Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Aikansa suurin dramaattinen sopraano Anita Välkki ei pelännyt mitään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Anita Välkistä.
Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Anita Välkistä. Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Anita Välkistä. Kuva: Lassi Rajamaa Anita Välkki

Oopperalaulaja Anita Välkkiä on kutsuttu suomalaiseksi valkyyriaksi. Nimi on osuva, sillä Välkin kansainvälinen laulajaura lepäsi vakuuttavasti Wagnerin oopperarooleissa. Läpimurtonsa Välkki teki Tukholmassa 1960, minkä jälkeen näyttävä ura New Yorkin Metropolitania myöten alkoi rytinällä. Välkki oli myös arvostettu laulupedagogi, joka kasvatti merkittävän laulajasukupolven Sibelius-Akatemiassa.

– Jälkeenpäin kun ajattelen niin kaikki tapahtui niin nopeasti ja uskomattomasti, että tuntuu kuin se olisi ollut unta. Ajattelen että näin ei voinut olla. Mutta olihan se!

– Uralla oli tiettyjä etappeja. Yksi ihana oli ensikonsertti 1954. Pidin ensin konsertin Vaasassa, missä toimin näyttelijänä teatterissa, ja sen jälkeen toisen konsertin Helsingissä.

Ensikonserttien aikaan Anita Välkki (25. lokakuuta 1926 Sääksmäki – 27. huhtikuuta 2011 Helsinki) oli 27-vuotias ja hänen uransa oli vaihtumassa näyttelijästä oopperalaulajaksi. Konserttisalissa Helsingissä oli 35 kuulijaa ja tuntemattoman vaasalaisen debytantin säestäjäksi oli suostunut Taneli Kuusisto. Yleisön vähälukuisuuden korvasi arvostelumenestys. Muutamista puutteista huolimatta kaikki mainitsivat äänimateriaalin olevan erityisen sopivan oopperalavalle.

– Puoli vuotta ensikonsertin jälkeen sain kiinnityksen Suomen Kansallisoopperaan, mikä muutti koko elämäni. Olin ajatellut ja kuvitellut olevani ikuisesti näyttelijä.

Aloitus oli Kreivitär Mariza vuorottelevassa roolissa Marja Tyrkön kanssa. Sitten tuli pienempiä rooleja, mikä helpotti oopperalaulajan uran alkutaipaleella. Alkutaipaleella auttoi myös Kansallisoopperassa samaan aikaan korrepetiittorina aloittanut pianisti Cyril Szalkiewicz, joka käytännössä opetti Välkille "kaiken".

Käsiohjelmia Suomen Kansallisoopperasta 1950-luvulta.
Kreivitär Marizan käsiohjelma 1. lokakuuta 1955 ja Toscan 9. tammikuuta 1957. Käsiohjelmia Suomen Kansallisoopperasta 1950-luvulta. Kuva: encore.opera.fi käsiohjelmat,Suomen Kansallisooppera

Varsinainen läpimurtorooli oli Tosca, josta tuli yksi Välkin lempirooleista. Sen saaminen sisälsi pienen uhkapelin. Ooppera oli rahapulassaan päättänyt vähentää sopraanojen määrää ja koska Välkki oli viimeisiä tulijoita eikä ollut vielä näyttänyt osaamistaan, hän oli saamassa lähtöpassit. Pääjohtaja Alfons Almi halusi kuitenkin antaa aloittelijalle mahdollisuuden, ja kysyi mitä Välkki haluaisi laulaa.

– Toscan, sanoi Välkki.

Peloton laulaja ei säikähtänyt itseensä kohdistunutta vähättelyä, hän oli sitkeä, sai tahtonsa läpi, harjoitteli roolin ja menestyi. Viisi vuotta myöhemmin Anita Välkin kansainvälinen ura alkoi suorastaan rytisten.

– Seuraava etappi oli ensimmäinen esiintyminen Tukholmassa 1960, minkä jälkeen seurasi erittäin ihana hetki, kun olin koelaulussa Covent Gardenissa Valkyyrian Brünnhildeä varten. Rooliin oli kolme muutakin hakijaa, mutta se hetki, kun tuli tieto että minut oli valittu siihen!

– Olin syksyllä 1961 Covent Gardenissa, ja seuraavana vuonna heti tammikuussa oli Metropolitan-debyytti samassa Brünnhilden roolissa.

Covent Gardenin ja Metropolitanin esiintymisten välillä ehti kulua vain kaksi kuukautta. Rytinä kansainvälisellä uralla jatkui vielä Metropolitan-debyytin jälkeen. Välkki sai kolmen vuoden sopimuksen Wienin valtionoopperaan 1963 ja siitä eteenpäin hänen aikansa kansainvälisillä lavoilla jakaantui pääasiassa Metropolitanin ja Wienin valtionoopperan välillä. Milloin ehti, hän vieraili Kansallisoopperassa. Kesäisin Välkki lauloi Bayreuthissa.

