Hyppää pääsisältöön

Millaiset ovat ensimmäiset muistikuvasi rahasta?

Millainen on sinun suhteesi rahaan?
Millainen on sinun suhteesi rahaan? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle raha,Yle Radio 1

Millaiset ovat ensimmäiset muistikuvasi rahasta? Millaisia tunteita siihen liittyi? Millainen on sinun suhteesi rahaa? Mitkä asiat ovat vaikuttaneet rahasuhteeseesi? Miten rahan puute vaikuttaa elämääsi? Mistä saat silloin apua? Oletko etuoikeutetussa asemassa eikä rahan riittävyyttä tarvitse miettiä? Miten se vaikuttaa elämääsi ja ajatteluusi? Vertaatko taloudellista asemaa ja tilannetta muihin? Millaisia pelkoja tai haaveita sinulla on rahaan liittyen?

Tutkimukset väittävät, että suurin osa kuluttamisesta ei tähtää tavaroiden omistamiseen vaan tietyn psykologisen mielentilan saavuttamiseen. Tunteet vaikuttavat siis olennaisesti siihen miten käytämme rahaa.

”Raha korvaa meille jotain muuta. Esimerkiksi lohtushoppailu on itsellenikin tuttu asia. Se tuottaa lyhyitä ja voimakkaita mielihyvän tunteita”, sanoo psykologi Maarit Lassander.

Lohtushoppailuun voi jäädä koukkuun ja se voi aiheuttaa rahapulaa ja velkaantumista. Elämme kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa ja haluamme kuulua porukkaan. Ihminen voi huomaamattaan elää yli varojensa.

”Sitten jää kysymättä itseltään, että mitä oikeasti haluan? Haluanko ostaa itselleni tietyn tyyppisen elämäntavan? Johtaako se minua sellaisiin tavoitteisiin, jotka on minulle tärkeitä”, sanoo Lassander.

Nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassa taloudellisesti menestynyt ihminen saa ikään kuin automaattisesti hyvän statuksen. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jos ihminen tietää tai arvelee, että hänen tapaamansa ihminen on varakas häneen liitetään monia positiivisia ominaisuuksia. Raha tai sen puute vaikuttaa ajatteluumme.

”Jos ihminen on köyhä ja pienituloinen ajattelemme helposti, että kyse on motivaation puutteesta, laiskuudesta tai, että ihminen ei ole fiksu. Meidän on vaikea tunnistaa tiedostamattomia arvioita, joita teemme”, kertoo Maarit Lassander.

Vuonna 2017 Suomessa oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä 890 000 suomalaista. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 200 000 - 400 000 työssäkäyvää ihmistä, jotka eivät tule palkallaan toimeen. He joutuvat turvautumaan sosiaaliturvaan, pyytämään apua tai lainaa sukulaisilta ja ystäviltä.

”Länsimaisissa on korostunut ajattelu, että jokainen on oman onnensa seppä. Ikään kuin me lähtisimme samalta viivalta ja tasa-arvoisesti elämään. Vaaditaan, että jokainen pärjää ja pystyy hankkimaan tietynlaisen taloudellisen toimeentulon. Näinhän se ei ole. On hyvin paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen miten hoidamme henkilökohtaista talouttamme”, sanoo psykologi Maarit Lassander.
Suomeen mahtuu monenlaista rahatodellisuutta. On sijoittajia ja taloudellista riippumattomuutta tavoittelevia firettäjiä, jotka pyrkivät tekemään töitä ja säästämään, jotta pääsisivät eläkkeelle nelikymppisenä. Samaan aikaan kaikilla ei ole työtä. Syksyllä 2020 työttömiä työnhakijoita oli Suomessa yli 300 000. Varsinkin pitkät työttömyysjaksot vähentävät hyvinvointia.

”Elämä saattaa mennä oikeastaan mihin suuntaan tahansa. Meidän henkilökohtaiset ominaisuudet eivät turvaa tai takaa tasaista, onnellista ja menestynyttä elämää”, sanoo Lassander.

Psykologi Maarit Lassander haluaa nähdä menestyksen niin, että takaiskuista huolimatta kykenisimme tuntemaan myötätuntoa itseämme ja muita kohtaan.

”Pystyisi hakemaan apua ja puhua. Kykenisi lähteä rakentamaan elämää uudelleen ilman itsensä soimaamista ja syyttelyä”, sanoo psykologi Maarit Lassander.

Vastaa kyselyyn torstaihin 29.10. mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa pohditaan tunteita ja rahaa torstaina 12.11. kello 12.10. Yle Radio 1:ssä. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Jumalanpalvelukset helmikuussa

    Yle Radio 1:n jumalanpalvelukset helmikuussa 2021

    Sunnuntaisin klo 10.00 luterilainen jumalanpalvelus. Sunnuntaisin klo 11.00 vuorottelevat ortodoksisen liturgian kanssa vapaiden kirkkojen ja seurakuntien sekä katolisen kirkon jumalanpalvelukset.

  • Hartauspuhujat tammikuussa

    Yle Radio 1:n hartauspuhujat tammikuussa 2021

    Aamuhartaus ma-la klo 6.15 ja 7.15 (uusinta). Iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00. Iltahartauden uusinta ma-la klo 23.00.

  • Mitkä ovat elämäsi merkityksellisimmät käännekohdat?

    Millainen on sinun tarinasi? Kerro meille.

    Me ihmiset hahmotamme omaa elämäämme ja sen tapahtumia tarinoiden kautta. Ihmisen tarve katsoa menneisyyteensä vaihtelee. Vastaa kyselyyn ja kerro millainen on sinun tarinasi? Mitkä ovat elämäsi merkityksellisimmät käännekohdat? Miksi? Millä tavalla ne ovat muuttaneet sinua? Millaisia toiveita ja tarpeita sinulla on elämäsi suhteen?