulen, että kyseinen romaani on ruokkinut monen nuoren tytön romantiikan ja erotiikankin nälkää ja tiedonhalua aiheesta. Tuli tunne, että haluttiin vahvistaa valtaväestön näkemystä herätysliikkeestä.
Elisa I 24.10.2020 20.20
Minua liikkutti suuresti se, kun jälkikäteen olen saanut tietää, että Mr. Rochester perustuu Charlotte Bronten elämän suureen rakkauteen, belgialaiseen herra Hegeriin. Heger oli naimisissa, eikä tainnut oikein lämmetä Charlotten tunteille. Muistan kuinka hyytävä kohtaus oli, kun Jane Eyre lähtee Mr. Rochesterin luota, näkee nälkää ja meinaa paleltua kuoliaaksi kylmillä tuntureilla.
EKK 24.10.2020 20.20
Vaikka olen lukenut kirjan kolmesti, siinä on useita kohtia ja asioita, joista en pidä. Uskonnollisuudesta kun nyt on puhe, niin juurikin tuo taikojen mukaan tulo (kuuluu ääni jostakin) liikaa korosti minulle fiktiivisyyttä, enhän mitään fantasiakirjaa ollut alkanut lukemaan. Samaa mieltä muiden kanssa, että hyvin kirjoitettu kirja: myös "tylsät" kohdat eli ylipitkä alku ym. tuli aina luettua, että pääsi mielenkiintoisiin aiheisiin. Keskustelut herra R:n kanssa olivat minulle kirjan suurina antia, sekä tiet ...
Meri 24.10.2020 20.23
Taas hyvää musiikkia
EKK 24.10.2020 20.24
Jännittävää, miten jokainen muistaa kirjasta sen itselleen olennaisen: minulle ei jäänyt mitenkään mieleen, että Jane olisi ollut mitenkään ärhäkkä. Sen sijaan kartanon jännät sosiaaliset menot ja kulttuuri sekä opettajuus jäivät mieleen.
Juha Hurme 24.10.2020 20.25
Näinhän se menee, EKK. Lienee totta, että hyvät kirjat lukevat meitä: löydämme niistä itsemme.
EKK 24.10.2020 20.27
Niin, ehkä näin! Olen vanhemmillani kylässä, ja isä tässä vieressä sanoo: "Hän ei vain ollut sinun mittapuulla rähäkkä!" :D
Juha Hurme 24.10.2020 20.28
Hyvin sanottu!
Johanna 24.10.2020 20.30
Samastumisen haasteesta/helppoudesta: Juha Hurme, ”Janen tapa ajatella” oli hyvä pointti, jos tuosta näkökulmasta katsoo, ajan kehys on sekundäärinen ja kirjan sisältö näyttäytyy ajattomana.
Elisa I 24.10.2020 20.31
Tuleeko kellekään muulle mieleen semmoinen, että kirjassa on hienoinen ''ulkomaalaisuuden pelko''. Tarkoitan juuri sitä, että hullu vaimo on nimenomaan kreoli, ja lisäksi Mr. Rochesterin ranskalainen kasvattilapsi kuvataan pikkuiseksi keimailijaksi. Mutta onhan kirja oman aikansa kuva.
Juha Hurme 24.10.2020 20.33
Se on sekä että, Johanna. Ilman muuta ajattelin koko ajan kaikkea, mitä tiesin maailman (incl. Englanti, Suomen Suuriruhtinaskunta) tilasta ja olosuhteista 1800-luvun alkupuolella, vertailin Dickensiin ja muihin maailmankirjallisuuden aikalaisiin.
VIhreä humaristi 24.10.2020 20.36
Mikä on niinkuin kirjan pointti? Mitä se yrittää sanoa? Tämän päivän maailmassa siis eikä eilispäivä maailmassa.
Päivi 24.10.2020 20.37
@Elisa I, varmaankin aikansa kuva. Toisessa kirjassaan, jossa päähenkilö oli opettajana Belgiassa, Charlotte kuvasi paikallisia ihmisiä muistaakseni rumina, hitaina ja vastenmielisinä.
Emily 24.10.2020 20.37
Onko jossain saatavilla listaa musiikkikappaleista, joita tänä iltana kuullaan?
maalainen 24.10.2020 20.38
Puhelinkeskusteluun liittyen: Rochester ei kylläkään ollut mikään vaimonsa omaisuuden avulla rikastunut nousukas. Mrs Fairfax kertoo Janelle, että melkein koko sutu on kuulunut Rochestereille niin kauan kuin muistetaan.