Anita Välkin nimi nousi säännöllisesti lehtien otsikoihin hänen kansainvälisellä urallaan 1960-luvulla.
1960-luvulla Anita Välkki oli suomalaisen oopperataivaan kirkkain tähti, jonka uraa seurattiin kotimaassa kaikissa medioissa. Hänen nimensä nousi sanomalehtien otsikoihin ja häntä haasteteltiin televisiossa ja radiossa. Anita Välkin nimi nousi säännöllisesti lehtien otsikoihin hänen kansainvälisellä urallaan 1960-luvulla. Kuva: Helsingin Sanomat Aikakone. Anita Välkki,sanomalehdet

Koti-ikävä kalvoi kansainvälistä oopperatähteä

Koko 1960-luvun Anita Välkki lauloi jatkuvasti vaativia päärooleja ympäri maailmaa repertuaarissaan Turandot, Tosca, Brünnhilde, Kundry, Senta, Elisabeth, Venus, Isolde ja Aida. Hän oli myös kysytty sinfoniaorkestereiden solisti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän lauloi huippukapellimestareiden, Eugen Ormandyn, Sir John Barbirollin, Lorin Mazelin, Zubin Mehtan ja Sir Georg Soltin johdolla konserttilavoilla ja oopperataloissa.

Oopperalaulaja Anita Välkki henkilökuvassa 10. helmikuuta 1964.
Anita Välkki 1964. Oopperalaulaja Anita Välkki henkilökuvassa 10. helmikuuta 1964. Kuva: Yle / Erkki Suonio Anita Välkki

Kansainvälistä uraa jarrutti kuitenkin kova koti-ikävä. New Yorkista piti kirjoittaa kotiin joka päivä.

– Muistan että Amerikasta ei pääsyt lähtemään tarkkojen työlupien vuoksi, siellä piti pysyä pitkiä aikoja. Mutta Wienistä karkasin aina välillä.

Kotona olivat aviopuoliso, viulisti Usko Aro ja kaksi tytärtä. Toinen tyttäristä oli Välkin ensimmäisestä, lyhyestä nuoruuden avioliitosta ja toinen Aron tytär hänen omasta avioliitostaan. Avioliiton solmiminen Usko Aron kanssa 1960 ei ollut läpihuutojuttu, sillä Aro oli tahollaan naimisissa. Suhde oli alkanut 1950-luvun lopulla.

Kun tuore aviovaimo lähti maailmalle, puoliso jäi Helsinkiin, piti huolta kodista ja lapsista kotiapulaisen avustuksella, soitti Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestarina ja opetti viulunsoittoa Kansankonservatoriossa. Välillä Aro kävi maailmalla puolisonsa luona.

Kapellimesteri Jorma Panula harjoittaa orkesteria yliopiston juhlasalissa Sibeliusviikolla 1965, solistina oopperalaulaja Anita Välkki.
Sibeliusviikolla 1965 Anita Välkki esitti Sibeliuksen Luonnottaren... Kapellimesteri Jorma Panula harjoittaa orkesteria yliopiston juhlasalissa Sibeliusviikolla 1965, solistina oopperalaulaja Anita Välkki. Kuva: Yle / Kalle Kultala Anita Välkki,Jorma Panula
Jorma Panula johtaa Helsingin kaupunginorkesteria Sibelius-viikoilla 1965. Solistina sopraano Anita Välkki.
... Jorma Panulan johtaessa orkesteria. Kuvia harjoituksista. Jorma Panula johtaa Helsingin kaupunginorkesteria Sibelius-viikoilla 1965. Solistina sopraano Anita Välkki. Kuva: Kalle Kultala Jorma Panula,Anita Välkki

Välkki palasi Suomeen 1960-luvun lopussa. Vähän yli 40-vuotiaan oopperalaulajan odotukset työpaikasta Suomen Kansallisoopperassa eivät täyttyneet, mutta hän vieraili talossa.

– Olin ajatellut ja pitänyt selviönä, että pääsen Kansallisoopperaan takaisin. Mutta silloin taisi oopperalla olla kylliksi hyviä laulajia omasta takaa. Myöhemmin kyllä vierailin oopperassa. Lauloin muun muassa tenori Pekka Nuotion kanssa, kun muita näiden äänityyppiemme laulajia ei kerta kaikkiaan ollut.

Vierailijana hän lauloi 1970-luvulla Isoldea, Toscaa, Turandotia ja muun muassa Tauno Pylkkäsen Opri ja Oleksi -oopperan Opria, joka oli mezzorooli, mutta johon Välkin laaja ääniala sopi eikä ollut hänelle ollenkaan vaikea.

