Säilyketölkit ja -rasiat tulivat jäädäkseen, kun einesten valmistus aloitettiin. Yleinen asenne niitä kohtaan oli kuitenkin paheksuva. Siitä huolimatta einekset helpottivat perheiden elämää ja niiden kulutus vain kasvoi.
–Maittava ateria 3:ssa minuutissa, julisti Osuustukkukaupan eli OTK:n säilykeruokia markkinoiva mainos 1950-luvulla. Tarjolla oli mainoksen mukaan muun muassa tillilihaa, porsaanpotkaa ja lihapyöryköitä. Taustalla komeileva kello havainnollisti lyhyttä, vain parin minuutin valmistusaikaa.
Suomalaisen valmisruoan historia ulottuu yllättävän kauas. Saarioinen alkoi valmistaa suosittua maksalaatikkoaan Sahalahden kartanossa Kangasalla jo vuonna 1957. Yrityksen agendana oli “valmistaa valmiiksi pakattua arkiruokaa töistä kotiin palaaville suomalaisille.”
1970-luvun lopulta alkaen einesten käyttö lähes kaksinkertaistui 10 vuodessa.
Yleinen asenne einesruokaa kohtaan ei kuitenkaan ollut siitä myötämielisimmästä päästä.
Aikana, jona itse tekemistä arvostettiin ja rahaa ei ollut liiemmin tuhlattavaksi, saattoi einesten ostaminen kuulostaa turhalta rahanhaaskaukselta.
Miksi ostaa valmiina, kun voi tehdä itse halvemmalla? Myös ruokakulttuurin puolesta pelättiin – mihin se olisi muuttumassa?
Einesten ostaminen saattoi tuntua turhalta rahanhaaskaukselta.
Tosiasiassa einekset nimenomaan toivat helpotuksen huokauksen moniin kotitalouksiin. Perheen molemmat vanhemmat saattoivat käydä töissä ja jos heillä ei ollut varaa palkata kotiapulaista, tarjosivat einekset kelvon ratkaisun ruoanlaiton helpottamiseksi.
Ja se ruokakulttuuri – ei 1950-luvun valmisruoka sitä kuitenkaan pilannut.
Säilykerasioissa tai -tölkeissä myydyt einekset olivat nimittäin juuri siitä perinteisimmästä päästä; markkinoiden valikoimassa oli kaikille tuttuja aterioita, kuten lihaperunasoselaatikkoa, lanttulaatikkoa ja vispipuuroa. Myös majoneesipohjaisia salaatteja oli saatavilla.
Voisi siis sanoa, että valmisruoka nimenomaan piti perinteitä yllä.
Valmisruoka nimenomaan piti perinteitä yllä.
Einekset vaativat lämmitystä ja toisaalta myös säilytystä viileässä. Kodinkoneiden yleistyminen keittiössä vaikutti sekin suomalaiseen ruokakulttuuriin. Jääkaapin myötä ei esimerkiksi tarvinnut enää suolata, kuivata eikä hapattaa.
Mutta miten leivinuuni erotti Itä- ja Länsi-Suomen ruokakulttuurit? Ja mistä lauantaimakkara on saanut hellittelynimensä? Kuuntele Virtasen taloushistoria -podcastin jakso, niin tiedät!
Lisää ohjelmasta
- Salakauppaa, kuutamourakointia ja tuntikaupalla töitä – suomalaisten ei ole koskaan ollut helppo vaurastua
- Kun koneet korvasivat tukkijätkän – metsä on ollut suomalaisten suurin työpaikka
- Peruskoulu oli koulukokeilujen temmellyskenttä – ruotsista tuli pakollinen oppiaine, myös marxilaista opetusta testattiin