Juha Hurme 24.10.2020 20.38
Pitää saada tehdä mitä tykkää! on minun mielestäni päällimmäinen sanoma. Se on ajaton.
Markku pohjoisesta järven rannalta vanhan rantasaunan lämmöstä. 24.10.2020 20.38
Pohjoisesta saunan lauteilta rantasaunasta ja lähetystä kuunnellen... Kirjaa en ole lukenut mut nousi hämärässä saunassa lokakuun pimeydessä tunne vaikken ole kirjaa lukenutkaan ni soittaa teille. Lasit huurussa en ehdi löytää yhteystietoja. Kiitän aiheesta ne joka saa minut 65v miehen lukemaan kirjan. Kiitos lähetyksestä ne.
Raili 24.10.2020 20.40
@Emily, voin kysellä ja liittää myöhemmin tiedot artikkelin kommenttikenttään.
Meri 24.10.2020 20.41
Ehkä kirjan sanoma on myös se, että ihminen tekee maailmassa matkaa itsensä toteuttamisen tavan löytämiseksi.
Tuuli12 24.10.2020 20.41
Kiintoisa keskustelu ja mietin tämän päivän naisen asemaa. @Jaana kiitos tärkeästä kommentoinnista. Terkuin ikätoveri
ninni 24.10.2020 20.41
Elisa I Englanti ja Ranska olleet perivihollisia ennen, esmes satavuotinen sota.
Britit myös pelkäsivät vallankumouksen leviämistä Ranskasta Britanniaan.
VIhreä humaristi 24.10.2020 20.43
Ihminen joka tekee mitä tykkää tulee satuttaneeksi aika montaa ihmistä ja luoneeksi aika monta vialliseksi kasvanutta lasta.
Tuuli12 24.10.2020 20.43
Oliko Englannissa kuitenkin paljon eri kansallisuuksia, koska imperiumi. Intialaisia oli kai ainakin.
Leena 24.10.2020 20.44
Viihdyttävä ohjelma oivalluksineen. Kiitos tekijöille. Lukupiiri verkossa mukava lisä. Hiljainen nautiskelija
Tuuli12 24.10.2020 20.46
Joo ei ole yhden asian mafesti
maalainen 24.10.2020 20.46
Britannia ja Ranska olivat suurvaltakiistoissa eri puolilla aina 1800-1900 -vaihteeseen saakka. Ne alkoivat lähentyä vasta, kun Euroopan keskelle oli syntynyt uusi voimatekijä, Saksan keisarikunta.
merikapteeni 24.10.2020 20.46
Iltaa ja parhaat terveiset vanhoille tutuille. Olen kuunnellut ohjelmaa tarkalla korvalla, sillä eipä ole ao. teosta tullut luettua lainkaan. Mielenkiintoista seurata keskustelua myös huumori-mielessä. Vieraista teoksista tuleee aina mieleen Welles'in sitra-elokuva "Harry Lime - kolmas mies", jossa amerikk. lehtimieheltä kysyttiin kutsuilla hänen mielikirjailijaansa. Kundi vastasi Zane Grey, joka sai koko kuulijakunnan virnuilemaan ilkeästi ja ylimielisesti. Kysymys kuuluukin: mistäpä tiesivät virnuill ...
Meri 24.10.2020 20.46
Jatkuuhan tämä lukupiiri ja tuleehan lisää klassikkoja luettavaksi?
Johanna 24.10.2020 20.47
Jos vertaa noin 80 vuotta myöhemmin kirjoittaneeseen kanadalaiseen L.M. Montgomeryyn, on sekä Emilia Starrilla (runotyttö), Vihervaaran Annalla ja Kotikunnaana jo selvästi enemmän omaa tilaa ja mahdollisuus toteuttaa Itseään.
Tuuli12 24.10.2020 20.48
Montgomryä olen paljon lukenut
Meri 24.10.2020 20.48
Eyre äännetään eäääää ei eiiiiir
Johanna 24.10.2020 20.49
Hyvin sanottu Meri! (”ihminen tekee matkaa....”)
ninni 24.10.2020 20.49
Maalainen, germaanit eli frankit olivat toki vallassa jo paljon aiemmin. Mm. Ranskan kuninkaat ja aatelisto olivat likimain kaikki frankkeja, eivät galleja.
Tuuli12 24.10.2020 20.49
Enemmän Montgomeryä tosiaan kuin Bronten kirjoja
Tuuli12 24.10.2020 20.51
Kiitos kaikille
Shermi 24.10.2020 20.51
Moi pitkästä aikaa, arvoisa yleradio1 kuuntelijat!