Anita Välkki esittää Jussi Jalaksen johtaman Radio-orkesterin kanssa Elisabethin tervehdyksen Richard Wagnerin oopperasta Tannhäuser. Yle 10.2.1964.

Köyhästä kodista ei ohjattu musiikkiopintoihin

Lapsuutensa Anita Välkki vietti hyvin niukoissa oloissa Valkeakoskella. Isä oli sekatyömies, joka vaihtoi paikkakuntaa töiden perässä. Äitikin kävi töissä kodin ulkopuolella, ja hoiti samalla neljää lasta, joista Anita oli nuorin.

Kotoa ei ohjattu musiikkiopintoihin, vaikka isä olikin varsinainen musikantti, itseoppinut hanuristi. Anita lauloi pienestä pitäen. Kun kotona kävi vieraita, Anitaa pyydettiin aina laulamaan.

– Mielelläni en sitä tehnyt, se merkitsi minulle todellista kidutusta. Mutta koska halusin tehdä mieliksi isälle ja äidille, suostuin laulamaan – oven takana. Lopulta keksin, että laulamisesta saattoi olla hyötyäkin. Koska isällä ei ollut antaa rahaa edes yhteen jäätelöön, mieleeni välähti ajautus saada jäätelörahat kokoon laulamalla.

Pienen laulajan ääni oli kirkas ja vahva, ja palkkioksi alkoi kertyä 25-pennisiä. Ansiot olivat komeat, sillä ne riittivät peräti neljään jäätelöön.

Välkin koulutie loppui kansakouluun, mutta Valkeakoskella hän hakeutui 15-vuotiaana teatterilavalle tehdaspalokunnan näyttämölle. Ensimmäinen rooli oli amerikkalaisessa farssissa Amerikkalaista rakkautta yhdessä Pia Hattaran kanssa.

Anita Välkki, Ritva Valkama, Pertti Palo ja Seppo Korjus television viihdeohjelmassa Tapaus Ritva Valkama 1.4.1972.
Anita Välkki omasi täydet komediennen ominaisuudet, joita hän sai käyttää television viihdeohjelmassa Tapaus Ritva Valkama 10.4.1972. Anita Välkki, Ritva Valkama, Pertti Palo ja Seppo Korjus television viihdeohjelmassa Tapaus Ritva Valkama 1.4.1972. Kuva: Yle / Arja Lento Anita Välkki,Ritva Valkama,Pertti Palo,Tapaus Ritva Valkama,Seppo Korjus
Anita Välkki ja Ritva Valkama roolipuvuissa ohjelmassa Tapaus Ritva Valkama (1972).
Ritva Valkama ja Anita Välkki. Anita Välkki ja Ritva Valkama roolipuvuissa ohjelmassa Tapaus Ritva Valkama (1972). Kuva: Yle / Arja Lento Anita Välkki,Ritva Valkama,Tapaus Ritva Valkama
Ritva Valkama, Pertti Palo, Seppo Korjus ja Anita Välkki television viihdeohjelmassa Tapaus Ritva Valkama 10.4.1972.
Viihdyttäjänelikkoon kuuluivat Ritva Valkama, Pertti Palo, Seppo Korjus ja Anita Välkki. Ritva Valkama, Pertti Palo, Seppo Korjus ja Anita Välkki television viihdeohjelmassa Tapaus Ritva Valkama 10.4.1972. Kuva: Yle / Arja Lento Ritva Valkama,Pertti Palo,Seppo Korjus,Anita Välkki

Sodan päätyttyä Välkki pyrki teatterikorkeakouluun, pääsi viimeisten viidentoista tytön joukkoon, mutta putosi. Paikka löytyi kuitenkin Kokkolan teatterista, missä kaivattiin laulutaitoista naisnäyttelijää.

Kokkolan vuosien jälkeen Anita Välkki näytteli Vaasan teatterissa 1952–1955. Teatterin näyttelijöihin kuuluivat Tiina Rinne ja Leo Jokela, joiden kanssa Välkki hitsautui yhteen paitsi työn, myös yhteisen ruokakommuunin merkeissä. Aika oli hauskaa ja vilkasta. Leo Jokelan kertoman mukaan Välkin ruokaviikolla syötiin ruokaa ja Tiina Rinteen viikolla ruohoja. Jokelan omalla vuorolla kolmikko söi koko viikon makkaraa.

Välkin tytär Raija Leikola muistaa Vaasan ajan hauskana, vaikka äiti teki töitä tosissaan. Tytär istui usein katsomossa ja oli ylpeä.

– Katso, tuo on minun äiti! Mummu sai välillä viedä minut ulos kun innostuin liikaa. Kerran parahdin itkuun kun näin äidin Oprina vanhukseksi maskeerattuna. Ääni oli äidin, mutta kasvot olivat mummon.

