Hyppää pääsisältöön

Historia: Solidarnosc – Puolan Gdańskista lähti liike, joka mursi Berliinin muurin ja rautaesiripun

Puolan Gdanskin telakalta alkunsa saanut solidaarisuusliike sai aikaan historiallisia muutoksia.
Puolan Gdanskin telakalta alkunsa saanut solidaarisuusliike sai aikaan historiallisia muutoksia. Kuva: Michal Bukojemski / FORUM Looks Film/NDR/Arte Yle TV1

TV1 maanantaina 26.10.2020 klo 19.00 - 19.55, uusinta lauantaina 31.10. klo 8.05, Areenassa

Puolan Gdańskin Leninin telakalta alkoi elokuussa 1980 laaja lakkoliike, jonka johtajaksi nousi sähköasentaja Lech Wałęsa. Kielletystä työntekijöiden liikkeestä tuli maan ensimmäinen itsenäinen ammattiliitto, Solidaarisuus (Solidarność).

Kun puolalaiset oppositioaktivistit yhdistivät voimansa, liikkeen aatteet levisivät nopeasti ja johtivat ennennäkemättömään tapahtumavyöryyn.

Puolan katolinen kirkko jakaantui kahtia. Yksi siipi tuki aktiivisesti Solidaarisuusliikkeen toimijoita, tukijoihin kuului myös opposition älymystö. Hallinnan menettämisen pelossa Puolan hallitus kiristi kansalaisten valvontaa.

Hallituksen oli lopulta suostuttava 1989 pyöreään pöytään Wałęsan ja Solidaarisuusliikkeen kanssa. Neuvotteluista tuli alku uudelle demokraattiselle Puolalle.

Kommunistisen puolueen yksinvaltaista asemaa vastustaneesta liikkeestä muodostui puolue, joka osallistui ensimmäisiin osittain vapaisiin vaaleihin. Kommunistivalta ei kestänyt Solidaarisuusliikkeen vaalivoittoa

Puolan Gdanskin telakalta alkunsa saanut solidaarisuusliike muutti historiaa.
Puolan Gdanskin telakalta alkunsa saanut solidaarisuusliike muutti historiaa. Kuva: Looks Film/NDR/Arte Yle TV1,Historia: Solidarnosc

Saksalaisessa dokumentissa Solidarnosc (12) kuvataan Puolan lähihistoriaa arkistomateriaalein ja aikalaishaastatteluin. Ohjelmassa tavataan muun muassa Solidaarisuusliikkeen kannattajia, Puolan kommunistisen puolueen entinen jäsen ja kuuluisa puolalaisohjaaja Agnieszka Holland.

Euroopan Solidaarisuus-keskuksen johtaja Basil Kerski avaa maan nykytilanteesta käsin Puolan historiaa.

Maan tapahtumat ja muualla Itä-Euroopassa alkaneet protestit sytyttivät vallankumouskipinän Itä-Saksassa. Kuvat Berliinin muurin murtumisesta jäivät koko Euroopan kollektiiviseen muistiin. Ne symboloivat Saksan kahtiajaon ja koko sosialistisen itäblokin loppua.

Puolan Gdańskista alkoi pitkä taival, joka johti Berliinin muurin murtumiseen ja koko rautaesiripun repeämiseen.

Solidarność. Ohjaus: Ania Szczepańska. Tuotanto: Looks Film/NDR/Arte, Saksa, 2019. Lukijana on Jaana Pesonen.

  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.