Lena Gillberg
Yle
Pidämme multaa itsestään selvyytenä, jonakin mitä vain on. Mutta oikeastaan meillä ei ole niin paljon viljelysmaata kuin luulemme, ja tulevaisuudessa tarvitsemme paljon enemmän voidaksemme tuottaa ruokaa kaikille.
Näin on samaan aikaan, kun heitämme pois paljon ruokaa täällä Suomessa ja muissa maissa. Ruokaa, joka alun perin tulee maasta ja kuuluu maahan.
Jokaista maasta kaivettua juureskiloa kohti häviää ruokamultaa ja jotenkin meidän on annettava takaisin se, minkä otamme.
Bokashin ideana on, että vanhaksi menneestä ruoasta tulee uutta multaa ilman, että se on hankalaa tai tilaa vievää. Jos kompostoit omat biojätteesi, saat ympäristöystävällisen kiertokulun, joka suosii sekä kukkaroa, ympäristöä että puutarhaa.
Hiili sitoutuu maahan
Kompostointi on vanha menetelmä, mutta bokashi-keittiökompostointi on suhteellisen uusi tapa kierrättää biojätettä. Menetelmä on peräisin Japanista, jossa sitä on käytetty 1980-luvulta asti.
Bokashin etuna on ennen kaikkea se, että huolehtii omista jätteistään. Erona tavalliseen kompostointiin, jossa jäte maatuu, on se, että jäte sen sijaan fermentoidaan (hapatetaan). Se on nopea prosessi, joka on helppo toteuttaa keittiössä.
Maatumisprosessissa jäte hajoaa mullaksi muun muassa hapen ja lämmön avulla (aerobinen prosessi), kun taas Bokashi-kompostointi on hapeton (anaerobinen) ja kylmä prosessi.
Bokashista on monia muitakin etuja, kuten se, että suuri osa ravinteista säilyy jätteessä, koska kyseessä on kylmä prosessi.
Bokashilla voit tehdä multaa kaikesta biojätteestä, jota keittiössä on: kahvinsakoista, kasviksista, banaaninkuorista, kananluista, munankuorista ja avokadonkivistä jne. Poikkeuksena ovat märät biojätteet, kuten kastikkeet, jogurtti ja vastaavat.
Kaksi hapattiämpäriä ja purkki mikrobeja
Bokashin kanssa alkuun pääsemiseksi tarviset kaksi hanallista ämpäriä ja sopivaa kuiviketta. Myynnissä on valmiita aloituspaketteja, jotka sisältävät kaiken tarpeellisen.
Aloita laittamalla ämpärin pohjalle talouspaperia ja kuivikkeeksi ruokalusikallinen bokashirouhetta. Ilman rouhetta käyminen ei lähde alkuun eikä silloin synny hyvää bokashia.
Kuivikkeita on erilaisia; kuivaa tai kosteaa vehnänlesettä, biohiiltä ja spraytä. Kaikki on aktivoitu samoilla mikrobeilla, tai tehokkailla mikro-organismeilla (EM), jotka ovat maitohappobakteerien, hiivasienten ja fotosynteesibakteerien symbioosi.
Yhdessä nämä mikrobit hajottavat jätettä heti, kun joutuvat tekemiseen sen kanssa. Kokeilemalla löytää sen variaation, josta pitää eniten.
Joka päivä kerätään biojätettä erilliseen astiaan, joka sitten tyhjätään hapattiämpäriin illalla tai silloin, kun sitä täytetään.
Erillistä astiaa käytetään, koska hapattiämpäriä ei avata useammin kuin kerran tai enintään kaksi kertaa päivässä.
Bokashi ei voi hyvin liiasta hapesta, koska fermentoituminen edellyttää mahdollisimman hapetonta ympäristöä.
Parhaan tuloksen saamiseksi voi myös paloitella jätteet, jotta ne ovat mahdollisimman tiiviisti eikä jää ilmarakoja.
Jokaista jätelitraa kohti ripotellaan 1 ruokalusikallinen bokashirouhetta ja painellaan pois ylimääräinen ilma, ennen kuin kansi pannaan paikoilleen.
Suotovesi on kullanarvoista
Kun ämpäri alkaa täyttyä, ja riippuen siitä, miten kosteaa jäte on, kertyy neste (suotovesi) sangon pohjalle. Ämpäristä tyhjennetään suotovesi tarpeen mukaan (3–5 kertaa viikossa), jotta ämpärin sisältö säilyy mahdollisimman kuivana.