Näyttelijäystävänsä Tiina Rinteen ansiosta Anita Välkki lähti laulutunneille. Rinne kävi ilmoittamassa uuden oppilaan, "teatterin diivan" laulunopettaja Tyyne Haselle, jonka opissa Anita Välkki oli kolme vuotta. Hase kannusti musiikilliseen tulkintaan pikemmin kuin opetti tekniikkaa, mutta tekniikka kehittyi lopulta Helsingissä vaativan Lea Piltin oppilaana.

Oopperalaulaja Anita Välkki kotonaan vuonna 1970.
Anita Välkki kotona vuonna 1970. Oopperalaulaja Anita Välkki kotonaan vuonna 1970. Kuva: Yle / Kalle Kultala Anita Välkki

Maineikas pedagogiura Sibelius-Akatemiassa alkoi viransijaisuudesta

Anita Välkin pedagogin ura alkoi 1982, kun Sibelius-Akatemian laulun lehtori Mikko Pasanen etsi viransijaista.

– Ensin kieltäydyin, koska en ollut koskaan opettanut. Sitten Pasanen soitti uudestaan ja kysyi enkö kuitenkin ottaisi yhtä vuotta, mistä jälleen kieltäydyin. Silloin mieheni kysyi miksen ryhtyisi opettamaan. Vastasin etten osaa, mihin hän totesi, että eihän sinun tarvitse opettaa mitään muuta kuin se mitä itse osaat. Pasasen kolmannen soiton jälkeen lupauduin, ja sain hänen luokkansa opetettavaksi.

Vuoden viransijaisuuden jälkeen Anita Välkki sai vakituisen työpaikan Sibelius-Akatemiasta. Hän toimi laulun lehtorina 1983–1994 ja hänestä tuli musiikkikorkeakoulun suosituin laulunopettaja. Hänen oppilaitaan ovat olleet muun muassa Airi Tokola, Johanna Rusanen-Kartano, Päivi Nisula ja Helena Juntunen.

– Olen sisukas. Pidän kiinni, kun näen että oppilaassa on mahdollisuuksia. Oppilas siinä väsyy ennen kuin minä!

Oopperalualaja ja pedagogi Anita Välkki, nuori Helena ja oopperalaulaja ja pedagogi Airi Tokola.
Anita Välkki, Helena Juntunen ja Airi Tokola. Oopperalualaja ja pedagogi Anita Välkki, nuori Helena ja oopperalaulaja ja pedagogi Airi Tokola. Kuva: Helena Juntusen kotialbumi Helena Juntunen,Anita Välkki,airi tokola

Omalta uralta kaikkein läheisimmiksi rooleiksi Välkki nostaa kaksi, Toscan ja Valkyyrian Brünnhilden. Tapahtumana mieleen jäi debyytti New Yorkin Metropolitanissa.

– Se oli kyllä sykähdyttävä. Esirippu nousi kaksikymmentä kertaa ja suosionosoitukset olivat myrskyisät. Mennessäni lopuksi yksin kiittämään lavalle, yleisö huusi suoraa huutoa. Se oli niin riemukas hetki, että olisin ollut valmis itkemäänkin.

Välkin laulua ei tallentunut äänilevyille juuri ollenkaan, sillä levytysajat menivät ristiin esiintymisten kanssa. Kun aikaa olisi ollut, Välkki joutui onnettomuudekseen sappikivileikkaukseen, ja siihen levytysyritykset jäivät.

Savonlinnan oopperajuhlien väki vaihtoi vapaalle 11. heinäkuuta 1982 Oopperajuhlien päätöskaronkassa ja tulkitsi kevyen musiikin sävelmiä omalla tyylillään.

Anita Välkki asui viimeiset vuotensa Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä. Lokakuussa 2010 Lallukassa perustettiin Anita Välkki -seura, joka järjestää konsertteja, laulukilpailuja ja koulutustilaisuuksia, tuottaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä myöntää jäsenilleen koti- ja ulkomaisia opinto- ja virkistysmatkoja.

Itse asiassa kuultuna: Anita Välkki. Toimittajana Pekka Holopainen. Yle 1992.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Välkki, Anita: Taiteen vuoksi. Toim. Irmeli Sallamo. Omaelämäkerta. Kirjayhtymä. Rauma 1971.
Vihanta, Ari: Oopperatähti Anita Välkin lauluista jäi jäljelle vain yksi soololevy. Yle Uutiset 27.12.2014, päivitetty 22.9.2016.
Lauantain taiteilijavieras Anita Välkki. Radio-ohjelma. Toimittajana Outi Paananen. Yle 1996.
Anita Välkki -seura
Anita Välkki. Wikipedia.