Raili 24.10.2020 20.51
@Meri, juu, Lukupiiri jatkuu kyllä :) Seuraava on 5.12. ja teoksena Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla
Johanna 24.10.2020 20.52
Esitin tuossa aiemmin samastumisen haasteen Jane Eyreen nuoruudessa 1970 luvulla, mutta Montogomeryn hahmoihin samastuminen oli helppoa. Toki nyt aikuisena Jane Eyren ymmärtää eri tavalla.
Meri 24.10.2020 20.52
Kiitos tiedosta.
Tuuli12 24.10.2020 20.53
@Raili kiitos infosta. Nyt tulee kirja, jonka olen lukenut monta kertaa
maalainen 24.10.2020 20.53
Vihervaaran Anna Shirley oli monien muiden orpojen tapaan lähetetty Englannista Kanadaan. Hänestäkin tuli opettaja - kunnes meni naimisiin lääkärin kanssa ja perusti suurperheen. Muitakin yhtäläisyyksiä Janen kanssa on.
Shermi 24.10.2020 20.53
Moi, merikapteeni
Tuuli12 24.10.2020 20.55
Ihminen kaipaa sielunkumppania.
Johanna 24.10.2020 20.55
@maalainen huomasin itse samoja yhtäläisyyksiä.
merikapteeni 24.10.2020 20.56
Moi vaan Shermi ja parhainta jatkoa! "Ihminen tekee matkaa" on alkuperäistä Nietschzeä. Lukee vaan siitä Zarahustransa.
Juha Hurme 24.10.2020 20.56
Voimia Pohjantähden lukemiseen. Väinö Linnan naiskuvassa on miettimistä. Olkoon Jane Eyre kanssanne, kun pohditte sitä.
Johanna 24.10.2020 20.57
Jep Jane Eyre on kyllä omaa luokkaansa tässä vertailussa.
Tuuli12 24.10.2020 20.57
Linna on auttanut ymmärtämään isäni sukupolvea I maailman sodan jaloissa syntynyttä
Meri 24.10.2020 20.57
Olipa hyvä, että järjestys on raikkaasta pölyiseen.
ninni 24.10.2020 20.58
Liekö vain helpon kielen syytä, mutta minua ihmetyttää miten brittiläisyys on (muka) suomalaisille niin läheistä ja samastuttavaa. Niin monella tapaa hyvin erilainen maa, monarkia jne.
Kauko 24.10.2020 20.58
Kiitos vaan
Tuuli12 24.10.2020 20.58
Kiitos
Anneli 24.10.2020 20.58
Kiitos
Päivi 24.10.2020 20.58
Kiitos
Shermi 24.10.2020 20.59
Oli vilkas keskustelu. Ja mainiot musiikit.
Meri 24.10.2020 20.59
Kuka nero valitsi nämä musiikit?
Raili 24.10.2020 20.59
musiikit: On a windy day (Ahjo Ensamle Pasi Hyökin johtamana); Life (Elena Mindru) ; Fall leaves fall (es.Abbuehl Susanne)
maalainen 24.10.2020 20.59
Ninni. Kommentoin vain näiden kahden siirtomaavallan keskinäisiä suhteita, joita sivuttiin studiokeskustelussa. En asutushistoriaa.
Raili 24.10.2020 21.00
Keskustelua vetänyt toimittaja Kaisa Pulakka on musiikkivalintojen takana :)
Mikko 24.10.2020 21.02
Musiikkivalinnat olivat erinomaisia.
Sari 24.10.2020 21.02
Kiitos Lukupiiristä!
Raili 24.10.2020 21.02
Kiitos kaikille keskustelijoille, musiikin myötä myös tämä verkkolukupiiri hiljenee.
Shermi 24.10.2020 21.02
Kapu, luin zane greynit lapsille iltaisin.
Kiitos kaikille hienosta Kotiopettajattaren romaani -keskustelusta ! Lukupiiri kokoontuu seuraavan kerran 5.12. ja silloin teoksena on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla.
Kuuntele lähetystä:
Radion Lukupiirissä ihmetellään, miksi ullakolta kuuluu kolkkoa naurua. Luettavana on Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani vuodelta 1847. Radionkuuntelijoiden kanssa kirjasta keskustelevat teatteriohjaaja Susanna Airaksinen sekä kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohela. Lähetyksen toimittaa Kaisa Pulakka.
Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 09 144800.