Jos kompostoi tavallisissa ämpäreissä, joissa ei ole hanaa, voi käyttää enemmän kuivaa jätettä, esimerkiksi leipää imemään kosteutta.
Suotovesi haisee happamalta, mutta se on kullanarvoista. Sen voi laimentaa suhteessa 1:100 ja käyttää lannoitukseen ulkona ja sisällä.
Jos kaataa suotoveden pesualtaaseen, mikrobit syövät putkiin kertyneen rasvan ja kertymät täysin ekologisesti ilman syövyttäviä myrkkyjä.
Kun ämpäri on täynnä, se saa seistä jälkikäymässä huoneenlämmössä kaksi viikkoa. Sinä aikana aletaan täyttää seuraavaa ämpäriä.
Jälkikäymisen jälkeen jäte viedään ulos. Se näyttää lähes samalta kuin kaksi viikkoa sitten, kun kansi suljettiin, mutta prosessi on käynnissä.
Vanha multa saa uutta elämää multa-asemassa
Bokashirouheen mikrobit ovat työssään, ja muuttuminen mullaksi pääsee kunnolla käyntiin, kun jäte pääsee kontaktiin mullan kanssa. Jäte ei siis muutu mullaksi ämpärissä.
Syksyllä, talvella ja keväällä voi kääntää fermentoituneen jätteen suoraan kasvimaahan. Kesällä, kun kasvimaassa on kasveja, sen voi viedä niin kutsuttuun multa-asemaan. Osittain siksi, että kasvien välissä on hankalampaa työskennellä, mutta myös siksi, että jäte on edelleen hapanta ja voi vahingoittaa arkoja kasveja.
Multa-asemassa jäte sekoitetaan multaan. Kaksi osaa multaa yhteen osaan jätettä on hyvä ohjenuora.
Multa, jota käytetään tähän, voi olla vanhaa ravinneköyhää multaa esimerkiksi ruukuista. On hyvä, jos jäte saa seistä ulkona vielä kaksi viikkoa, ennen kuin sitä käytetään kasvien lähellä, koska se on edelleen hapanta.
Multa-asema voi olla esimerkiksi lavankauluksista tehty ja siinä on kansi. Jäte kaadetaan sinne. Pohjalle on hyvä asettaa jyrsijäverkko, koska Bokashi saattaa kiinnosta eläimiä, vaikka se on hapanta.
Kompostointi onnistuu ympäri vuoden. Ei haittaa, vaikka ulkona on pakkasasteita. Bokashi jäätyy ja aktivoituu uudelleen, kun maa lämpenee keväällä.
Prosessi toimii ihanteellisesti 23–25 asteessa, silloin muuttuminen mullaksi tapahtuu jopa kuudessa viikossa.
Bokashi parvekkeella
Kaikille, jotka tarvitsevat multaa, on hyötyä bokashista. Asunnossa voi tuottaa bokashia samojen ohjeiden mukaan, ja mikäli ei ole käytössä multa-asemaa ulkona, voi tehdä multa-aseman muovilaatikosta sisälle tai parvekkeelle.
Kaada jäte muovilaatikkoon ja sekoita suhteessa 1:2 vanhaan multaan ja päällimmäiseksi kerros multaa. Näin syntyy uutta multaa viherkasveille ja parvekekasveille. Muovilaatikon kansi ei saa olla ihan tiivis, koska uusi ravinteikas multa tarvitsee happea.
Bokashi on helppo käynnistää ja se on ympäristöteko. Lisäksi on todella tyydyttävää, kun voi käyttää omat jätteet ravinteikkaaksi mullaksi omaan puutarhaan!
Kompostointiin liittyvät määräykset saattavat vaihdella eri kuntien sekä maaseudun ja kaupunki- ja taajama-alueiden välillä. Tarkista tarvittaessa oman kuntasi määräykset.
Artikkeliin tehtiin lisäys 25.10.2020, klo 13.58, että kompostoinnin määräykset saattavat vaihdella kuntien välillä.
Artikkelia päivitettiin 26.10 2020, klo 15.50 siten, että mätänemisprosessi muutettiin maatumisprosessiksi ja täsmennettiin, miten maatumisprosessi eroaa Bokashi-kompostoinnista: aerobinen vastaan anaerobinen prosessi.
Artikkelia päivitettiin 3.11.2020 klo 17.21 tarkennuksella, että multa-asema kannattaa suojata jyrsijäverkolla.
